Kolmas yläkoulu vaatii halvemman ratkaisun

Olemme ison asian äärellä. Jo muutama vuosi sitten oli selvää, että Lempäälään tarvitaan kolmas yläaste ja se haluttiin rakentaa lähelle kuntakeskusta. Paikaksi valikoitui vanhan lukion, entisen Kanavan koulun tontti.

Nyt ollaan tekemässä hyvin nopeassa tahdissa päätöksiä mahdollisesta uudisrakennuksesta, sen sijaan että olisi viisasta oikeasti selvittää vanhan ja pääosin hyvin rakennetun koulurakennuksen peruskorjausvaihtoehtoja.

Tampereen teknillisen yliopiston  työryhmä (Sisäilmaongelmaisen koulun korjausvaihtoehtojen ja purkamisen vertailu  tutkimus) esitti tai minä haluan ymmärtää, että edellytti ennen minkään vaihtoehdon pois sulkemista ”Sisäilmaselvitysprosessin tekemistä rakennuksessa, jossa epäillään (huom. epäillään) terveyshaittaa”.

Vanhaan kouluun jo tehdyt osakorjaukset ovat ilmeisesti heikentäneet sisäilman laatua – tämä siis parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Aikaisempina neljänäkymmenenä vuotena niitä ongelmia ei ollut.  Luulisi nykyosaamisella ja teknologialla em. ongelmista selvittävän helposti. Uusimman osan alapohjan ongelmat on korjattu muutama vuosi sitten ja koko kouluun on asennettu uudet ja ajanmukaiset ikkunat  n. 15 vuotta sitten.

Vanhan lukion alueen kaavamuutosprosessi on vielä kesken ja siitä päätetään ilmeisesti toukokuussa.

  1. helmikuuta on tätä kaava-asiaa päivitetty kunnan netisivuilla mm. 68 sivuisella asiakirjalla: Kanavan koulun rakennusinventointi ja dokumentointi, tekijöinä Kirsi Niukko & Jari Heiskanen joulukuussa 2017.

Dokumentoinnin johdannossa todetaan:

” Kohde sijaitsee maakunnallisesti arvokkaalla alueella Lempäälän vesireitit ympäristöineen ja kaavan tavoitteeksi tulee lisätä kulttuuriympäristön vaaliminen maakuntakaavan määräysten mukaisesti. Pirkanmaan liiton 22.12.2017 päiväämän lausunnon mukaan koulurakennuksen suunnittelulle keskeisenä lähtökohtana tulee olla vanha koulurakennuksen säilyttäminen ja korjaaminen. Myöskään Pirkanmaan maakuntamuseon 22.3. 2017 päiväämä lausunto ei puolla osayleiskaavassa suojellun koulun purkamista vaan esittää, että koulun tontin käyttö ja samalla rakennuksen ja sen osan säilyttäminen tutkitaan asemakaavalla kuten nykyinen suojelumerkintä edellyttää. Lähtökohtana tulee olla rakennuskannan säilyttäminen. Lisäksi lausunto(20.12.2017) kaavan luonnosvaihtoehdoista toteaa säilyttävän vaihtoehdon ottavan parhaiten huomioon maankäyttö- ja rakennuslain asemakaavoille asettamat edellytykset rakennetun ympäristön arvojen säilyttämisestä. Alueen tulevaa käyttöä tulee siis suunnitella erityisellä huolella sen maisemalliset, rakennushistorialliset ja historialliset arvot huomioiden”. Lempäälän kunnan päättäjät ovat sivuuttaneet kaikki nämä lausunnot kevein perustein.

Tähän mainitsemaani isoon asiaan liittyy vahvasti myös kunnan talous. Kuten kaikilla pitäisi olla tiedossa, on meillä edessä suuret investoinnit kuntakeskuksessa. Tämä mahdollisesti jopa 18 milj. euron lisäinvestointi velkaannuttaa meitä nopeasti ja tarpeettomasti. Ei ole mahdotonta, että ajaudumme kriisikunnaksi seuraavalla vuosikymmenellä. Kiinteistöleasingin käyttö tässä tilanteessa tarkoittaa itsensä pettämistä! Tai vähintään harhaan johtamista.

Saamani lisäinformaation perusteella olen aikaisempaa vakuuttuneempi siitä, että meidän tulisi pyrkiä merkittävästi halvempaan ratkaisuun kolmannen yläasteen kohdalla.

Peruskorjausvaihtoehdon pintapuolisissa tarkasteluissa on keskitytty vain raskaaseen peruskorjaukseen, jonka kustannuksiksi on arvioitu n. 10- 11 milj.

Kevyen korjauksen (n. 10:lle vuodelle) korjauskustannukset  olisivat 10-30 % uudisrakennuksen kustannuksista,  ja keskiraskaan korjauksen kustannukset 50 – 80 % uuden rakennuksen kustannuksista.

TTY:n arvioissa esitettiin uudisrakennuksen kustannuksiksi 11,5 milj. euroa sisältäen  myös vanhan rakennuksen purkukustannukset. Nyt tarkempien selvitysten jälkeen näyttää siltä, että kolmanteen yläasteeseen tarvitaan rahaa minimissään yli 15 milj. e  ja esillä olleen rakennustavan mukaisina kustannukset olisivat lähellä 17:ää miljoonaa euroa. Ja kuten maan tapana on ollut, uuden koulun rakentamiskustannukset sisältäen vanhan hävittämisen, saattavat nousta 18:aan milj. euroon.

Onko meillä todella varaa tähän? Vastaukseni on: Ei ole!

Kuten tiedätte, minä olen ikivihreä. Olen noudattanut niitä periaatteita ja elämäntapaa 1970-luvulta lähtien aina kun mahdollista. Kaikkeen ymmärrykseeni ja kokemaani perustaen en voi hyväksyä tätä törkeää kestävän kehityksen vastaista ajatusta ja ehdotusta käyttö- ja korjauskelpoisen hyvän koulurakennuksen hävittämiseksi!

Lempäälän kunta on nyt tekemässä vuosisadan pahimman kulttuurimunauksen.

Esitin  kunnanvaltuustolle, että ei käynnistettäisi vielä kolmannen yläasteen hanketta, vaan kunnanvaltuusto päättäisi selvittää uudelleen ja kunnolla myös vaihtoehtoja vanhan Lukiorakennuksen peruskorjaamiseksi. Tällöin kustannukset maksimissaan olisivat n. puolet uudisrakentamisen kustannuksista ja mahdollisesti valituksi tulevan kevyimmän korjausvaihtoehdon kustannukset olisivat vain muutaman miljoonan luokkaa.

Mikko Kärki

Ikivihreä keskustalainen kunnanvaltuutettu

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?