Ahtialanjärven kivikasat ovat keinokareja

Rainer Mäkelä ja Tatu Itkonen asettelevat keinokarin kiviä.

Mitähän Lempäälän Ahtialanjärvellä oikein myrätään, on toimitukseltakin tiedusteltu. Lintutornin vierestä jäälle menee aurattu tie, ja rannalta katsottuna jäällä on jotain rakennettuja kumpareita.

Touhu liittyy lintujen keinokarien ja -pesien rakentamiseen, valottavat Lokkisaari ry:n aktiivit Rainer Mäkelä ja Tatu Itkonen.

Ahtialanjärvelle on kuljetettu viimevuotiseen tapaan kuorma-autolasteittain kiviä, joista muodostetaan keinokareja helpottamaan vesilintujen pesintää. Yrjö Haataja aloitti kiviaineksen ajon keskiviikkona ja sen pitäisi päättyä tällä viikolla alkuviikosta.

– Kiviainesta tuodaan noin 50 kuormallisen verran, kertoo Rainer Mäkelä.

Keinokarikkojen rakentaminen on osa FRESHABIT LIFE IP -hanketta, jonka Hämeen ja Pirkanmaan toimia koordinoi Vanajavesikeskus. Kuusivuotisen hankkeen aikana Ahtialanjärvellä tehdään useita hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisia toimenpiteitä, kuten rakennetaan keinokareja, pyydetään pienpetoja sekä niitetään ja kuoletetaan vesikasvillisuutta, etenkin vierasperäistä isosorsimoa.

Tekokarien rakentaminen alkoi jo vuonna 2009, mutta viimeisen kolmen vuoden aikana karikoita on tehty laajamittaisemmin. Lisäksi kareille on rakennettu sinisorsan ja puna- sekä tukkasotkan tarpeisiin pesimälaatikoita.

– Tulokset ovat olleet huimia, sillä esimerkiksi kalatiiroja näillä tekokareilla pesi viime vuonna likimain 80 paria, Mäkelä kertoo.

Syy miksi kareja rakennetaan kauas rantaviivasta, on pienpedoissa. Petoja on Rainer Mäkelän ja Tatu Itkosen mukaan rannoilla niin paljon, että pesimäpaikkoja on turvallisempi tehdä veden keskelle.

– Supikoiria on näillä rannoilla hyvin paljon, ja minkit ovat hävittäneet muutamilta kareilta kaikki pesijät, Mäkelä mainitsee.

–Rannat ovat surmanloukkuja linnuille. Linnut on tärkeä saada ulkovesille pesimään tai muuten poikastuotto jää heikoksi, kaksikko toteaa.

Turvallisia pesäpaikkoja tehdään myös vedenpinnan vaihtelun takia, sillä vedenkorkeus voi Ahtialanjärvellä vaihdella jopa 60 senttiä. Mäkelän mukaan esimerkiksi sorsien, sotkien ja kalatiirojen pesiä on tuhoutunut paljon vedenpinnan nousun takia.

– Ongelma on siinä, että vedenpintaa nostetaan keväästä alkaen koko lintujen pesimäkauden ajan, aina heinäkuun alkuun asti. Vesien säännöstely Vanajaveden-Kokemäenjoen reittivesistöalueella on alkanut vuonna 1962.  Jos vesistö olisi enempi luonnontilassa, vedenpinta alkaisi yleensä laskea toukokuun aikana, jolloin tilanne olisi lintujen aloittaessa pesintöjä huomattavasti turvallisempi. Näihin haasteisiin on mahdollista vastata keinotekoisesti rakentamalla turvallisia pesimäpaikkoja, Rainer Mäkelä selvittää.

Hankekoordinaattori Eeva Einola Vanajavesikeskuksesta kertoo, että keinokarien tekeminen on Suomen mittakaavassa harvinaista.

– Meillä on yhdeksän muuta kohdetta Hämeessä ja Pirkanmaalla, ja Ahtialanjärvi on ollut lippulaivakohteemme. Ahtialanjärvi on hieno kohde, Einola toteaa.

Petteri Saario (etualalla) ja Sari Orkomies olivat keskiviikkona Ahtialanjärvellä kuvaamassa Ylellä nähtävää luontodokumenttisarjaa varten. Kuva: Katariina Rannaste

Ahtialanjärvi näkyy televisiossa

Ahtialanjärvi tulee näkymään ensi vuonna televisiossa, sillä lintujärvellä kuvattiin keskiviikkona Ylen luontodokumenttisarjaa. Ohjaaja Petteri Saario ja kuvaussihteeri Sari Orkomies olivat työstämässä ensi vuonna TV1:llä nähtävää Ahdin valtakunta -dokumenttisarjaa.

– Ahtialanjärvi on Ahdin valtakunnassa mehevä keissi, Orkomies toteaa.

Sarja kertoo vedestä ja veden merkityksestä kuudesta eri näkökulmasta.

– Se on valtakunnallinen tarina, jota tehdään eri puolilla Suomea, aina ulkomereltä Ylä-Lappiin asti. Projekti on mielenkiintoinen ja Ahtialanjärvi on huikea lintuvesi, Saario toteaa.

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>