Suomi ehti julistautua ensin

Olipahan juhlat ja juhlallisuuksia Suomen 100-vuotisitsenäisyyspäivänä. Sibeliuksen Finlandiasta tuli kuulluksi niin monta versiota ja sovitusta, että kappale alkoi jo väkisinkin ottaa paikkaa uutena kansallislauluna.
Valinta ei olisi huono, mikäli Maamme-laulu haluttaisiin joskus päivittää toiseksi. Syynä voisi olla vaikkapa se, että samainen Paciuksen melodiahan on myös Viron kansallislaulu.
Suomea muistettiin lahjoin kaukaa ja läheltä, kun valtiot ja kaupungit ympäri maailmaa olivat järjestäneet sinivalkoisia valaistuksia merkittäviin kohteisiin. Luontokin täällä koti-Suomessa oli pukeutunut asiaan kuuluvalla tavalla lumenvalkeaan juhla-asuunsa.
Itse osuin itsenäisyyspäivän aattoaamuna herkistymään pihamaalla, kun kolme joutsenta lensi toitottaen ylitse valkoisten pilvien koristamalla sinitaivaalla.
Nyt sai poikkeuksellisti liputtaa yölläkin, mikäli lippu oli valaistu. Kauniisti valaistu Suomen lippu liehui ainakin Hakkarin paloasemalla vielä pimeälläkin. Sykähdyttävä näky.
Tunnelmallinen juhlavalaistus vallitsi myös Lempäälän sankarihautausmaalla, jossa jokaisella 181 sankarihaudalla oli useampikin kynttilälyhty ja reseviläisten kunniavartio muistomerkillä.
Ainoastaan Lempäälän keskustan jouluvalot loistivat edelleen poissaolollaan. Joulun avausta on jo aikaa sitten vietetty, mutta edelleen Tampereentien yli on vedetty ainoastaan joulun tervetulleeksi toivottava lakana, mutta valoa pimeyteen tuovia koristevaloja ei ole tolppiin viritelty. Säästösyistäkö?

Näiden sukupolvien edustajat, jotka itsenäisen Suomen tasapyöreitä saivat nyt juhlistaa, ovat etuoikeutettuja. Sata vuotta sitten ei paljon juhlimisen aihetta ollut. Vuodesta 2117 ei kukaan tiedä. Nuorimmat meistä ovat silloin vielä juhlistamassa – toivottavasti 200-vuotiasta itsenäistä Suomea. Pave ehkä pressaehdokkaana.
Itsenäisyyspäivänä kuuluu aivan oikein antaa arvostusta niille, jotka ovat itsenäisyytemme puolesta kaatuneet ja taistelleet. Unohtaa ei sovi myöskään niitä aikakautensa päätöksentekijöitä ja poliitikkoja, jotka tarttuivat toimeen vallankumouksen ja maailmansodan kourissa kärvistelleen suuriruhtinaskunnan, emovaltio Venäjän heikkouden hetkellä. Hekin olivat rohkeita ja päättäväisiä miehiä.
Siirtoikkunan hyödyntäneitä itsenäisyytensä hankkineitä oli myös muualla samoissa äiti-Venäjän helman laskoksissa. 100-vuotista itsenäisyyspäiväänsä viettävät ensi vuoden puolella Liettua 16. helmikuuta, Viro 24. helmikuuta, Puola 11. marraskuuta ja Latvia 18. marraskuuta. Suomi oli näitä maita hieman ripeämpi julistautumaan itsenäiseksi.
Mielenkiintoista nähdä, miten Suomen valtio vastavuoroisesti näitä maita muistaa niiden juhlapäivän hetkellä.

Kuudes joulukuuta vietettävä itsenäisyyspäivä huipentui totuttuun tapaan tasavallan presidentin järjestämään linnan vuotuiseen itsenäisyyspäivän vastaanottoon pukuloistoineen,  etkoineen ja jatkoineen.
Ylen lähetys linnasta kohosi uuteen ennätykseen keräten peräti 3,6 miljoonaa katsojaa. Painavaa sanottavaa ei juuri kuultu ainakaan Ylen välittämänä eikä 100-vuotisteema tullut linnan juhlavastaanotto-ohjelmassa kovin sanottavasti esille.
Päähuomion mediassa vei juhlavieraiden puvut ja pukujen arvosteleminen. Maukka Perusjätkä lauloi jo 1980: ”Vaatteet on mun aatteet”.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>