Onnen ja haikeuden kyyneleitä Pyeongchangissa

Talvikisat Etelä-Korean kaikkien kirjoitustyöläisten lempikaupungissa Pyeongchangissa ovat päättyneet. Suomen saldona oli odotetut kuusi mitalia, kuten jo LVS:n ennakkojutuissa povailtiin. Näistä mitaleista yksi pronssi osui, odotusti sekin, Lempäälään ja jääkiekkoilija Jenni Hiirikoskelle.

Naismaajoukkueen kapteenska totesi Koreasta käsin, että ”tätä on odotettu kahdeksan vuotta”, millä Lempäälän kuivaspääläiset juuret omaava Jenni viittaasi edellisolympialaisten pahaan pettykseen ja viidenteen sijaan. Vuodelta 2012 Vancouverin olympialaista Jennin palkintokaapista pronssinen metalli jo löytyykin eli nykyään Luulajassa asuva ja pelaava Hiirikoski on kaksinkertainen mitalitar.

Kapteenina Jenniä haastateltiin moneen kertaan pronssipelin jälkeen. Pokka naisella piti hyvin, mutta kehonkieli kertoi, että odotettu pärjääminen maistui mansikalta. Kirkkaammat mitalit ovat Suomelta edelleenkin aika kaukana, kuten ovat olleet usean vuosikymmenen ajan. USA ja Kanada ovat vielä paljon naisleijonia edellä.

Kyyneliä sen sijaan nähtiin runsaasti 39-vuotiaan Aino-Kaisa Saarisen silmänurkissa ja poskilla, kun hän kertoi 30 kilometrin kilpailun jälkeen, että hiihtoura huipulla päättyy tähän kauteen. Pyeongchang ei tuottanut Aikulle odotettua tulosta, kun viestikvartettikaan ei yltänyt realistiseen mitalitavoitteeseensa. Avausosuutta Aikku hiihti hyvin, mutta ei aivan kiitettävään menoon yltänyt siinäkään. Sprintin ja 30 kilometrin kisat menivät hänellä kategoriaan tyydyttävä miinus.

Palautetaan kuitenkin mieliin, että Saarinen on ehdottomasti yksi kaikkien aikojen parhaista naishiihtäjistä Suomessa. Perusteena kovalle väitteelle voi esittää leidin arvokisamitalisaldon, joka on upeata luettavaa yhä edelleen. Olympialaisista ja MM-kisoista Aikulla on voitettuna neljä kultaa, kolme hopeaa ja kahdeksan pronssia eli yhteensä 15 mitalia.

Lempäälän Kisaan hän liittyi syksyllä 2011, sen jälkeen plakkariin kilahti vielä neljä arvokisamitalia, joten Aikulle voi täältä Lempäälän suunnasta sanoa vain yhden sanan ja se on: Kiitos.

Kolmas lempääläisurheilija eli jääkiekkoleijona Marko Anttila joutui pettymään kahdestakin syystä. Ensinnäkin valmennusjohto piti Anttilaa pelaavan kokoonpanon ulkopuolella koko alkusarjan eli kolmen ottelun ajan. Pudotuspeleissä Etelä-Koreaa ja Kanadaa vastaan hän pääsi kaukaloon ja teki oman roolinsa kaikkien jääiekkoasiantuntijoidenkin mukaan mainiolla tavalla. Kanda oli kuitenkin puolivälierissä Suomea niukasti parempi ja leijonien kotimatka alkoi liian aikaisin.

Huippu-urheilu on edelleen koko Suomelle tärkeää. Toivoa sopii, että sekä julkista että yksityistä rahoitusta saadaan jatkossa huipuillemme lisää. Menestys esimerkiksi olympialaisissa lisää kansan itsetuntoa, tuo maalle loistavaa pr:ää, tuottaa seuraajille ja myötäeläjille rutosti hyvää mieltä ja tärkeimpänä ehkä kaikista: innostaa nuorta ja miksei varttuneempaakin väkeä liikkumaan.

Esimerkiksi tiedot Ikaalisista kertovat, että Krista Pärmäkosken innostamana Ikaalisten Urheilijoiden hiihtokoulu on saanut huikeasti lisää junnuja mukaan. Ja, kun vaikkapa Hakkarin huippuladuilla käy sivakoimassa, näkee lajin kiinnostavan, kun neljän vuoden tauon jälkeen Pirkanmaallekin saatiin kunnon lumitalvi.

 

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>