Pojat koolla – iloinen puheensorina huomataan

Rauno Lemmetti (vas.) ja Kari Valakoski (oik.) kuuntelevat, kun Esa Ahteella on asiaa. Kuva: Erkki Koivisto

Kauanko koira on kantavana?

Tuttu näkyhän se on, kun varttuneet kansalaiset kokoontuvat porukoissa turisemaan ja istuskelemaan tarkkaillen samalla ohi soljuvaa elämänmenoa. Ideaparkin  poikakerhossa toimitaan juuri näin.

Siinä missä seniorikansalaiset kansoittavat piazzojen ja muiden aukioiden puiston penkkejä Välimeren maissa, täällä karun ilman Suomessa suositaan sisätiloja ympäri vuoden samaan tapaan kokoontumisissa. Joka kahvilassa ja huoltoaseman baarissa tuntuvat kokoontuvan omat sosiaaliset porukkansa vakituisine kokoontumisajankohtineen. Ideaparkissa oma poppoonsa, ”Ideaparkin poikakerho” on pitänyt hyvällä menestyksellä joka perjantaiaamuisia jutusteluitaan  jo lähes kymmenen vuotta.

Tietosuoja edellä. Jokaisella jäsenellä on oikein jäsenkortti, jossa ei ole jäsennumeroa eikä nimeä. Kuva: Erkki Koivisto

Suomalainen mies ei kuulemma puhu eikä pukahda. Ei pidä paikkaansa, ainakaan kun hän on samanhenkisessä äijäporukassa. Kauppakeskuksen vanhassa kaupungissa iloinen puheensorina kuuluu tuttujen ja tuntemattomien korviin jo matkan päähän. Käytävällä ohikulkevat asiakkaat kääntyvät katsomaan kuin kysyäkseen, mikä porukkaa siinä höpöttää. Poikakerhohan se.

– Joo, naiset tuntevat vetoa tännepäin, sanoo poikakerhon jäsenkorttiaan esittävä Pena, joka ei halua nimeään julkisuuteen.

Toisilleen tuttuja miehiä on koolla Aitoleipä-kahvilan kokoaman pitkän pöydän äärellä pitkästi päälle 20:n. Osanotto on hyvä, sillä jäseniä on kaiken kaikkiaan 28.

– Eläkeläiskortti pitää olla ja munat, tiedetään kertoa valintakriteereiksi.

Niin, ”poika”kerhoon kutsutaan ikämiehiä – jos kutsutaan. Väkeä on nyt optimimäärä, enempää ei saman pöydän ääreen mahdu. Juuri tilanpuutteen takia tuli muutama vuosi sitten muutto viereisestä Ståhlbergin kahviosta. Hyvin kerhossaan viihtyvän jäsenkunnan rotaatio on vaatimatonta. Koko aikana vain pari jäsentä on jäänyt sivuun toiminnasta, eikä luonnollinen poistuma ole niittänyt satoa. Vanhin jäsen on 80 vuotta täyttänyt perustajajäsen Esko Laurila.

 

Aitoleivän edustaja pitää poikakerholle jokaviikkoisen tietokilpailun. Kuva: Erkki Koivisto

Tällä kertaa on Erkki Majamaan vuoro tarjota kakkua kaikille kerholaisille nimipäivänsä kunniaksi. Leipomo on valmistanut niin suuren mansikkakermakakun, että maukasta maisteltavaa riittää. Vakipaikoilleen istumaan asettuvat kerholaiset saavat kahvistaan santseineen alennusta, mutta ainakin toisessa pöydänpäässä istuva lapsenvatsainen Ilkka Rautakorpi siemailee teetä.

Porukka on niin iso ja pöytä niin pitkä, että samaan aikaan on meneillään useampi keskustelu aiheesta jos toisesta. Naurunremakka kiirii ilmoille vuoron perää eri osista pöytää. Koko perheen päivälehteen ei ainakaan Esa Ahteen koira-aiheisia vitsejä voi laittaa.

– Politiikasta ja uskonnosta ei puhuta. Paskaa jauhetaan, juorutaan. Vaihdetaan kuulumisia ja ollaan kerran viikossa pari tuntia yhdessä, jotkut lyhyemmän aikaa jotkut puoleenpäivään, kiteyttää Rautakorpi palaverien olennaisimman sisällön.

Ex-lempääläinen Matti Hiltunen kulkee tapaamisiin Tampereelta asti.

– Samalla kyydillä Ideaparkiin tullut emäntä kiertelee sillä välin  shoppailemassa, kun minä istun täällä, sanoo Lauri Ahola.

Nämä miehet käyvät palaverin päätteeksi ”shoppailemassa” korkeintaan Prismassa ja jättämässä veikkauksen.

Ahola niin kuin kaikki muutkin kerholaiset kiittelevät, että jäsenistö on hyvin heterogeenistä toimitusjohtajasta sekatyömieheen ja kaikki hyvässä sovussa keskenään. Joukossa on eri alojen ihmisiä, useampikin entinen poliisi ja palomies, yrittäjiä, rakennusmestareita, taksikuskeja ja nykyisiä pitkän matkan kuntoilijoita.  Homma sai aikoinaan alkunsa Tapani Kauppisesta ja muutamasta muusta innokkaasta Rantalan saunan avantouimarista.

– Meillä ei ole puheenjohtajaa, ja kokoonpano luonnollisesti vaihtelee. Ne tulevat, jotka eivät ole estyneitä, Kauppinen selventää.

Aktiiviaikana ja elämän ruuhkavuosina tällaiselle ajanvietteelle ei ollut sijaa, kun työ haittasi harrastuksia. Nyt puhetta piisaa. Tällä kertaa tapetilla on Suomen jääkiekkomaajoukkueen edesottamukset. Yhteisymmärrys tuntuu vallitsevan siitä, että Lauri Marjamäki ei saanut hommaa pelaamaan koko päävalmentajakaudellaan.

Käsiteltävät asiat seuraavat tässä tietotoimistossa toisiaan. Välillä vakavoidutaan yhteiskunnallisten teemojen ympärille; miten vanhus, jolla ei ole nettiyhteyttä, hoitaa pankkiasiansa?

Kauppakeskukseen saapuvaa postia kuljetetaan kahvion ohi rullakossa. Se on puolillaan postilähetyksiä.

– Nyt menee postilla huonosti, kuuluu pitkän pöydän välitön analyysi.

Muutakin on tehty kuin istuttu kahvila. Osa miehistä on ollut Ideapark-juoksun liikenteenohjaustehtävissä, osa LeKi:n talkoissa. Himminkodon vanhuksia on käyty ulkoiluttamassa ja tehty tutustumisretkiä eri puolille, viime syksynä Satakunnan lennostoon. Porukalla oiottiin muutama vuosi sitten hautakiviä Lempäälän molemmilla hautausmailla.

 

Pitkän pöydän ääreen mahtuu juuri ja juuri kaikki 28 jäsentä. Kuva: Erkki Koivisto

Koirakysymys on Aitoleivän henkilökunnan poikakerholleen järjestämä jokaviikkoinen tietokilpailu. Vanhuus ja viisaus ei aina käy yksiin. Ukkokerhon tietämys ei nimittäin ole tänään kovin korkealla tasolla niin paljon yläkanttiin vastaukset menevät:

– Puoli vuotta, huutaa nopein vastauksensa.

– Väärin. Vuorokausia kysytään, sanoo Aitoleivän edustaja.

Vastauksia alkaa sadella ja joka mies yrittää saada äänensä kuuluville. Osumaa ei tule, ja huutokisa jatkuu. Oikea vastaus on 63 päivää. Lähimmäksi, 75 päivää, veikannut saa palkinnoksi limpun. Aika hyvin tiedetty.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>