Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 52 kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Kansallinen luettelo täydentyy määräajoin ja seuraavan kerran luetteloon voi hakea aikaisintaan vuonna 2019. Kansallisesta luettelosta on mahdollista tehdä ehdotuksia Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin.
Elävän perinnön kansallisessa luettelossa ovat laajasti edustettuina aineettoman kulttuuriperinnön alat ja kohteita on mukana lähes kaikkialta Suomesta. Kansallisessa luettelossa on mukana useita juhlaperinteitä, muun muassa kynttilöiden vieminen hautausmaalle jouluaattona, joulurauhan julistus Turussa, maistereiden promovoiminen ja pääsiäiskokkojen polttaminen. Toisen suuren ryhmän muodostavat erilaiset käsityöperinteet, kuten lasinpuhallus, korsnäsinpaita, ja kansallispuvun valmistaminen. Vesilahden ryijyperinne valittiin osaksi käsityöperinteiden luetteloa.
Ryijy on Suomen yksi perinteisimmistä tekstiileistä. Pirkanmaalla sijaitseva Vesilahti on tunnettu jo
vuosisatojen ajan ryijypitäjänä. Perinteellä on merkitystä paikkakunnan identiteetille. Laajempi kansallinen ryijyjen kutomisen perinne on saanut omaleimaisia muotoja ja kuviointeja Vesilahdella. Perinne jatkuu edelleen ja ryijyt ovat myös sukujen perintö-esineitä. Hakijoina ovat Vesilahden Taitokeskus, Vesilahden kunnan ryijyrekisteri, Vesilahden Museoyhdistys sekä useat yksittäiset ryijyjen kutojat.
Lisäksi luettelossa on luontoon liittyviä kohteita, muun muassa sienestys, limisaumaisten puuveneiden veisto ja niillä purjehtiminen sekä Tornionjokilaakson koskikalastuskulttuuri, sekä esittäviä taiteita, kuten kaustislainen viulunsoitto, tango, romanien lauluperinne, menuetti ja lavatanssit. Myös ruokaperinteitä, pelejä ja suullisia perinteitä löytyy luettelosta.
Elävän perinnön kansallinen luettelo pohjautuu kymmenien eri toimijatahojen tekemiin hakemuksiin, joita Museovirasto ja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmä arvioivat. Ehdotuksia ovat arvioineet myös eri alojen toimijat. Kansallisesta luettelosta on mahdollista myöhemmin hakea Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kansainvälisiin luetteloihin. Suomen esityksistä päättää opetus- ja kulttuuriministeriö. Kansallisia ehdotuksia on mahdollista hakea Unescoon enimmillään yksi kohde vuosittain.
Viimeisimmät kommentit