”Onneton Narvan kulmakunnan päivä”

Näyttely kertoo, millainen oli Narva lähiseutuineen ennen vuotta 1918

Valokuvat tulevat olemaan olennainen osa vanhasta Narvasta kertovaa näyttelyä. Hilkka Salon mielestä yli 100-vuotias Sorvala sopisi täydellisesti tämän aihepiirin näyttelytilaksi. Kuva: Arto Hämäläinen

Otsikon sitaatti on Narvan kansakoulun opettajalta Akseli Nopolalta kuvaten sitä huhtikuista päivää sata vuotta sitten, jolloin Kaarinasta saapunut joukko punakaartilaisia aloitti Narvan kylän talojen polttamisen. Jo aiemmin olivat palaneet Laukon kartano ja moni Kuralan taloista. Kun joukko kaksi päivää myöhemmin vetäytyi kylästä, olivat tuhkana lähes kaikki Narvan, Pöyhölän ja Kuralan talot, noin 45 taloa ulkorakennuksineen.

Kevään 1918 tapahtumia ei ole Narvassa unohdettu, mutta tapahtumat eivät enää herätä voimakkaita tunteita. Syiden ja syyllisten esilletuomisen sijaan kylässä halutaan rakentaa mahdollisimman elävä kuva siitä, millainen oli Narvan kylä lähiseutuineen ennen tuhoisaa paloa.

Asiasta on ollut saatavilla runsaasti pirstaleista tietoa muisteluina, karttoina ja kuvina. On aika koota vanha tieto, etsiä uutta, luoda kokonaiskuvaa ja tuoda se jokaisen kiinnostuneen ulottuville.

Monessa mukana oleva kyläaktiivi Hilkka Salo kertoo, että ajatus näyttelystä alkoi kypsyä Vesilahden museoyhdistyksen palaverissa, jossa pohdittiin käyttöä vanhalle koulun kupeessa seisovalle mökille, Sorvalalle. Kokouksessa Reino Roppo otti puheeksi isänsä kanssa tekemänsä kartan, johon oli merkitty kaikki muistissa olleet kylän rakennukset ajalta ennen vuotta 1918.

– Sen upean kartan näkeminen oli jonkinlainen herätys minulle. Niin taisi olla monelle muullekin, sillä yhtäkkiä isoisien materiaalia tuntui löytyvän yhdeltä jos toiseltakin. Ajatus näyttelystä tuntui luonnolliselta ja Sorvala sopivalta paikalta näyttelytilaksi. Onhan se harvoja poltolta säästyneitä Narvan rakennuksia.

Tuulikallionmäen pienen, punaisen hirsimökin tarkkaa ikää ei kukaan osaa kertoa. Sorvala säästyi tulelta, kun naapurista paloivat mm. Ropon, Jaakkolan ja Karjaisen talot sekä koulu. Talon pitkäaikaisin asukas oli Vesilahdessa ja läihikunnissa tunnettu ja arvostettu käsityöammattilainen, Varvari-Janneksi kutsuttu sorvaaja Janne Wallenius, kuulu erityisesti rukintekijänä.

Etualalla on Narvajoen ylittävä tilapäinen silta, joka rakennettiin vuonna 1918 poltetun tilalle. Taustalla näkyy poltettua Narvan kylää. Kuva: Museovirasto

1930-luvulla Sorvalasta tuli Kristillisen työväenyhdistyksen kokous- ja juhlatila. Sotien jälkeen mökki oli Narvan koulun keittäjien asunto, kunnes siitä tehtiin poikien puukäsityöverstas höyläpenkkeineen. Viime vuodet mökkivanhus on toiminut kunnan varastotilana.

Sorvalaa uhkasi purkaminen. Kylän historiasta kiinnostuneet havahtuivat tilanteeseen pari vuotta sitten. Museoyhdistys laati yhdessä kunnan kanssa suunnitelman, jonka mukaan Sorvala siirrettäisiin Vilkinaron markkinakentälle museokäyttöön. Tarkka paikkakin oli jo mietitty, kunnes Museovirasto totesi, että rakennusta ei saa siirtää eikä hävittää. Sorvalan saamisesta näyttelytilaksi on sovittu kunnan kanssa. Näyttelyn avajaisia on suunniteltu tulevalle huhtikuulle.

– Pyörät on laitettu pyörimään ja materiaalihaku on käynnissä. Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan toimintaan. Parastaikaa valmistellaan karttapohjia, joihin voi käydä merkitsemässä tietonsa vanhoista kohteista. Runsaasti muistitietoa aiheesta löytyy Wesilahti-Seuralta Yrjö Punkarin tekeminä äänitteinä.

Salo painottaa, että niin vaatimatonta muisteluksen pätkää tai suttuista valokuvaa ei olekaan, ettei sitä kannattaisi kiikuttaa näyttelyyn. Kaikenlainen 1900-luvun alkupuoleen liittyvä materiaali otetaan vastaan. Aluetta ei myöskään ole rajattu Narvaan, vaan kiinnostuksen kohteena on koko ”poltettu alue” Laukon kartanosta lähtien.

– Jos tämä saa innostuneen vastaanoton, pidän todennäköisenä, että tulee muitakin historiallisia näyttelyitä, joiden teemat valitaan kiinnostuksen ja saatavilla olevan materiaalin mukaan.

Salo toivottaa kaikki asiasta kiinnostuneet tervetulleiksi palaveriin Narvan seurantalon takkahuoneelle 7. helmikuuta klo 10. Lisätietoja hankkeesta saa puhelimitse numerosta 0400 948882 tai sähköpostitse osoitteesta hilkkasalo.narva@gmail.com.