Suonpään Juurtumisia rakentaa siltaa vanhasta kotiseudusta uuteen Vuoreksessa

Puolustuspuhe vanhalle Hervannanmaalle

Annisto nyt ja 17 vuotta sitten. Kuva: Juha Suonpää

Kaivinkoneet saapuivat, ja vuonna 2009 Lempäälän ja Tampereen rajaseudulle alkoi rakentua Vuoreksen kaupunginosa. Maisema mullistui dramaattisesti. Vuoreksen kaupunginosa lakaisi osan kylästä tieltään, mutta suunnitelmissa alkujaan Vuores-keskuksen alle tuomittu Anniston tila pelastui purkutuomiolta, isoksi osaksi henkilönsä peliin panneen Anniston isännän omakohtaisen taistelun ansiosta.

Lempääläläinen valokuvataiteilija, elokuvantekijä, tutkija ja Tampereen ammattikorkeakoulun yliopettaja Juha Suonpää antaa uutuusteoksessaan Juurtumisia kasvot ja äänen Hervannanmaalle, Vuorekselle ja ennen kaikkea Annistolle, Lempäälän takamaalla sijaitsevalle puolisonsa perintötorpalle, jonka naapuriin Ruskotien pohjoispuolelle Tampereelle on noussut Vuoreksen uusi asuma-alue. Alueelta purettiin maanrakennuksen yhteydessä vanhoja kiinteistöjä, mutta Suonpää asuu edelleen perheineen tilalla, jonka hän soisi toimivan siltana menneestä tulevaisuuteen ja alueen uusien asukkaiden tutustuttajana uuteen ympäristöönsä. Anniston kukko kiekuu vielä pihapiirissä:

”Anniston elävä pihapiiri hevosineen ja kanoineen muodostaa eräänlaisen sillan paikasta toiseen ja yhdistää maaseudun ja kaupungin toisiinsa. Ehyt ja laaja, mennyttä elämää taltioiva piha-alue uusien kaupunkirakenteiden keskellä edustaa kestävän kehityksen kulttuuria… Se elää elämäänsä menneisiin vuosikymmeniin ja omaan kulttuurihistoriaansa nojaten. Sillä on mahdollisuus toimia alueen sykkivänä sydämenä ja uusien asukkaiden juurruttajana… Kun rakennukset sisältävät elämää, siis kun paikkaa eletään oikeasti, historia vuorostaan sisältyy olennaisena osana nykyisyyteen. Se antaa uusillekin asukkaille juurtumisen mahdollisuuden”.

 

Vuoreksen keskuspuisto kuvattuna 2008 ja 2014. Kuva: Juha Suonpää

Samoista paikoista otettuja ennen ja jälkeen -valokuvapareja ja historiaa yhdistävä lähes 300-sivuinen teos on julkaistu Tampereen ammattikorkeakoulun tutkimusjulkaisusarjassa. Hyvin toimitetun ja tyylikkäästi toteutetun kirjan kustantaja on Suonpään Swamphead, jonka vuonna 1994 julkaisema Juha Suonpään ja hänen puolisonsa Marja-Leena Korte-Suonpään kirja Metsä liikkuu valittiin vuoden kauneimmaksi kirjaksi.

Arvattavasti aika harva kotiseutututkimus on tehty omasta kotitalosta. Sitä kirjailija on kuvannut ympäristössään 30 vuoden ajan. Suonpää on työteliäästi taltioinut ympäristön muutosta kirjan kansien väliin antaen kuvan puhua. Kuvaparit ovat visuaalisesti vahvoja. Väkevää ja suorasanaista on myös sanankäyttö.

Uhattuna ovat niin kulttuuriperimä kuin luontokappaleetkin. Uuden kaupunginosan radikaali ympäristönmuokkaus uhkaa kadottaa kirjoittajan mukaan kulttuuriperimää, joka edesauttaisi uuden asutuksen istuttamista paikoilleen. Suonpää kuvaa, kuinka maansiirtokaivuri kauhoi puolet tiloista maan tasalle  ja siinä samassa hävitti suojellun lepakkoyhdyskunnan.

– Niin sanottuun aluekehitykseen tyypillisesti liittyvä uudelleenmuokkaus hävittää paikan historiaa. Tällöin menetetään aineksia, jotka mahdollistavat juurtumisen ja paikan yksilöllisen identiteetin rakentumisen, lausuu Suonpää, jonka mukaan Auranperän pieni latokin on tärkeä ja säilyttämisen arvoinen rakennus.

Poleemisen pamfletin ote on kriittinen ja analyyttinen. Teoksen voisi kuvitella kuluvan kaavasuunnittelijoiden ja arkkitehtien käsissä. Sosiologeille teos ei sisällä uutta.

Kirja on paitsi akateeminen valokuvataideteos, myös paikallishistoriikki sekä kannanotto luonnon monipuolisuuden säilyttämisen puolesta. ”Pikkukaupunki luonnon kainalossa” -mainoslause Vuoreksesta ei saa Suonpään hyväksyntää, koska luontoa ei ole enää Vuoreksen sisällä.

 

Ilmakuvapari Vuoreksesta 1993 ja 2017. Kuva: Juha Suonpää

Tampereen kasvukeskuksen  osana Lempäälä kasvaa ja paikkakunnalle rakennetaan runsaasti. Vastaavan teoksen viime vuosina tapahtuneesta ympäristön muutoksesta voisi laatia vaikkapa nykyisen Marjamäen, Laasonportin tai vaikka Kuljussa Tampereentien varren alueelta. Uudelle alueelle saapuva asiakas, asukas tai työntekijä ei välttämättä tiedosta uuden toimintaympäristönsä historiallista kerrostuneisuutta, vaikka siitä olisikin vielä merkkejä nähtävissä. Alkuasukkaaksi samaistuva Suonpää tuo omalta osaltaan näitä merkityksiä esiin ja eloon. Suonpäälle läheinen Annisto yhtenä Suomen kymmenistä tuhansista pientiloista saa toimia esimerkkinä.

Anniston Sisu-kissa. Kuva: Juha Suonpää

Anniston tarinan kautta Suonpää lähestyy hyvin henkilökohtaisesti ihmisen, kodin ja ympäristön suhdetta sekä niille annettuja merkityksiä pyrkimyksenään rakentaa tunnesilta menneen ja nykyisen välille. Luomalla paikalle aina omavaraistalouden ajoista asti muistia hän haluaa samaistaa Vuoreksen uudet asukkaat paikan jo ammoin sitten alkaneeseen tarinaan, alueen historiaan.

Hän selostaa tarkasti ja osin aikalaismuisteluksiin nojaten yksityiskohtaisesti alunperin tiettömien taipaleiden takana sijainneen Hervannanmaan paikallishistoriaa tiekuntien perustamisineen, käpykaartilaisineen, veräjien paikkoineen, Karjalan evakkojen asutustiloineen ja jälleenrakentamiskauden rintamamiestalotyömaineen.

Anekdootteja riittää. Kirjaan tarttuva uudisasukas saa tietää, että kalaisan järven mutapohjaisesta lahdesta alkaa saada keväällä kutulahnaa, kun sen rannan tietty tuomi alkaa kukintansa. Omaa sanomalehteäkin kulmakunnalla tovi tehtiin, Pienviljelijän Piristystä.

Arjen kuvaston lisäksi tilansa saa vanhan ajan huvitoiminta latotansseineen. 1950-luku näyttäytyy vilkkaasti toimivana yhteisöllisyyden onnelana, joka päättyi maaltapakoon ja alueen tyhjenemiseen. Kirjoittaja painottaa, että nyky-Vuoreksen alueella on ollut yrittämistä ja yrittäjiä jo ennen uutta aikaakin. Pienviljelijät ovat menneet, mutta nyt uudet omakotiasujat uudisraivaavat Vuoresta uudestaan. Ennen uuden ajan Vuores-keskuksen kohta 1 200 oppilaan koulua alueella ehti hetken aikaa jo toimia oma koulu.

– Tämän kirjan tavoitteena onkin nostaa esiin aiemmin kertomatta jääneitä arjen merkityksiä, jotka rakentuvat osaksi nyky-Vuoresta ja sen identiteettiä, Suonpää kirjoittaa.

HEI, LÖYSIT TIMANTIN!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.

Uusi käyttäjä, luo itsellesi tunnukset, niin pääset aloittamaan ilmaisen kokeilujakson.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>