Kuka on sukeltanut pommin tekemässä kraaterissa? Vesilahtelaiset Maija Huttunen ja Eveliina Salo työskentelevät pintaa syvemmällä.

Ihmiskäden jälkiä löytyy myös pinnan alta

Itikkasalmen hylky on oletettavasti uponnut myrskyssä tai jonkin muun haaverin seurauksena. Usein käyttöikänsä päähän tulleet alukset on upotettu käyttökelvottomina pohjaan sen jälkeen kun niistä on riisuttu kaikki käyttökelpoinen tavara. Kuva: Nordic Maritime Group

Maija Huttusella ja Eveliina Salolla on vinha työ. Sen tiimoilta herää vain lisää kysymyksiä, vaikka kaksikon kanssa olisi jo tunnin jutellut. Näkeekö sisävesissä sukeltaessa mitään? Mitä sieltä pohjasta eniten löytyy?

Maija Huttusella ja Eveliina Salolla on meriarkeologisiin tutkimuksiin ja merenpohjan luotauksiin erikoistunut yritys Nordic Maritime Group. Kuva: Katariina Rannaste

– Hirsiarkkuja eli laiturien kehikoita, soutuveneitä ja erilaisia pienveneitä sekä puisia kalastuslaitteita on runsaasti, naiset sanovat.

– Kun iso vanha alus osuu kohdalle, niin onhan se hienoa, mutta muinaiset arkielämän merkit meren pohjassa ovat mielenkiintoisia nekin. Laiturien jäänteet kertovat kuljetushistoriasta omaa tarinaansa, he toteavat.

Vesilahtelaisilla Huttusella ja Salolla on meriarkeologisiin tutkimuksiin ja merenpohjan luotauksiin erikoistunut yritys Nordic Maritime Group. Silloin, kun rakennetaan venesatamaa tai ruopataan laivaväylää, paikalle tilataan Huttunen ja Salo tekemään vedenalaistutkimusta ja kartoittamaan vesistön pohjaa.

– Vesiluvan myöntämisen perusteena on myös arkeologinen inventointi. Käytännössä työmme on viistokaikuluotaamista veneestä, mutta jos luotauksessa löytyy jotain poikkeavaa, käymme tutkimassa pohjaa joko kuvaamalla robotilla tai sukeltamalla. Meillä on merikelpoinen luotaus- ja kuvauskalusto.

– Kenttätyö on kuitenkin vain osa työtämme. Leijonanosan ajasta istumme toimistolla ja teemme esimerkiksi arkistolähteisiin pohjautuvaa tutkimusta, he huomauttavat.

Työ on hyvin spesifiä, Suomen mittakaavassa jopa harvinaista.

– Viisi firmaa Suomessa voi tehdä tällaista, Ruotsissa kolme. Olemme Pohjoismaiden suurin yksityisyritys alalla, joka tekee pääasiassa tätä, Maija Huttunen selvittää.

Huttunen ja Salo työskentelevät sekä Suomessa että Ruotsissa. Ruotsin toimistolla päivystää yhtiökumppani Jens Lindström, joka tulee kaikkiin kenttätöihin mukaan.

– Viime vuonna meillä oli noin 20–30 keikkaa. Taloustilanne, ja se kuinka paljon rakennetaan, vaikuttaa kysyntään. Nyt talous on piristynyt ja Ruotsi työllistää meitä tällä hetkellä hyvin, Eveliina Salo selvittää.

Kyseisen hylyn historiasta ei Eveliina Salon mukaan tiedetä mitään. Hylky on kuvattu Savonlinnan vesialueilla, Puruvedellä, missä vesi on kirkasta ympäri vuoden. Alusta on todennäköisesti käytetty rahtialuksina Saimaan vesistön pohjoisosissa. Kuva: Nordic Maritime Group

Isoimpia asiakkaita ovat yleensä kunnat ja kaupungit.

– Työmme olennainen osa on myös asiakassuhteiden hoito. Pyrimme aina tekemään hyvää ja tehokasta työtä, jotta arvostus rakennusperintöä kohtaan kasvaisi. Rakennusalalla yhä herkästi ajatellaan, että kiellämme kaiken, tai että tämä on kallista, hidasta ja turhaa. Olemme kuitenkin pieni yritys ja pystymme toimimaan notkeasti.

– Harvoin työmme estää täysin mitään hanketta, ellei sitten löydy joku arvokas kauppalaiva. Ja vaikka jotain löytyisikin, ehdotamme töihin yleensä pieniä muutoksia, esimerkiksi laskemaan merikaapelin kohteesta hieman sivummalta, Salo kertoo.

 

Eveliina Salo taustallaan Ruotsin kuningasperheen yksityiskoti, Drottningholmin linna. Kuva: Nordic Maritime Group

Kaksikko on päätynyt alalle aika sattuman kautta. Maija Huttunen ja Eveliina Salo saivat vuonna 2005 sähköpostia, jossa mainostettiin Länsi-Uudenmaan ammattiopisto Luksian (ent. Innofocus) tutkimussukeltajakoulutusta. Molemmat hakivat ja pääsivät kaksivuotiseen koulutukseen, josta he valmistuivat vuonna 2008, Eveliina Salo meriarkeologiksi ja Maija Huttunen merigeologiksi.

– Saimme sertifikaatin, joka on validi koko Euroopassa. Jos sinulla on suomalainen AESD-kortti, tiedät mitä teet.

Vuonna 2017 he perustivat Nordic Maritime Group Oy:n edellisen, vuonna 2009 perustetun firmansa Pintafilmi Oy:n tilalle.

– Ihmiset ihastelevat monesti, että onpa työmme hienoa, mutta tällöin muistutamme, että tämä on kuitenkin työtä. Kun istuu 18 tuntia veneessä, niin se on työtä. Rannikoilla on näkyvyys usein huono ja vedet ovat humuksen takia tummia. Mutta hieno puoli on, että pääsee hienoihin paikkoihin tutustumaan paikkakuntien historiaan.

Antoisinta kaksikon mielestä heidän työssään on, kun he löytävät fyysisistä jäänteistä yhtymäkohdan arkistoihin.

– Parasta on, kun pääsee pohtimaan isoja kysymyksiä ja voi haastaa olemassa olevaa historiantutkimusta tai tuoda siihen uusia näkökulmia. Pienestä asiasta voi tulla isompi juttu.

 

Siisti pino tukkeja. – Kun löydät jäännöksiä pohjasta törröttämästä, et voi tietää, kuinka vanhoja ne ovat on. Hapettomassa tilassa puu voi säilyä yllättävän hyvin, Eveliina Salo kertoo. Kuva: Nordic Maritime Group

Millaisia löytöjä eteen on tullut?

– Veden alta löytyy monenlaisia asioita. Esimerkiksi Kotkassa olemme todentaneet ison venäläisen aluksen jäänteet, mistä tutkijat menivät pähkinöiksi, Maija Huttunen ja Eveliina Salo naurahtavat.

Kaksikon viimeisin työmaa oli pari viikkoa sitten Pirkkalassa Pereensaaressa, jonne on tulossa pienvenesatama.

– Saaressa on aikoinaan ollut ilmatorjuntapatteri ja järven pohjasta löysimmekin pommien tekemiä kraatereita ja monttuja. Siellä oli myös hylky ja kalastuslaitteita, jotka voivat olla vanhojakin, sillä lähellä on ollut rautakautinen kyläpaikka Tursiannotko, Maija Huttunen pohtii.

– Pyhäjärvestä ei tunneta vielä yhtään kiinteää muinaisjäännöstä, koska tutkimusta ei ole tehty. Sisävedet ovat olleet paitsiossa, vaikka sisämaassa on asuttu tuhansia vuosia ja vesialue on ollut pitkään käytössä, naiset toteavat.

Kaksikon mielestä viime vuonna Vesilahden Laukonselältä tehty löytö on myös hyvin mielenkiintoinen

– Sieltä löysimme kaksi kalastuslaitetta, ehkä hyvin vanhojakin. Kerrotaanhan paikkakunnalla perimätietona, että Gabriel Kurkea syytettiin ryöstökalastuksesta, joten olisi hienoa, jos ne voisivat liittyä häneen, Huttunen ja Salo esittävät.

 

Viistokaikuluotain. Vedenalainen kuvaustekniikka kehittyy koko ajan. – Ennen pohjanmuotoja piirrettiin käsin muovikalvoille, kun taas nykytekniikalla saa hyvin yksityiskohtaisia 3D-malleja, Eveliinsa Salo kertoo. Kuva: Nordic Maritime Group

 

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>