Kuntien yhteinen Kuivaset Vesilahdessa

Kuivaset on uusittu, kaiken kansan virkistysaluekohde Vesilahdessa. Sinne pääsee kiinnittymään veneellä kahteen laituriin. Kuva: Erkki Koivisto

Vesilahti, Water Bay, die Wasserbuct, Vattenvik…, nimikin sen sanoo. Vesilahden pinta-alasta 14 prosenttia on vettä. Pyhäjärvi selkineen on oma lukunsa, mutta muitakin järviä on kunnan alueella

Pälkäneläinen Matti Pitkänen on veistänyt isompaan saareen nuotiokehän ja pöytäryhmän sekä suuren grillikodan. Kuva: Erkki Koivisto

kymmeniä, jopa mahdollisesti 60

määrittelytavasta riippuen.

Tämä kesä tarjoaa oivan tilaisuuden tutustua Vesilahteen vesitse. Purjehdi Kuivasiin. Virkistysaluekohteessa  on juuri saatettu päätökseen kolme vuotta sitten aloitetut kunnostustyöt.

Kahden pikkusaaren ryhmä Kuivaset eli Iso-Kuivanen ja Pieni-Kuivanen tai Kuivaisluodot, niin kuin merikartassa lukee, sijaitsee Pyhäjärvellä Tampereen ja Lempäälän välisen laivareitin varrella Vesilahden vesillä Säijänselän ja Palhonselän välissä.

Oiva retkikohde grillikotineen ja laavuineen sijaitsee reilun puolen tunnin ja noin neljän merimailin venematkan päässä Lempäälässä sijaitsevasta Mäyriästä luoteeseen. Puolivälissä matkaa on Lempäälän-Vesilahden Pursiseuran isännöimä Salonsaari Hinsalan kylässä Vesilahdessa. Matkan varrella ovat niin Mulkkuset kuin Tuhnunvuori – Hinsalassa Pyhäjärven Säijänselkään laskeva jyrkänne luolineen.

Kuivasiin on kätevä aloittaa venematka Säijästä Typynrannasta tai rannasta Käenojantieltä. Lyhin matka Kuivaset-saarille mantereelta on vaikkapa talvella hiihtäen Palho-Vakkalan suunnalta. Uusi vesitse tehtävä lähtöpaikka voisi olla Vesilahdessa myös Lammasniemi, jonne kunta on tänä kesänä tekemässä budjettivarauksen turvin lisää venepaikkoja.

– Kuivaset on veneilijöille sopiva retkipaikka poiketa, sijaitseehan se vilkkaan venereitin varrella Vesilahdessa. Talvella Kuivasissa käy hiihtäjiä ja lumikenkäilijöitä, sanoo Vesilahden kunnanjohtaja Erkki Paloniemi.

Kuivaset-saariryhmä eli Kuivasluodot sijaitsee Pyhäjärvellä Tampereen ja Lempäälän välisen laivareitin varrella. Kuva: Erkki Koivisto

Saaret ovat olleet jo pidemmän aikaa hankittuna Pirkanmaan Virkistysalueyhdistykselle eli kaikkien retkeilijöiden ja veneilijöiden käyttöön Vesilahden kunnan ostettua saaret viisi vuotta sitten Palhon osakaskunnalta. Nyttemmin Vesilahden omistusosuus on 43,2 prosenttia ja Lempäälän, Pirkkalan, Nokian ja

Pirkanmaan Virkistysalueyhdistys kävi alkukesästä vierailemassa Kuivasilla. Yhdistyksen hallituksen jäsen suunnittelupäällikkö Timo Nevala (vas.) Lempäälän kunnasta ja yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, Vesilahden kunnanjohtaja Erkki Paloniemi taittoivat matkaa samassa veneessä. Kuva: Erkki Koivisto

Tampereen kunkin 14,2 prosenttia.

Kuivasluodoilta on purettu pois kaikki, vanhat luvattomat rakennukset, joita sinne ilmaantui takavuosina. Saaret on siivottu. Iso-Kuivaseen on Pirkanmaan Virkistysalueyhdistyksen myötävaikutuksella tehty iso, noin 20 neliömetrin kokoinen grillikota, nuotiokehä, pöytäryhmä ja viime syksynä uusi laituri suojan puolelle saaren etelärannalle. Pienemmässä saaressa on pilkkijöiden ja retkeilijöiden aktiivisesti käyttämä laavu yöpymistä varten. Molemmissa saarissa on puuvajat. Ulkohuussit olivat veneilykauden alussa tulossa paikoilleen. Iso-Kuivasen molemmin puolin on nyt laituri.

Vesilahden kunta pääomistajana huolehtii kohteen puuhuollosta aivan samoin kuin  46 prosenttiosuudella Mäyriän pääomistajana oleva Lempäälän kunta Mäyriän puuhuollosta.

– Pirkanmaan virkistysalueyhdistyksen rahallisella tuella tehtiin sen omistukseensa hankkimille Vesilahden Kuivaset-saarten ja Lempäälän Mäyriän virkistysalueille viime vuonna runsaasti parannuksia, sanoo yhdistyksen asiamies Juha-Matti Ala-Laurila.

Yhdistys toivoo, että kuntalaiset käyttäisivät retkeily- ja virkistysalueita hyväkseen. Yhdistyksen alueella on muitakin suhteellisen lähellä sijaitsevia virkistysalueita.

Vuonna 2000 perustetun yhdistyksen tarkoitus on turvata ja kehittää virkistys- ja retkeilymahdollisuuksia Pirkanmaalla. Toiminnan pääpaino on maanhankinnassa ja avustusten jakamisessa.

Jäseninä on 14 Pirkanmaan kuntaa, mukaan lukien Lempäälä ja Vesilahti. Pirkanmaan virkistysalueyhdistyksen hallitukseen kuuluu Vesilahdesta kunnanjohtaja Erkki Paloniemi puheenjohtajana ja Lempäälästä suunnittelupäällikkö Timo Nevala. Yhdistyksen ensimmäisenä hallituksen puheenjohtajana toimi pitkään Lempäälän entinen kunnanjohtaja Olli Viitasaari.

Yhdistyksen jäsenkunnat ovat Lempäälän ja Vesilahden lisäksi Kangasala, Kihniö,  Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Tampere, Valkeakoski, Virrat ja Ylöjärvi.

Yhdistyksen hankkimat virkistysalueet tulevat yhdistyksen jäsenkuntien yhteisomistukseen, ja yhdistys teettää niille hoito- ja käyttösuunnitelmat.

Lempäälän Mäyriän ja Vesilahden Kuivasten lisäksi yhdistyksen hankkimat virkistysalueet ovat Hautsaari Kangasalla, Romunokka Ylöjärvellä, Kukkosaari Pälkäneellä, Pelto-Talvisilta Kurussa, Eräpyhä Orivedellä ja Kasilanniemi Vilppulassa.

Yhdistyksen kotisivuilla on Pirkanmaan ulkoilu- ja retkeilykartta, jossa on osoitettu reitit ja retkeilyalueet.

Pirkanmaan virkistysalueyhdistys

Päätehtävänä hankkia seudullisesti merkittäviä virkistysalueita jäsenkuntien hallintaan.

Pyrkii saamaan hankittaviin alueisiin valtion tukea 30–50 % kauppahinnasta.

Laatii hankituille virkistysalueille hoito- ja käyttösuunnitelmat

Tukee virkistysalueiden sekä retkeilyreittien rakentamista ja ylläpitoa.

Tiedottaa jäsenkuntiensa virkistysalueista ja -reiteistä.

Pyrkii vaikuttamaan valtion talousarviossa virkistysalueiden maanhankinnan tukemiseen suunnattavaan rahoitukseen.