Vesilahtelaisten metsästysseurojen kaatoluvat kasvuun

Peurakanta kuriin

Ari Arvela vei kauroja suojaiselle ruokintapaikalle, jolta löytyi peuran sarvi. Ruokintapaikaksi valitaan kohta, joka ei haittaa taimistoa ja jolle eläimet eivät kulje tien yli. Kuva: Kirsi Arvela

Tulevaisuudessa peurakolarin kokeminen on ehkä vähän harvinaisempaa kuin edellisvuonna. Kesällä jokunen pihakukka, puutarhavihannes ja omenapuun omena saattaa säästyä jopa omaan käyttöön. Pihanurmi saa kasvaa ilman nukkumapainaumia ja ulkopuolisten metsäneläinten lannoitusta. Näihin positiivisiin uutisiin vaikuttaa peurakannan selkeä vähennys viime metsästyskaudella.

Lauhkeiden talvehtimisvuosien ansiosta peurakanta on päässyt kasvamaan. Valkohäntäpeurat ovat kauniita, sulavasti liikkuvia eläimiä, mutta saavat myös aikaan paljon pahaa, esimerkiksi pelto- ja metsävaurioita. Metsästäjät haluavat sopusoinnun säilyvän niin maanomistajien kuin tiellä liikkujienkin kanssa ja ovat sitä kautta halunneet vastata heidän toiveisiinsa.

Metsästys on luvanvaraista toimintaa. Seurat ovat tarkkaan miettineet sopivia kaatolupien määriä ja niitä anotaan aina huhtikuun loppuun mennessä. Riistakeskukset ja riistanhoitoyhdistykset neuvottelevat hakemusten pohjalta, vertaavat tilastoja ja pohtivat järkeviä lupamääriä. Kuluneelle kaudelle Riistakeskus erityisesti suositteli ja rohkaisi lupien määrän kasvattamista peurakannan kasvun sekä sitä kautta liikennevahinkojen suuren määrän johdosta.

 

Narvan Metsästysseuran puheenjohtaja Ari Arvela kertoo lupamäärien olleen Vesilahden metsästyseurojen ja Viialan Erämiehien noin 32 000 hehtaarin yhteistoiminta-alueella vuonna 2016 910 kappaletta. Kaadettuja eläimiä oli 1 254 kappaletta. Vuonna 2017 lupia saatiin 1 273 ja kaadettujen eläinten saldo oli 1 665 yksilöä. Huomioitavaa luvuissa on se, että kaksi vasaa vastaa yhtä aikuista.

Narvan Metsästysseuran lupamäärä oli vuonna 2016 200 kappaletta. Tuolloin kaadettiin 57 urosta, 65 naarasta, 94 urosvasaa ja 81 naarasvasaa eli yhteensä 297 yksilöä. Vastaavat luvut vuoden 2017 metsästyskautena olivat 320 lupaa, joilla kaadettiin 72 urosta, 118 naarasta, 137 urosvasaa ja 130 naarasvasaa (= yhteensä 457 yksilöä). Yhteisluvan sisällä on mahdollisuus saada yhteisluvan toiselta osapuolelta lisälupia kauden loppuvaiheessa. Siitä johtuen oman seuran kaatomäärät ovat isommat kuin alkuperäinen lupamäärä. Narvalaiset saivatkin kaikki lupansa käytettyä.

Kuluvan kauden luvuissa näkyy maanomistajien toiveiden kunnioittaminen erityisesti sukukypsien naaraiden kaatomäärän lisäyksessä. Näin kantaa saadaan parhaiten pienennettyä.

Metsästys ei ole pelkkää eläinten ampumista, vaan myös ammattitaitoista saaliin käsittelyä ruokaketjun jatkoksi. Työtä on ollut enemmän, mutta metsästäjiä on talkoisiin riittänyt.   Periaatteena on, että kun asia on otettu hoidettavaksi, niin se hoidetaan. Nuoria on kasvamassa seuratoimintaan koko ajan vanhojen konkareiden opissa. Seuroissa myös opetetaan ampumista ja saaliin käsittelyä.

Yleinen vesilahtelaisten toive on peurakannan kurissapitäminen ja sitä kautta peurakolareiden väheneminen. Narvan Metsästysseura suunnittelee naapuriseurojen kanssa nostavansa lupamäärää entisestään ja leikkaavansa kantaa.

Nykyään hirvieläinten metsästysaikaväli on 1.9.–31.1. Riistakeskuksen suunnalta on väläytelty mahdollista pidennystä metsästysaikaan. Aika näyttää, ollaanko peurametsällä vielä helmikuussakin.

 

Kirsi Arvela

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>