Matias Hilden: Kunta- ja uudistusministerin erityisavustaja sanoo, ettei maakuntauudistus tarkoita keskittämistä, sillä yritykset tuovat uusia toimintamalleja ja ketteryyttä

Maakuntapäättäjien valinta siirretään puolueiden piiritoimistoista kuntalaisille

Matias Hilden sanoo, että sen paremmin lääkärit kuin asiakkaatkaan eivät elä nykyisen terveydenhuoltojärjestelmän mukaisesti. Lääkärinvirkoihin ei löydy hakijoita, eikä kaikilla potilailla ole työterveyshuollon tai vakuutusten tuomaa ohituskaistaa hoitoon. Kuva: Tommi Liljedahl

Tie ei vedä, jos yksi pätkä muutetaan moottoritieksi ja muut osuudet jäävät kärrypoluiksi. Siksi manttaalikunnat eivät enää vastaa maanteiden hoidosta, vaan tehtävä on annettu isomman organisaation hoidettavaksi.

Myös suomalainen terveydenhuolto pyritään uudistamaan niin, että sirpaleinen kokonaisuus kootaan maakuntien hoidettavaksi. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen taustalla muutosta valmistelee Matias Hilden.

Puumalan kunnanjohtajan tehtävistä puoli vuotta sitten ministerin erityisavustajaksi siirtynyt Hilden uskoo, että uudistukseen liittyvät lait hyväksytään eduskunnassa viimeistään kesäkuussa ja vahvistetaan heinäkuussa.

Aikataulu on tiukka, sillä ensimmäiset maakuntavaalit on tarkoitus käydä jo lokakuussa. Niissä valittavat maakuntavaltuustot aloittavat työnsä vuodenvaihteessa. Maakuntapäättäjillä on vuosi aikaa tehdä tärkeät ratkaisut ja valmistelutyö, jotta käytännön toiminta voi alkaa vuoden 2020 alusta.

– Kaikki on enää siitä kiinni, että päättäjät painavat eduskunnassa oikeanväristä nappia.

Hilden sanoo, ettei hän tai muut uudistusta eteenpäin vievät mieti sitä, mitä tapahtuisi, jos uudistus kaatuisi.

– Silloin päädyttäisiin entistä hallitsemattomampaan tilanteeseen.

Hilden pitää Meri-Lapin ratkaisua oireena tällaisesta kehityksestä. Se ulkoisti keskussairaalapalvelut 15 vuodeksi pitääkseen sairaalan Kemissä.

 

Sote- ja maakuntauudistus siirtää sosiaalitoimen ja terveydenhuollon maakuntien hoidettavaksi.

– Ydinajatuksena on, että systeemi päivitetään uudelle vuosituhannelle. Terveydenhuoltojärjestelmä toimi aikanaan hyvin, mutta vuosikymmenten aikana kehitys on mennyt eteenpäin, ja siksi myös järjestelmää on kehitettävä nykypäivän tarpeiden mukaiseksi, Matias Hilden sanoo.

Hänen mielestään sen paremmin lääkärit kuin asiakkaatkaan eivät elä nykyjärjestelmän mukaisesti.

– Monilla alueilla kärsitään lääkäripulaa, koska lääkärinvirkoihin ei löydy hakijoita. Perusterveydenhuolto on rapautunut, ja sekä kuntalaiset että kuntapäättäjät ovat tyytymättömiä, kun hoitoon ei pääse.

Terveydenhuolto on eriarvoistunut, sillä työssäkäyvillä ja varakkailla on työterveyshuollon ja vakuutusten ansiosta omat ohituskaistansa.

– Uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään niin, että jokaisella on työhön, sosiaalisiin kykyihin tai taloudellisiin voimavaroihin katsomatta toimivat palvelut.

Hoitokustannukset ovat kasvaneet erikoissairaanhoidon lisääntyneen käytön vuoksi. Jos hoidon saa läheltä ja nopeasti, keskussairaalaa tarvitaan vähemmän.

– Tavoitteena on, että ihmiset pääsevät nopeasti hoitoon ja takaisin töihin.

Terveydenhuollon menot uhkaavat kasvaa kestämättömästi maan ikärakenteen vuoksi: suuret ikäluokat alkavat olla siinä elämänvaiheessa, että sairaudet ja hoivan tarve lisääntyvät.

 

Matias Hilden sanoo, että suuresta sote- ja maakuntauudistuksesta on mahdoton saada täydellistä kokonaisuutta.

– Mutta ei uudistusta sen vuoksi pidä jättää tekemättä. Vaikka siinä on omat puutteensa, siinä on paljon pitkän tähtäimen parantavia tekijöitä. On siedettävä epävarmuutta, sillä paljon työtä jää maakuntien tehtäväksi.

Maakuntien tehtävänä on järjestää kansalaisten terveyspalvelut niille osoitettavalla verorahoituksella.

– Valtio luo vain raamit ja maakunnille jää iso vastuu palveluista. Pärjääjiä tulevat olemaan ne, jotka pystyvät kehittämään toimintaansa ja palveluitaan uudella tavalla.

Hilden sanoo, että maakuntajohtajien valinta on tärkeä päätös, sillä nämä tulevat toimimaan paljon vartijoina.

Muun muassa Pirkanmaalla maakuntauudistukseen valmistautuminen on jo pitkällä. Kaikissa maakunnissa ei ole lähdetty liikkeelle yhtä ripeästi. Hilden uskoo, että nekin kirivät aikataulun kiinni.

– Joissain maakunnissa päästään vähemmällä. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa sosiaali- ja terveyspalvelut on jo koottu Eksote-kuntayhtymään.

 

Matias Hilden uskoo, että kritisoitu valinnanvapauslaki läpäisee eduskunnan perustuslakivaliokunnan, sillä uusi laki on tehty valiokunnan vuodentakaisen lausunnon pohjalta.

Hilden muistuttaa, että kilpailu on tuonut kehitystä ja uusia toimintatapoja muillakin aloilla. Esimerkiksi katsastuksen hinta laski ja palvelu parantui, kun yritykset tulivat kirittämään julkisia toimijoita.

Sote-uudistuksessa hillitään kustannusten kasvua tulevaisuudessa sekä tavoitellaan parempaa palvelun laatua ja saatavuutta. Eikä uudistus välttämättä tarkoita palveluiden keskittämistä entistä suurempiin yksiköihin.

– Yritykset ovat osoittaneet ketteryytensä. Esimerkiksi valinnanvapauskokeilussa mukana olevan Kiuruveden kunnanlääkärit pitävät päivän viikossa vastaanottoa Sukevalla.

Jähmeässä säännöstelykulttuurissa kunta päättää, missä lääkäri on ja milloin.

– Julkisen terveydenhuollon valinnanvapaus on jäänyt rajoitetuksi, Hilden sanoo.

Hän uskoo, että valinnanvapaus ja yritykset tuovat terveydenhuoltoon uudenlaista ketteryyttä. Se voi tarkoittaa myös paluuta vanhoihin, toimiviin malleihin.

– Yksityinen terveyshuolto perustuu tiiviiseen hoitosuhteeseen. Miksei julkistakin puolta voitaisi kehittää omalääkärijärjestelmän suuntaan?

 

Matias Hilden uskoo, että pätevät ammattijohtajat voivat kääntää heikosti kehittyneen terveydenhuollon tuottavuuden kasvuun.

– Meillä on jääty jälkeen muun muassa sähköisissä palveluissa. Kuulin esimerkiksi, että Helsingissä lääkäriajan voi varata ainoastaan puhelimitse. Ei pitäisi olla mahdoton tehtävä kehittää nettivarausjärjestelmä, jossa ruksattaisiin, millaisiin oireisiin hoitoa hakee ja systeemi ohjaisi oikealle lääkärille. Tällaisissa asioissa yksityinen sektori toimii paljon tehokkaammin.

Nykymallissa rahoitusvastuu on kunnilla, mutta järjestämisvastuu jakautuu sairaanhoitopiirien ja kuntien kesken. Kunnille on jäänyt maksajan rooli, sillä niillä ei ole keinoja vaikuttaa kasvaviin kustannuksiin.

Uudessa mallissa palveluista vastaava maakunta pystyy kehittämään palveluita pitkäjänteisesti.

Jotkut kriitikot ovat ehdottaneet, että sote-uudistus toteutettaisiin ilman maakuntamallia. Hilden pitää ajatusta mahdottomana.

– Ei homma toimisi, jos kunnat lähettävät sote-päättäjät, vaikka eivät rahoita palveluita. Nyt ei olla luomassa uutta hallinnon tasoa, vaan se on jo olemassa sairaanhoitopiireissä ja sote-kuntayhtymissä. Ne käyttävät vuosittain noin yhdeksän miljardia euroa verovaroja.

Hildenin mielestä maakuntauudistus kasvattaa demokratiaa, sillä maakuntatason päättäjiä ei enää junailtaisi kabineteissa ja puolueiden piiritoimistoissa, vaan kuntalaiset valitsevat heidät maakuntavaaleissa.

 

Maakuntauudistus vie suurimman osan sekä ministerin että erityisavustajan työajasta.

– Nyt kun lainsäädäntötyö on valmis, työ on enemmän toimeenpanon valmistelua, Matias Hilden sanoo.

Hänelle suurin yllätys erityisavustajan työssä on ollut hektisyys.

– Koskaan tiedä, mitä viikko tuo mukanaan. Koko ajan on oltava valmiina vastaamaan kritiikkiin ja poliittisiin kohuihin.

Hilden pyrkii toimimaan niin, että esillä olisi ministeri. Aina se ei onnistu, ja silloin miehen oma nimi vilahtelee palstoilla. Anu Vehviläinen on kuitenkin päässyt sote- ja maakuntakritiikissä vähemmällä kuin opposition hampaisiin joutunut perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko.

– Yritän aina muistaa, että jostain se kritiikki aina kumpuaa. Olisi osattava erottaa, mikä on oikeaa, uudistuksen käytännön toimiin liittyvää kritiikkiä ja mikä edunvalvontaa.

Joskus vääriä väitteitä on vaikea ampua alas, kun poliitikot alkavat toistaa ja levittää niitä faktoina. Yksi esimerkki tästä on väite, jonka mukaan sote-uudistus leikkaa Uudeltamaalta 300 miljoonaa euroa.

– Luku saatiin riskianalyysissä, jossa arvioitiin, paljonko sote-uudistuksen toimeenpanon epäonnistuminen pahimmillaan maksaisi. On tärkeää selvittää riskit, mutta matkan varrella luvut muuttuivatkin hallituksen tekemäksi leikkaukseksi, Hilden sanoo.

– Poliitikot ovat taitavia poimimaan faktoja mielipiteidensä tueksi. Mutta niinhän sitä itsekin asettaa sanansa oman motiivin mukaan, hän pohtii.

Päivänpolttavista kysymyksistä väännettäessä on vaarana kadottaa suuri kuva.

– Hallituksen politiikan ytimessä on ollut työllisyyden parantaminen. Monta kipeää asiaa on alistettu tälle päämäärälle, ja nyt työ alkaa kantaa hedelmää. Niinpä sitten kiistellään siitä, ollaanko työllisyystavoite saavuttamassa hallituksen ansiosta vai hallituksesta huolimatta.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>