Sata vuotta kansalaissodasta

Narva 1918.

K. A. Esko.

Ensi vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta kevään 1918 tapahtumista. Ne lyövät leimansa myös ukkini, Vesilahden Krääkkiön kansakoulunopettaja Kalle Akseli Eskon (1883–1959), ensimmäisiin kirjoituksiin Herättäjä-lehdessä.

Tampereen valtauksen jälkeen punaisten määrä lisääntyi Vesilahdessa 8.4.1918. Asukkaat elivät Arajärven Vesilahden historian mukaan ”neljä päivää tulimeren ja savupilvien ympäröimänä.”

Krääkkiön koulun päiväkirjassa lukee 17.–20.4.1918 Akseli Eskon kauniilla käsialalla: ”Lupaa Luokkasodan tuottaman tilanteen takia”.

Opettaja joutui itse pakenemaan perheineen punaisten tieltä metsään, jossa hän kylmettyi. Neljästä lapsesta nuorin oli alle yksivuotias, jonka itkun johdosta kiväärin pistin oli uhkauksena isketty koulun opettajanasunnon lankkulattiaan.

Esko saatiin kiinni ja vietiin navetan seinustalle teloitettavaksi. Taskussa oli torppari A. Koiviston kirjoittama lappunen: ”Tämä on hyvä mies, ei saa ampua.” Se pelasti hänen henkensä.

Krääkkiön kansakoulu 1918.

Opettaja Eskon perhe 1918.

Nuoren opettajan hartauskirjoituksissa ja kirjeissä ei ole havaittavissa katkeruutta eikä syyttelyä, vaan omakohtaisen armon kokemisen tuomaa iloa ja rauhaa.

31.5.1918 hän kirjoittaa Herättäjässä, kuinka me kaikki olemme vastuussa maatamme kohdanneesta turmiosta. Me läheiset olimme yhtä mieltä Herättäjä-lehden haastattelijan kanssa kaksi vuotta ennen ukin kuolemaa, kuinka eläkkeellä oleva opettaja nivelreuman runtelemana säärihaavoineen edelleen maallikkosaarnaajana vaivojaan valittelematta jatkoi iloisena julistusta Jumalan hyvyydestä saarnatuolistaan, jonka virkaa toimitti nyt hänen pyörätuolinsa.

 

Heikki Karppelin

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>