Uusi varhaiskasvatuspäällikkö on paljon vartija. Varhaiskasvatuksen uudistukset jatkuvat. Eniten henkilöstöön on vaikuttanut lasten suhdeluvun nosto.

Ritari otti ohjat varhaiskasvatuksesta

Mirva Ritari haki Lempäälään, sillä se on työnantajana hyvän kunnan maineessa. – Lempäälässä on tekemisen meininki, positiivinen tahtotila. Kuva: Katariina Rannaste

– Pidän haasteista, toteaa Lempäälän uutena varhaiskasvatuspäällikkönä hiljattain aloittanut Mirva Ritari.

Haasteita hänen työssään saakin ottaa vastaan, sillä varhaiskasvatusta ovat viime vuosina muovanneet monet lakimuutokset. Viimeisin, asiakasmaksulain muutos on astumassa voimaan 1.8. Sen pohjalta Lempäälässä otetaan käyttöön hoitoaikaperusteinen laskutus.

– Elokuussa voimaan astuva asiakaslakimuutos on kolmas lyhyen ajan sisällä. Viime vuonna voimaan tullut uusi varhaiskasvatussuunnitelma oli merkittävä muutos. Varhaiskasvatussuunnitelma sekä lapsikohtainen henkilökunnan ja vanhempien tekemä lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ovat normittavia asiakirjoja. Lastentarhanopettajien suunnitteluajan muutos astui voimaan 1.5. alkaen ja uuden varhaiskasvatuslain lausuntokierros päättyi 18.3., ja mikäli laki hyväksytään, se astuu voimaan 1.8.2018, Ritari mainitsee.

Mirva Ritari näkee muutokset kuitenkin pohjimmiltaan positiivisina.

– Taustalla on yhteiskunnallisia muutoksia. Vaikka varhaiskasvatuksen arkeen tulee paljon uusia asioita, jotka tulee huomioida, kyse on positiivisesta pyörityksestä. Esimerkiksi varhaiskasvatuslaki pohjasi ennen vuoden 2015 muutosta yhä 1970-luvun lakiteksteihin, joten uudistukset olivat tarpeen.

Mirva Ritari on aloittanut toukokuun alussa varhaiskasvatuspäällikkönä, ja hänen tehtävänsä pohjautuu sivistyksen palvelualueen organisaatiomuutokseen. Ritarin työnkuvaan kuuluu varhaiskasvatuspalvelujen operatiivinen johtaminen ja toimiminen päiväkodin johtajien esimiehenä. Hänen alaisuudessaan toimivat myös varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö ja varhaiskasvatuksen suunnittelija.

– 11 henkilölle suorana esimiehenä toimiminen on merkittävä rooli. Työhöni kuuluu lisäksi talousvastuu ja seutukunnallinen yhteistyö.

– Keskeisin tehtäväni on vastata, että henkilökunnalla on hyvä olla. Jos henkilökunnalla ei ole asiat kunnossa, se heijastuu asiakkaisiinkin, Ritari perustelee.

Eniten henkilöstöä on Mirva Ritarin mukaan puhututtanut lasten suhdeluvun nosto. Vuonna 2016 varhaiskasvatuslakiin tehtyjen muutosten myötä ryhmäkokoja on voitu kasvattaa, kun suhdelukua nostettiin 1:7:stä 1:8:aan.

– Ryhmässä voi nyt olla kahdeksan yli 3-vuotiasta yhtä hoitajaa kohti. Alle 3-vuotiaita voi olla neljä yhtä hoitajaa kohti. Työ voi olla siksi aiempaa kuormittavampaa.

Kuntalaisten keskuudessa on puolestaan kannettu huolta varhaiskasvatushenkilöstön työkierrosta. Jotkut ovat kokeneet, ettei lapsille synny pysyvyyden tunnetta, kun tuttu aikuinen ryhmässä vaihtuu.

– Perusteetta henkilökuntaa ei siirretä, vaan taustalla on joko työntekijän oma toive tai muu perusteltu syy. Tiimit pyritään rakentamaan niin, että ne ovat pedagogisesti toimivia. Työntekijälle työkierto on oman ammatillisuuden kehittymisen ja kasvun näkökulmasta kannattavaa, Mirva Ritari toteaa.

Ritari aikoo olla henkilöstölle läsnä. Hän on jo käynyt tutustumassa muutamiin varhaiskasvatusyksiköihin.

– Kesäkuun loppuun mennessä olen vieraillut niissä kaikissa. Aion näkyä varhaiskasvatuksen arjessa. Koen, että se on edellytys sille, että voin toimia operatiivisella tasolla. Silloin tiedän, mikä henkilöstön mieltä painaa.

 

 

 

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>