Matias Mäkirannalla on sanottavaa

Kun nuori puhuu kansantaloudesta, poliitikotkin kuuntelevat

Matias Mäkirannalla on ollut vaikutusvaltaisia kuuntelijoita. – Nuorten Agenda 2030 -ryhmän kautta olen päässyt Finlandia-taloon ja valtioneuvoston juhlahuoneisto Smolnaan. Ne ovat olleet kiinnostavia kokemuksia. Kuva: Katariina Rannaste

Harva nuori on päässyt puhumaan eturivin päättäjille, mutta vasta 16-vuotiaalle Matias Mäkirannalle on ehtinyt karttua vankkaa kokemusta ja osaamista yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.

Lempääläläinen Mäkiranta toimii puheenjohtajana  Nuorten Agenda 2030 -ryhmässä, joka toimii kestävän kehityksen toimikunnan alaisuudessa.  Viimeksi hänet kutsuttiin paneelipuhujaksi Finlandia-taloon 6. maaliskuuta Helsingissä järjestettyyn  Metsäteollisuus ry:n tilaisuuteen, jossa  yleisönä oli Suomen metsäteollisuuden ylintä johtoa ja maan kärkipoliitikkoja, kuten valtiovarainministeri Petteri Orpo.

Aiheena oli metsäteollisuuden tulevaisuus.

– Paneelissa keskusteltiin uusista metsäteollisuuden vastuusitoumuksista ja käytiin läpi metsäteollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Keskustelu oli tiivis ja meni hyvin, Mäkiranta kuvaa.

Mäkiranta kertoo nostaneensa keskusteluun puurakentamista vientituotteena. Vientimahdollisuuksia kun ei hänen mukaansa tällä hetkellä täysin hyödynnetä.

– Näen, että puurakentamisesta voisi tulla Suomelle merkittävä vientituote muun metsäteollisuuden rinnalle.

– Puurakentaminen on kaikista ekologisin rakennusmateriaali, joka myös sitoo hiilidioksidia pitkäksi aikaa. Suomella on hyvät mahdollisuudet kasvattaa puurakentamisen osuutta sekä kotimaassa että globaalisti, Matias Mäkiranta näkee.

Hänestä viennin kannalta tärkeitä ovat myös metsäalan innovaatiot, kuten erilaiset puusta valmistetut pakkausmateriaalit, joiden avulla voidaan päästä eroon muovipakkauksista.

– Metsäalan innovaatiot mahdollistavat laajan skaalan erilaisia ympäristöystävällisiä ratkaisuja, joista voisi tulla myös kansantaloudelle merkittäviä taloudellisia hyötyjä.

Viennin edistämisen nimissä Matias Mäkiranta ei halua nähdä metsiä parturoitavan paljaaksi. Metsillä on muutakin merkitystä kuin puiden rahallinen arvo.

– Näen metsien säilyttämisen elintärkeäksi niiden ympäristövaikutusten vuoksi. On hienoa, että tutkitaan myös avohakkuille vaihtoehtoisia tapoja hoitaa metsää, esimerkiksi jatkuvapeitteinen malli voi sopia erinomaisesti osalle Suomen metsistä. Vanhempien ihmisten sukupolvi yliarvioi joskus, kuinka paljon metsiä voi käyttää.

Mäkiranta sijoittaa omia työtulojaan rahastojen sijasta suoriin osakkeisiin. Vaikka panokset eivät ole suhteellisen isot, Mäkiranta kokee, että myös piensijoittajalle suorat osakkeet ovat rahastoja parempi vaihtoehto hallintokuluista johtuen.

Mäkiranta uskoo ympäristöpolitiikan ja talouden liittoon jopa niin, ettei sijoita fossiilisia polttoaineita tuottavien yritysten osakkeisiin.

– Fossiilisilla polttoaineilla ei ole pitkän ajan sijoitusnäkymiä, hän toteaa.

– Sijoittaessani valitsen kohteita, joilla pystyn näkemään tulevaisuuden näkymiä myös 20 vuoden päästä. Metsäala on esimerkki alasta, jolla sekä ympäristö- että taloustavoitteet voidaan saavuttaa. Ylipäänsä politiikassa tulisi pyrkiä siihen, että ekologisen ja taloudellisen kehityksen tavoitteet kohtaavat.

 

Matias Mäkiranta:

– 16-vuotias

– kotoisin Lempäälän Sääksjärveltä

– opiskelee Tampereen lyseon lukion Eurooppa-linjan ensimmäisellä vuosikurssilla

– valmistautuu kirjoittamaan 11 yo-ainetta

– tekee opintojen ohessa freelancer-toimittajan töitä ja osa-aikaista business to business -myyntiä

– toimii Nuorten Agenda 2030 -ryhmän puheenjohtajana

– toimii Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton Pirkanmaan piirin varapuheenjohtaja sekä on mukana Euroopan nuorten parlamentissa (EYP Finland)

– toimii Lempäälän kunnan nuorisovaltuuston puheenjohtajana

– pyörittää Lempoisten uimalan kesäkahvilaa

 

 

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.