Ehtookodon minimessuilta haettiin voimaa vanhuuteen

Maalaistohtori Tapani Kiminkinen vieraili Lempäälän Himminkodossa neuvomassa tietä hyvään vanhuuteen. Kuva: Ahti Granat.

Marraskuun lopulla järjesti Lempäälän  kunta yhdessä eri järjestöjen kesken minimessut Lempäälän ehtookodossa. Täyden salin vetonaulaksi oli saatu eräs terveyden ja samalla liikunnan paras puolestapuhuja. Maalaistohtoriksi itsekin itseään mieluusti kutsuva Tapani Kiminkinen toi tunnetulla hersyttelyllään pitkälle kantavaa hyvää mieltä. Mitään hävettävää ei muillakaan alustajilla salissa ollut. Asiaa ja rentoa jutustelua riitti jokaisen aiheen kohdalla.

Messuavauksesta vastannut Ehtookodon johtaja Jaana Holm-Tikkinen kiitteli tiivistä kokoontumista, jonka tuloksena oli saatu koottua messutapahtuman ohjelma-aiheet.

Myös tutkittu tieto vahvistaa, että ikäihmisten aktiivisuuden kautta elinikäodote kohoaa keskimäärin kolmisen vuotta.

 

Liikunnanohjaaja Paula Eloranta totesi, että ”Voimaa vanhuuteen” -kärkihanke käynnistyi jo viime keväänä. Ikäinstituutin taustatuki sai häneltä kiitosta, koska se oli tarjonnut hankkeelle koulutusapua.

– Tarkoitus on saada mahdollisimman paljon porukkaa liikkeelle, oli Paula Elorannan tiivistys hankkeen tavoitteesta.

Siihen aiotaan päästä suunnittelemalla ikäihmisille erityisiä palveluketjuja. Niiden taustalla ovat yhtenäiset peruskuntotestit, joiden pohjalta voidaan erilaisia kunto-ohjelmia laatia yksilöllisemminkin.

Ikäinstituutti on lanseerannut hankkeelle oman sloganin: ”Kunta säästää huntteja. kun seniori nostaa puntteja”. Ehkä aivan näin lennokkaasti ei sentään hanke etene. Silti mahdolliset säästötkin ovat hyvä osatavoite liikunnan antamien hyötyjen rinnalla. Eittämätön tosiasia on joka tapauksessa, että Lempäälässäkin ikärakenne muuttuu. Nyt kuutisen prosenttia väestöstä on yli 75-vuotiaita ja parinkymmenen vuoden kuluttua luku on jo tuplaantunut.

-* tarkoitus onsaada mahdollisiman paljon porukkaa liikkeelle, sanoi liikunnanohjaaja Paula Eloranta ”Voimaa vanhuuteen” -hankkeesta. Kuva: Ahti Granat

Paula Eloranta painotti oikeiden toimintatapojen kuten kouluttajakoulutuksen merkitystä hankkeen edetessä. Yhteistoiminta naapurikuntien kanssa on tarpeen, ja alustaja totesikin sen olevan hyvällä mallilla. Kunnalla on itsellään hyviä lähtökohtia yhteistyön viljelyssä. Eräänä osoituksena on noin viitisenkymmenta vapaaehtoista vertaistukiohjaajaa. Heiden panoksensa ikäihmisten arkiliikunnassa on korvaamaton apu.

”Etsivä seniorityö” on varsin rinnasteinen termi tutummalle etsivälle nuorisotyölle. Ikäihmisten saaminen ylös ja ulos sekä kuntoilupaikkoihin edellyttää myös aktiivista lähestymistä asumuksiinsa unnuttautuneille, siis oikeaa vertaistukihaastetta. Vanha keho tarvitsee lihasvoiman ohella tasapainoharjoitusta ja ulkoilua, jossa nuo molemmat kehittyvät.

Säännöllinen hankkeen eri toimijoiden yhteistyö Lempäälässä kerää koolle ihmisiä ja ajatuksia, Ne jalostuvat sitten yhteisiksi tapahtumiksi, joista pari isompaa ja lisäksi eriaiheisia ”hyvän olon” seminaareja.

Kunnalla on Paula Elorannan mukaan mahdollisuus tarjota mm. maksuttomia kuntosalipalveluja ikäihmisille omissa tiloissaan. Samoin vuoroja voidaan järjestää erilaisiin palloilulajeihin. Liikuntaryhmiin sekä esimerkiksi leikkaushoidon jälkikuntoutukseen voidaan saada ikäihmisiä sijoitettua aina joko suoraan tai ammattilaisten suositusten perusteella.

 

Maalaistohtori Tapani Kiminkinen siteerasi oman esityksensä alkajaisiksi Eeva Kilven ihmisyyttä univeraalisti käsittelevää runoa.  Enemmän arkea oli sen sijaan tohtorimme painokas alkuponsi:

– Pannaan sotea hanttiin!

Muun messuohjelman aiheet kirvoittivat Kiminkiseltä myös pari kommenttia markkinamiesten ja valepoliisien touhuilusta vanhojen ihmisten riesoina ja jopa heikomman aseman hyödyntäjinä.

– Ihan paskatoimintaa, oli tohtorin tuomio.

Suora kommentti:

– Kukkaan ei oo nuorentunna! liittyi puolestaan hieman samaan aihepiiriin eli ”nuoruuden korjaussarjojen” kauppaamiseen ikääntyneille.

Kiminkinen nimittäin ei oikein sulattanut vitamiinien ylimarkkinointia. Hänen mielestään riittävä ja monipuolinen ravinto takaa pääosin vitamiinien tarpeen, ehkä vain D-vitamiini poikkeuksena.  Vanhenemisen oireista maalaistohtori totesi:

– Miehille kasvaa tissit ja naisille parta.

Vaikka kyse ei olekaan dopingista, ihmisen normaalit testostroni- ja estrogeenitasot muuttuvat vääjäämättä iän myötä. Silti aktiiviliikunta antaa Kiminkisen mukaan uutta potkua myös miehenä ja naisena olemiseen.

Tapani Kiminkinen piti liikuntaa vielä tärkeämpänä vanhuudenheikkouden eli gerasterian torjumisessa. Kaatumiset ja kolhut tutuissakin oloissa ovat yhteydessä gerasterian etenemiseen. Myös oman kehon kyky puolustautua erilaisia sairauksia vastaan heikkenee. Pienikin asia voi romahduttaa sairastuneen. Siksi mm. kausirokotukset sekä nyt alle satasen maksava pneumokokin torjuntarokote kunkin loppuiäksi saivat Kiminkiseltä varauksettoman tuen.

 

Lempäälässä ollaan Kiminkisen käsityksen mukaan hyvillä jäljillä. Lihasmassaa on pyrittävä pitämään yllä ja kasvattamaan. Siitä ei ole mitään  haittaa. Tunninkin harjoittelu kerran päivässä riittää.

Tohtori antoi pari pikaseulontatestiä, joilla voi omaa peruskuntoaan tarkkailla, eli olisiko tarvetta jo lisäliikuntaan: Tuolista ylös ja kolmen metrin kävely. aikaa saa kulua enintään 10 sekunti tai sitten neljän metrin kävely ja aikaa siihen enintään viisi sekuntia.

Kotona voi tietenkin kuntoilla, mutta kuntosalilla tai muuten joukossa on tärkeä sosiaalinen ulottuvuus mukana. Tapani Kiminkinen viittasi kunnonkohotuksen eri esteisiin, kuten stressiin, infektioihin ja lääkitykseen. Unilääkkeitä hän piti lähes välttämättömänä pahana ja psyyke- sekä kipulääkkeitä  hyväksyttävinä vain erityisen tarpeen mukaan määrättyinä.

Seuraavat tohtorin ohjeet olivat  keskenään täysin  ristiriitaisia, mutta perusteluiltaan silti ymmärrettäviä:

– Elkää helevetissä laihuttako! (lihasmassa vähenee).

– Elkää helevetissä lihottako! (kakkostyypin diabetes).

Vaihtoehdot jälkimmäisessä ovat yhtä ristiriitaiset: tekonivelet tai diabetes. Geeniperimällä on oma osuutensa, valitsi sitten niin tai näin.

Ikä on joka tapauksessa yksilöllinen kehityskaari. Laihduttaa ei sovi, ja mieluummin liikkumista kuin ”liikuntaa”.

– Talvella nastoja kenkiin, tasapainon harjoitusta ja venyttelyä sekä verryttelyä. Oikeasisältöinen ravinto, joka sisältää vihanneksia, kalaa ja maitoakin niille, joille se sopii, sekä kasvisöljyjä, luetteli maalaistohtori terveen elämän oikeista eliksiireistä.

 

Ikääntymiseen  sisältyy yhä enemmän muistihäiriöiden mahdollisuus. Ihmisen käyttäytyminen saattaa muuttua radikaalistikin dementian edetessä. Jos itse on huolestunut omista muistilipsahduksistaan, ei Kiminkisen mukaan vielä kannata huolestua. Oikeastaan päinvastoin, koska se osoittaa vielä hyvääkin käsityskykyä päivittäisestä selviytymisestä. Dementiaan kuollaan yhä useammin, mutta sekin on normaalia kehitystä. Ihmiset elävät yhä vanhemmiks,i ja solujen, myös aivosolujen, erilaiset tuhoutumiseen johtavat sairaudet yleistyvät. Alzheimerin tautiin ei ole suoraan parantavaa lääkettä sen enempää kuin Parkinsonin taudin estämiseksikään. Oireita voidaan Kiminkisen mukaan kyllä helpottaa ja vaimentaa mm. dopamiinin avulla.

Ikäihmisten perussairauksiin kuuluvat verisuonitaudit sekä tuki- ja liikuntaelinten kulumat. Tapani Kiminkisen mukaan useita syy- ja seuraussuhteita voi hakea geeniperimän ohella myös noudatetuista elämäntavoista.

– Niihin kuuluvat lauluntekijänkin mahdollisesti omat kokemukset, eli ”tupakka, viina ja villit naiset”, hersyili tohtori.

Lohdutukseksi hän lausui, että paljon uutta tutkittua lääketieteellistä tietoa on tullut julki ja kehitys monien perussairauksien eston ja hoidon osalta ei ole ollenkaan huono. Lisäksi Suomessa on vielä loistava sairaalaverkosto. Muistihoitajia saa vaikka kotikäynnille. Heillä on yksinkertaisia kyselytestejä mm. muistisairauksien hoidon toteamiseen. Samalla voidaan kartoittaa, onko kyse mahdollisesti muusta, kuten masennuksesta, stressistä, lepäämisen puutteesta, huonosta sängystä johtuvasta unenpuutteesta tai vaikka uniapneasta.

– Mitä syödään ja miten nukutaan, olivat kaksi Kiminkisen perusprinsiippiä ihmisen normaalille hyvinvoinnille.

Verenpaine, raudanpuute, anemia olivat kolme tohtorin vielä lisäämistä hyvinvoinnin uhkista, joita olisi vältettävä. Vitamiini B12 ei hänen mukaansa ole mikään ihmelääke, vaan sekin otettavissa vain tarpeen mukaan.

Lopuksi maalaistohtori vielä huomautti, että ”vuodepotilas” ei ole mikään diagnoosi. Ihmisen arvokkaaseen kokonaisuuteen kuuluu oman identiteetin säilyttäminen niin kauan ja niin tutuissa oloissa kuin se suinkin on mahdollista. Myös laitosolosuhteissa hoidon laatu ja ihmisarvon kunnioitus monipuolisesti toteutettuna on samaa luokkaa. Siinä hän näki haastetta tarpeeksi 100-vuotiaalle Suomelle.

– Kuolleisuus on aina sata prosenttia, lohdutti malaistohtori ja antoi viime ohjeeksi:

– Hössötelkää.

 

Vanhustyön Keskusliitolta saa korjausneuvontaa

 

Vanhustyön painopistettä on tietoisesti haluttu siirtää pois laitoshoidosta. Erilaisin keinoin pyritään siihen, että ikäihmisten olisi mahdollista tulla toimeen pidempään nykyisessä asumismuodossaan  Keskiöön mousee silloin myös asuinympäristöön tehtävät välttämättömät muutokset ja perusremontit. Niiden avulla koti saadaan toimivaksi ja turvalliseksi myös silloin, kun oma toimintakyky alkaa heiketä, mutta ei niin merkittävästi, että laitosvaihtoehto olisi vielä välttämätön. Näistå, myös omaishoitoa helpottavista, remonteista kertoi minimessuilla Vanhustyön Keskusliiton ”remonttireiska” Voitto Niska.

Voitto Niska viittasi aluksi korjausrakentamisen historiaan. Se perustuu sotainvalidien kodeissa ja asunnoissa aikoinaan sodan jälkeen tehtyihin korjauksiin. Niillä helpotettiin sotavammoista kärsivien miesten ja naistenkin päivittäisiä askareita ja liikkumista. Tämän päivän tarpeet nojautuvat paljolti samoihin ongelmiin, kuten mm. liikuntaesteiden poistamiseen. Vanhemmat rakennukset ovat  yleisrakenteiden lisäksi perusremonttien tarpeessa lämmön, vesitalouden ja ilmastoinnin osalta  sekä sähköpisteiden turvallisuuden vuoksi. VTKL:n korjausneuvontapalvelun piiriin pääsee automaattisesti 65 vuoden iässä.

 

VTKL:n korjausneuvonta, tällä erää 14 henkilöä,  kattaa koko Suomen ja noudattaa alueittain nykyisiä maakuntarajoja. Voitto Niskan toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. Yhteydenotot tapahtuvat puhelimitse. Kartoitus tarvittavista korjauksista tehdään sovitusti paikalla. Siellä arvioidaan korjauskohde sekä sen alustava kustannus. Myös mahdollisten korjauspiirustusten laadinta kuuluu neuvojan ruoteliin. Korjausneuvoja ottaa tarvittaessa yhteyttä hyviksi tunnettuihin remontteeraajayrityksiin. Hyvä, asiallinen sekä oikein hinnoiteltu työ kuuluu usein parhaiten ja kauas. Tässä suhteessa VTKL:n tuki onkin paikallaan, koska erilaisia remonttisopimuksia ikäihmisille tarjotaan näinä aikoina ”maksuttomien arvioiden” välittöminä seurauksina ilman kunnollista harkinta-aikaa. Voitto Niska huomauttikin, että tällainen, paikalla tehty sopimus on kotimyyntiä, jonka perumiseen on aina vähintään kaksi viikkoa aikaa.

– Eikä tarvitse perumistaan mitenkään perustella, painotti Niska vielä.

Toinen perusneuvo korjauttajille oli:

– Älkää maksako etukäteen!

Remontti tehdään ja tarkastetaan ensin siltä varalta, että tulos vastaa sovittua. Tämä on varmaankin käytännön kokemuksen kautta korjausneuvojalle tullutta tietoa.

Voitto Niska kertoi esimerkein ja kuvin tehdyistä korjauksista. Usein sekä arvio että remontin aloitus on tehtävä kohteen perussiivouksena. ”Kun mitään ei voi heittää pois” -mentaliteetti on monesti vastassa. Isoimpia ja samalla kalleimpia remontteja joudutaan tekemään asunnon märkätiloihin, suihku- ja saunaosastoille. Niitä remontoidaan toimiviksi vanhoihin rakenteisiin tai sitten korjataan kuluneita sekä huonosti aikoinaan remontoituja tiloja. Näihin elämisen ja henkilökohtaisen hygienian kannalta tärkeisiin paikkoihin on saatavana erilaisia käyttöä helpottavia kalusteita ja tukikaiteita, joista aiheutuu välttämättömiä lisäkustannuksia  Samaa hintaluokkaa ovat esimerkiksi kerroskuljettimet tai jopa hissit. Asunnon ulkopuoliset kulkuluiskat ja tasonostimet voivat aiheuttaa ainakin suunnittelussa ylimääräistä päänvaivaa.

Myös muissa remontointia tarvitsevissa sisätiloissa riittää vanhusväestölle haasteita. Sisäkynnyksiä voidaan poistaa tai asentaa niiden ylityslistoja. Uusimallisissa  liesissä olisi oltava jo alkuun liesivahti tai vastaava turvalaite sen ohessa. Palovaroittimien olisi oltava niin ikään toimintakunnossa. Uusin innovaatio on akkuvirran loppuessa alas laskeutuva varoitin. Uusi akku on helppo vaihtaa sen ollessa alhaalla ja tämä innovaatio nostaa itsensä jälleen kattoon odottelemaan mahdollisia hälytystarpeita. Kiinteisiin vanhempiin varoittimiin on puolestaan saatavissa 10 vuottakin kestäviä virtalähteitä.

Lopuksi Voitto Niska esitteli korjausavustusten taulukkoa. Niiden tulorajat sekä täytettävät hakemuslomakkeet voi löytää suoraan VTKL:n nettisivuilta. Luonnollisesti myös VTKL:n aluepisteestä saa tietoa sekä hakulomakkeita. Voitto Niska kehottikin ottamaan yhteyttä alueen asiantuntijaan lisätiedon saamiseksi.

 

Vitamiineista alkuaineisiin

 

Ideaparkin Apteekki on monen lempääläisen tuttu paikka. Sieltä oli paikalle tullut vitamiiniasiantuntijana Mari Rantanen. Vaikka tohtori Kiminkinen olikin juuri aiemmin varoitellut turhasta vitamiinihössötyksestä ja vedonnut tavallisen terveelliseen ruokavalioon, ei jännitettä päässyt syntymään näiden kahden asiantuntijan kesken. Mari Rantanen avasi oman osuutensa komppaamalla Tapani Kiminkistä täysillä:

– Ensisijainen vitamiinien lähde on ruoka.

Erityistilanteita toki riittää, jolloin lisävitamiinit ja pari alkuainetta ovat paikallaan. Ruoka-aineiden imeytymisongelmat, allergiat sekä muut krooniset tai akuutit sairaudet ja niiden lääkitykset saattavat aiheuttaa tilapäistä tai pysyvämpääkin vitamiinien puutetta. Lisäksi luunmurtumien kuntoutuminen saattaa edellyttää ainakin kalsiumkuuria, jolla joudutetaan murtumakohdan eheytymistä.

Vanheneminen itsessään aiheuttaa A, C, D, E K ja D-vitamiinin mahdollista tarvetta.

 

D-vitamiini on rasvaliukoinen, joten sen annostuksen kanssa on oltava tarkempi. Nomaaliannos on 10 milligrammaa/vuorokausi. Sen sijaan yli 70-vuotiaalle tämän vitamiinin vuorokausiannos saa olla kaksinkertainen eli 20 mg.

– Liika-annostus on vaaraksi sisäelimille, varoitteli Mari Rantanen.

Parhaillaan D-vitamiinin vaikutuksia tutkitaan usean perussairauden yhteydessä. Vitamiinin puutosyhteys on tunnettu ainakin osteoporoosin eli luun haurastumisilmiön kanssa, joka on ollut yleistymään päin.

D-vitamiinin tiedettyjä luonnollisia lähteitä on mm. kala, jolla on muitakin edullisia rasvahappo-ominaisuuksia. Puhtaasti vegaanista ruokavaliota noudattavilla esiintyy yleisesti D-vitamiinin  tarvetta. Sitä tosin on paljon yleisesti käytetyssä metsäsienessä, kanttarellissa. Vaikka ihmiset ulkoilevat ehkä muutenkin liian vähän, olisi aurinko sinällään jo riittävä ja luonnollinen D-vitamiinin tarjoaja, mutta siihen ei pohjoisella pallonpuoliskolla voi pelkästään turvata. Siksi moniin maito-, piimä- ja hedelmämehutuotteisiin lisätään jo valmiiksi jonkin verran tätä vitamiinia.

 

B-vitamiini ei kerry elimistöön kuten D-vitamiini. Sen päivittäinen saanti virkistää ja tekee hyvää sydämelle sekä vatsalle. Lähteitä ovat liha, viljatuotteet, kuten pasta, sekä vihreät vihannekset.

– B12 vitamiinia saa vain eläinkunnan tuotteista, täsmensi Mari Rantanen vielä.

C-vitamiini on vesiliukoinen ja sitä saadaan hedelmistä, marjoista ja juureksista.

Toinen rasvaliukoinen vitamiini on E. Sitä on eniten kasvisöljyissä, siemenissä, pähkinöissä, manteleissa, rasvaisissa kaloissa ja esimerkiksi avokadohedelmissä.

K-vitamiini vaikuttaa mm. veren hyytymistekijöihin. Sitä on paljon sisäelimissä, vihreissä kasviksissa ja juustoissa. K-vitamiinin ja verenohennuslääkityksen yhteisvaikutusta pitää varoa.

A-vitamiinia saa ehkä helpoiten suoraan päivittäisestä ravinnosta eikä sitä juuri tarvitse lisää, ellei sitten lääkärin erikseen määräämänä. Yleisimpiä lähteitä ovat maksalaatikko, porkkana, täysmaito, persikka ja mm. ajankohtainen marja eli  persimoni ja sen sukulaiset.

 

Lopuksi Mari Rantanen keskittyi kahteen alkuaineeseen, jotka ovat vitamiinien ohella tärkeitä kehon rakennusaineita. Toinen on kalsium eli kalkki. Nimeä ei pidä sekoittaa samankaltaisuudestaan huolimatta ”kaliumiin”, jota ei saa ottaa ilman lääkärin määräystä. Kalsiumlähteitä ovat mm. maitotuotteet, kaalit ja soijatuotteet. Mari Rantasen mukaan normaalisti kalsiumia ei saa liikaa ruoka-aineista. Neljä lasillista maitoa ja muutama juustosiivu riittävät takamaan kalsiumin päivittäisen saannin. Luusto ja hampaat kiittävät.

Toinen tärkeä alkuaine on magnesium. Sen vajaus tuntuu varsinkin rasituksen aikana tai  jälkeen lihaksistossa. Tavallisin oire on suonenveto, joka voi pahimmillaan yltyä jopa kivuliaaseen kramppiin saakka. Suola voi olla pika-apu kramppiin, mutta Mari Rantanen painotti riittävää veden juonnin tärkeyttä. Kahvi ei nestehukassa käy, koska se itsessään edistää nesteen poistumista. Magnesiumin lähteinä ovat peruna, hedelmät, marjat, kahvi(pavut), maitovalmisteet, tumma suklaa sekä esimerkiksi avokado. Magnesiumin vuorokausitarve on Mari Rantasen mukaan 200–300 milligrammaa. Kalsium ja magnesium samassa tuotteessa saattaa aiheuttaa ”blokkautumisen” eli alkuaineet estävät toistensa imeytymistä kehoon.

 

Koti on turvallinen paikka – vai onko?

 

Kodin turvallisuuteen ja sitä uhkaaviin tekijöihin pureutui minimessujen viimeinen alustaja. Hän oli yksikössään päällikkönä parhaillan toimiva Antti Uusipaikka Valkeakosken poliisiasemalta, joka vielä on onneksi miehitettynä palvelupisteenä jäljellä poliisin hallinnonuudistuksista ja lähellä Lempäälää.

Poliisilla on viime aikoihinkin saakka ollut riittävästi työsarkaa iäkkäisiin kansalaisiin kohdistuneiden rikosten tutkinnassa ja selvittämisessä. Useimmat kohderyhmän rikostyypit ovat olleet varkauksia, petoksia ja huijauksia. Antti Uusipaikka halusikin hieman kartoittaa yleisöltään, miten se käyttää esimerkiksi käteistä rahaa, paljonko sitä nostaa päivittäiseen tarpeeseen ja miten säilyttää näitä käteisvarojaan kotona. Onneksi tätä kyseli poliisi, koska samasta aiheesta ja asioista ovat em. rikostyyppien harrastajat sekä puoliammattilaiset myös erittäin kiinnostuneita.

 

Komisarion mielestä mitään suuria summia ei pidä kotonaan säilöä. Jos siihen kuitenkin on tarvetta, on parempi panna rahat muualle kuin siihen piirongin ylälaatikkoon. Nämä arvoesineiden perinteiset paikat ovat rikollisten ensimmäisiä tyhjennyskohteita ja kokemusten kautta näille myös hyvin tuttuja. Isomman käteisen voisikin jakaa useampaan paikkaan. Ehkä esteeksi lopulta tulee vanhemmalla iällä vain sanonnan totuus: ”Tallelle se vanhakin panee, mutta ei muista kätköään”. Toisaalta sitä kätköä ei sitten saata rikollinenkaan löytää.

Kotimurrot ovat rikoksista sittenkin vielä melko harvinaisia, oli Antti Uusipaikan käsitys. Sen sijaan tunkeutuminen milloin milläkin tekosyyllä juuri vanhusten asuntoihin on hälyttävän yleistä. Tällaiseen lähimmäisen auttamiseen perustuvaan hyväksikäyttöön oli Uusipaikalla muutama yksinkertainen vihje. Paras niistä on olla päästämättä ketään oudompaa tai tuntematonta oven sisäpuolelle. Vielä pahempi, jos sisälle pääsee peräti kaksi henkilöä, jolloin toinen kiinnittää kotiväen huomion ja toinen anastaa rahat ja arvoesineet sillä välin. Jos ovella siis vieras on liiankin innokas sisälle pyrkimään, on vaikka uhattava poliisin kutsumisella.

 

Myöhemmässä yleisökeskustelussa  joku halusi tietää, saako hän varustautua itsepuolustuksekseen teräväpäisellä kepillä ja mahdollisesti jopa tökätä sillä sisään pyrkijää, jos tilanne sitä vaatii. Antti Uusipaikka ei suosinut suoraa toisen ihmisen vahingoittamista millään astalolla, vaikka hätävarjelun ymmärsikin. Sen sijaan hän kielsi ehdottomasti, että pakenevaa ei sitten enää saa ainakaan piikkikepillä heittää. Se on jo selvä rikos kohteeseen sattuessaan.

Kodin ulkopuolella pankkikortilla asioidaan paljon. Tunnusluvun suojaaminen esimerkiksi kaupan kassajonossa on Antti Uusipaikan mukaan melko huolimatonta, iästä riippumatta. Vanhoilta ihmisiltä usein häviää heti kassajonon tai pankkiautomaatilla käynnin jälkeen kortti sekä sen tunnusluku, joka on voitu urkkia juuri ostosta maksaessa tai rahannoston aikana, ja lopulta myös rahat tililtä. Ovelimmat varkaat kykenevät jopa huomaamatta palauttamaan lompakon sisältöineen omistajalle, niin ettei koko varkautta ehdi huomaamaakaan ennen kuin tili on tyhjä.

– Huijausta yritetään monin keinoin. Puhelimessa esiinnytään valepoliiseina ja kerrotaan rikollisten olevan  parhaillaan tyhjentämässä juuri sinun tiliäsi. Tarvitaan heti pankkitunnukset ja kortin tunnusluvut ja vaikka mitä estoon ja rikoksen kohteen identifiointiin liittyvää tietoa.

– Poliisi tai pankki ei sellaisia tietoja puhelimessa kysele koskaan, painotti Antti Uusipaikka.

Rikospoliisilla on omassa käytössään lisäksi vain sille koodattu puhelinnumeron alkuosa, joten jo siitä näkee, milloin kyseessä on asiallinen yhteydenotto.

 

Uusin ja yleistyvä huijaus tapahtuu verkon kautta. Netissä esitetään useita edullisia kauppoja tai arvontavoittoja. Niiden lunastamiseen edellytetään nettipankkiyhteyden tietoja.

– Mikä vaikuttaa liian hyvältä tarjoukselta ollakseen totta, ei ole totta, toisti komisario usein jo kuullun faktan.

Rikollisilla on paljon keinoja kalastella avoimessa nettiympäristössä muitakin tietoja kohteista, joista voisivat myöhemmin hyötyä. Siksi netissä annettava henkilökohtainen tieto on punnittava myös tällaista mahdollisuutta vasten.

Aivan toiseen, mutta vielä enemmän henkeen ja terveyteen käyvään ilmiöön oli Antti Uusipaikalla vakavaa huomautettavaa.

– Suomessa on kahdeksan kuukautta pimeää. Heijastin on halpa henkivakuutus!

Lopuksi Antti Uusipaikka vetosi vanhaan kylähenkeen, jota nyt kutsutaan myös yhteisöllisyydeksi:

– Pitäkää toisistanne huolta. Myös niistä, jotka eivät ole niin sosiaalisia.

 

Ahti Granat

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>