Arkistoissa viihtyvä insinööri kirjoitti kirjan vallasta ja väkivallasta

Vuosi 1918 oli Vesilahdessa kärsimysten vuosi

Sakari Komun kirjassa on paljon mustavalkoisia valokuvia. Tämä värikuva esittää Vesilahden suojeluskunnan lippua, jota säilytetään Forssan museossa. Lippu on melko huonokuntoinen. (Kuva: Lauri Pohjakallio, Forssan museo)

– Vuonna 1918 Vesilahti oli yksi eniten kärsineistä paikkakunnista koko Suomessa, mitattuna sekä inhimillisinä että taloudellisina menetyksinä, arvioi Sakari Komu.

Historiaa ja sukututkimusta pitkään harrastanut Komu on kirjoittanut kirjan Valta, väkivalta ja terrori, jossa tarkastellaan muun muassa vuoden 1918 tapahtumia Vesilahden seudulla. Kirjan kannessa on vanha valokuva, joka esittää väliaikaista tukkilauttasiltaa Narvassa. Sillan takana näkyy poltettua kylää.

– Lähtökohtani on ollut ulkopuolisen tarkkailijan näkökulma. Tunnereaktiot olen pyrkinyt pitämään erillään. Sympatiat eivät ole olleet millään puolella, yksittäisissä tilanteissa lähinnä vallankäytön kohteella, oli valta sitten muodollista virkavaltaa tai aseen voimalla otettua väkivaltaa, Komu muotoilee.

Sakari Komu on syntynyt Vesilahden Kirkonkylässä vuonna 1951, ja sekä hänen isänsä että äitinsä puoleiset sukujuurensa ovat Vesilahdessa. Hän on aiemmin julkaissut isänsä sukutaustoista kaksi sukukirjaa, joiden nimet ovat Vesilahden Sakoisten Komu Kostialan Kippari Narvan Vesto ja Sukua kaikissa säädyissä, Johanna Matilda Päykän suku.

Sukututkimusharrastuksen ohella Komu kertasi Suomen historiaa ja erityisesti Vesilahden ja lähiseudun paikallishistoriaa.

– Huomasin, että paikallishistoriikeissa vuoden 1918 tapahtumat joko sivuutettiin ylimalkaisesti tai vain lainattiin 1920–1930-lukujen sanomalehtiartikkeleita. Päätin, että tuohon aiheeseen pitää palata sitten, kun saan sukututkimuksen hiljaisempaan vaiheeseen, hän muistelee.

Tuo hiljaisempi vaihe koitti vuonna 2005, ja Komu alkoi kahlata vuoteen 1918 liittyviä aineistoja Kansallisarkistossa, Sota-arkistossa, Työväen arkistossa, Kansan arkistossa ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa Helsingissä sekä Hämeenlinnan maakunta-arkistossa. Siinä rinnalla hän ahmi tietokirjallisuutta, joka johdatteli lukijan kapinoihin, vallankumouksiin, valtataisteluihin ja niistä seuranneisiin sotiin.

– Eri lähteissä on usein keskenään enemmän tai vähemmän ristiriitaisia tietoja. ”Absoluuttista totuutta” voidaan historiassa harvoin löytää, varsinkaan kaoottisista vallankumouksen ja sodan tapahtumista. Tähän on pyritty ottamaan näkökohtia eri puolilta, Komu kirjoittaa kirjansa alkusanoissa.

Hän korostaa, että yli 800-sivuinen opus käsittelee paljon muutakin kuin Vesilahtea ja vuotta 1918. Suurin osa kuvista on muualta kuin Vesilahdesta, ja kirjassa käsitellään laajasti esimerkiksi Venäjän historiaa. Kirjan viimeisenä kuvana on kuoleva Lenin.

– Varsinkin Venäjän historiaa pitää tuntea ymmärtääkseen Suomen tapahtumia vuosina 1917–1918. Minulle ”iso kuva” on aina ollut tärkeä, ja sen ymmärtämiseen yritän lukijaakin johdatella. Ilman sitä Vesilahden vuoden 1918 tapahtumat jäävät käsittämättömiksi ja uskomattomiksi.

Vuosi 1918 oli raskas myös Sakari Komun suvulle, vaikka hänen lähisukulaisistaan kukaan ei suoranaisesti osallistunut sotatapahtumiin.

– Isäni sukutaustaan liittyvistä kolmesta kantatilasta tuhopoltettiin kaksi: Kostialan Kippari ja Narvan Vesto. Talolliset joutuivat yleensä jättämään kotinsa punakaartilaisten joukkojen tultua paikkakunnalle ja asetuttua taloihin. Joitain etäisempiä sukulaisiani osallistui kapinaan: yksi katosi Tampereen valtauksen yhteydessä ja todennäköisesti päätyi nimettömänä joukkohautaan Kalevankankaalle.

————————————

Vanhojen asiakirjojen tuoksua ja hiljaisia tutkijasaleja rakastava Sakari Komu on nykyään eläkkeellä. Ammatiltaan hän on ollut ICT-alan insinööri.

– Jo poikasena rakensin kidekoneen, johon sitten lisäsin transistoriasteen. Opiskeluaikanani 1970-luvun puolivälissä markkinoille tulivat ensimmäiset mikroprosessorit, ja silloisessa harjoittelupaikassani saatoin yhdistää kiinnostukseni elektroniikkaan ja tietokoneisiin, kun aloimme suunnitella ensimmäisiä mikrotietokoneita, hän kertoo.

Pitkään Helsingissä asunut Komu on mukana Vesilahden seudun sukututkimusseuran toiminnassa, ja tämän takia hän käy silloin tällöin kotikonnuillaan.

– Vierailujen nostalginen puoli on vähentynyt sitä mukaa, mitä useammin kotiseudulla käy. Maisemien muuttumista, joidenkin vanhojen rakennusten ränsistymistä ja uusien talojen ilmestymistä voi vain päivitellä, hän toteaa.

Sakari Komun kirjan julkistustilaisuus järjestetään Vesilahden uudessa kirjastossa tiistai-iltana 5. kesäkuuta. Kirjan on kustantanut Vesilahden seudun sukututkimusseura ry. Kirjoja on myynnissä julkistustilaisuudessa, ja myöhemmin niitä voi ostaa sukututkimusseuran edustajilta.

 

Tekstit: Sanna Suonpää

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Yksi kommentti

  1. Esa Lassi

    On arvokasta tyota tutkia ja kirjoittaa paikallishistoriaa. Todellista salapoliisityota. Olen pienella panoksella ollut mukana Kymenlaaksossa, josta on kaksi kirjaa tulossa, Seppo Aallon ja Raimo Parikan kirjat.

    Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>