Oman aikansa ideaparkki

Ei ollut varmaankaan yhtä yksittäistä tekijää, vaan usea erillinen seikka vaikutti siihen, että Lempäälän ja Kuljun maamerkin, paikkakunnalle tunnettuutta ennen Ideaparkia tuoneen Kuljun Kartanon toiminta sammui – ja siinä samalla koko Löytötavaratalo-ketjun.
Kuljun Kartanon brändi oli vahva: Kuljun berioska oli aina auki ja tuotteiden hinnat halvat. Asiakkaita kävi ”kartsussa” jo heti aivan alusta laajalla säteellä Keski-Suomea myöten.
Muistan asioineeni matkojen päästä vanhaan navettaan tehdyssä myymälässä jo 1980-luvun alussa, kun en vielä edes vaikuttanut Tampereen seudulla. Kettingit olivat heti siinä seinustalla sisäänkäynnistä oikealla.
Kuljun Kartano oli oman aikansa ideaparkki.

Aivan kuten Ikean perustajan Ingvar Kampradin sekä Ideaparkin ja Maskun Kalustetalon perustaneen Toivo Sukarin myös Kuljun kartanon isän Hannu Lehtosen alku oli pientä – torikauppaa ja pakettiautokuormia. Jotain he kaikki tekivät kuitenkin oikein. Halpakauppa Tampereentien vieressä hyvällä kauppapaikalla lunasti nopeasti paikkansa. Vetovoima oli sitä luokkaa, että aikojen myötä Löytötavaratalo laajeni, kun mukaan tuli muitakin myymäläyksiköitä Tampereen kaupunkiseudulle.
Siinä missä Vesa Keskinen onnistui kehittämään Veljekset Keskinen -kyläkaupastaan kokonaisen Tuurin kauppakylän, myös Hannu Lehtosella oli suuren luokan laajentumissuunnitelmat Kuljussa. Siitä eivät lopulta toteutuneet kuin kylmäasema ja viereinen ruokamarketti. Jos olisi käynyt toisin, voi olla, ettei kenties koko Ideaparkia olisi 11 vuotta sitten Marjamäkeen, vain kolmen kilometrin päähän Kuljun Kartanosta, tullutkaan.

Kuljun Kartanon ehdoton valtti valikoiman ja hintatason lisäksi oli haja-asutusalueen kaava, joka mahdollisti tavaratalon toiminnan ”kyläkauppana”. Se sai olla auki lähestulkoon aina. Paikoitustilat ovat aina olleet hyvät ja tarpeeseen, sillä varsinkin viikonloppuisin Kuljun Kartanoon valui jatkuva virta autoja Tampereen suunnalta.
Sittemmin Suomessa luovuttiin kokonaan kauppojen aukioloaikojen säätelystä. Kuljun Kartanon markkina-asemaa nakersi sekin, että samaa tavaraa tuli asiakkaille tarjolle paljon muuallakin. Kun tavaran sisäänostajat ovat suuria lähistöllä toimivia ketjuja kuten Tokmania, Minimania ja Puuiloa ja vastaavia, on villin halpatavaratalon vaikea kilpailla. Suurten ketjujen hankintojen volyymi on kokoluokaltaan valtavaa ja sen myötä yksikköhinnat paljon edullisemmat kuin pienemmän yksin toimijan.

Kun Ideaparkin tuloa reilut kymmenen vuotta sitten alettiin Lempäälään puuhaamaan uuden Marjamäen yritysalueen veturiksi, paikallisten yrittäjien keskuudesta alkoi kuulua huolestuneita äänenpainoja. Pelättiin, että yritystoiminnan edellytykset Lempäälän kuntakeskustassa murenevat ja palvelurakenne heikkenee kauppakeskuksen tulon myötä. Keskustan palveluiden romahdusta ennustaneet näkivät Ideparkin enemmän uhkana kuin mahdollisuutena.
Lempäälän keskustan liiketiloissa on kieltämättä kymmenen vuoden aikana tapahtunut paljon muutoksia, mutta juurikaan tyhjää liiketilaa ei tällä hetkellä ole siellä vapaana. Kirpputori-ilmiö on levittäytynyt jo toisaalta kuntakeskustaankin.
Romahdusta ei sinne tullut. Se tuli Kuljuun.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Yksi kommentti

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>