Maakuntauudistuksen valmistelijat paiskivat töitä tunteja ja voimia säästämättä

Itsehallinnolisen Pirkanmaan maakunnan 60-jäseninen valmisteluorganisaatio on paahtanut ahkerasti töitä. Muutosjohtajat Jaakko Herrala (vas.), Päivi Nurminen ja Jukka Alasentie ovat joutuneet viime päivinä valamaan valmistelijoihin tulevaisuuden uskoa ja pitämään myönteistä henkeä yllä. (Kuva: Heli Kaarre)

Pirkanmaan maakuntauudistuksen 60-jäseninen valmistelujoukko elää parhaillaan poikkeuksellisen jännittävää aikaa odotellessaan maan hallitukselta ja eduskunnalta lopullisia ratkaisuja historiallisesta maakunta- ja sote-uudistuksesta. Muutosjohtaja Päivi Nurminen myöntää, että viime aikoina muutosjohtajat ovat keskittyneet muiden töidensä ohessa myös koko muutosorganisaation hengen ylläpitämiseen. Hänen mukaansa kaikki työntekijät ovat paiskineet töitä tunteja ja voimia säästämättä, jotta Pirkanmaalla olisi kaikki valmiina, kun ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään ja itsehallinnollinen Pirkanmaan maakunta aloittaa toimintansa vuoden 2020 alussa.

Pirkanmaan muutosjohtajat ja -valmistelijat ovat kuumilla hiilillä. 60-päinen organisaatio odottaa kuitenkin toiveikkaana, jotta Helsingistä kantautuisi myönteisiä ratkaisuja maakunta- ja sote-uudistuksen varmistumiseksi.

Muutosjohtaja Päivi Nurminen kuvailee pirkanmaalaista muutosvalmistelussa olevan henkilöstön henkeä vahvaksi ja tulevaisuuteen luotaavaksi.

– Mutta kyllä tehtävänäni yhdessä sote-muutosjohtaja Jaakko Herralan maku-muutosjohtaja Jukka Alasentien kanssa on myös hengen ja luottamuksen ylläpitäminen, hän tunnustaa.

– Monen muutostyöntekijän muistissa on vielä vuodentakainen tilanne, jolloin maakunta- ja sote-uudistuksen aikataulu siirtyi eteenpäin. Myös julkisuudessa esiintyvä kritiikki uudistusta kohtaan ei voi olla vaikuttamatta valmisteluorganisaation tunnelmiin, Nurminen kuvailee.

Töitä on tehty urakalla

Muutosorganisaation johtajat, projektipäälliköt, suunnittelijat ja assistentit ovat tehneet viime vuodet kovasti ja itseään säästämättä töitä, jotta Pirkanmaalla olisi kaikki valmiudet pitää ensimmäiset maakuntavaalit ja käynnistää itsehallinnollisen maakunnan toiminta suunnitellun aikataulun mukaisesti tammikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2020.

Muutosorganisaatio työllistää kesäaikana myös korkeakouluharjoittelijoita

– Myönteistä on, että saamme lisäaikaa valmistelullemme, jos maakunta- ja sote-uudistuksen aloitus siirtyy. Tämä ei ole kuitenkaan meille olennainen kysymys, sillä olemme työskennelleet alkuperäisten tavoitteiden ja aikataulujen mukaisesti, Päivi Nurminen korostaa.

– Tärkeintä on, että saisimme selvyyden eli pitäviä ratkaisuja. Tällä hetkellä olennainen kysymys on: miten pitkälle ensimmäiset maakuntavaalit siirtyvät. Voidaanko ne pitää tämän vuoden joulukuussa tai ensi vuoden tammikuussa? hän pohtii.

– Vaalien pitäminen on avainkysymys itsehallinnollisten maakuntien toiminnan käynnistämisen kannalta, muutosjohtaja teroittaa.

Maakuntavaltuusto tekee linjaukset

Maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpanon ehdottomassa keskiössä ovat itsehallinnollisten maakuntien demokraattisissa vaaleissa valitut maakuntavaltuustot.

– Politiikka on tärkeässä osassa, kun maakuntia aletaan luoda ja rakentaa, Päivi Nurminen korostaa.

Hänen mukaansa sen enempää virkamiehet kuin väliaikaiset hallinnon pyörittäjät eivät voi käynnistää maakuntien toimintaa.

– Jos meneteltäisiin näin, niin koko idealta häviää pohja, muutosjohtaja perustelee.

Nurminen huomauttaa, ettei tulevan itsehallinnollisen maakunnan asioita voida nuijia noin vain pöytään.

– Itsehallinnollisten maakuntien maakuntavaltuustot eivät ole kumileimaisimia, hän jyrisee.

Hallintosääntö ja strategia

Jahka maan eduskunta saa maakunta- ja sote-uudistuksen siunaavat lait käsiteltyä, maakunnissa laitetaan uusi vaihde päälle ja tartutaan sisällökkäästi tulevaisuutta linjaaviin suuriin asiakokonaisuuksiin.

Päivi Nurmisen mukaan maakuntavaltuuston ensimmäinen asia on hallintosäännön hyväksyminen. Hallintosääntö linjaa koko organisaation toiminnan rakenteet ja toimivallan luottamushenkilöistä virkamiehiin.

Kiinnostavaa on seurata, millaisen poliittisen johdon uusi maakunta aikoinaan saa.

Tuleva maakunta käynnistää välittömästi myös maakuntastrategian laatimisen.

– Siinä asetetaan muun muassa tarkat tavoitteet maakunnalle, kuvataan maakunnan tekemisen painopisteet ja kirjoitetaan asiakaslupaus pirkanmaalaisille, Nurminen avaa.

Maakuntavaltuusto paneutuu rivakasti talous- eli budjettiasioihin.

– Maakunnan talousarvio onkin erittäin kiinnostava siitä näkökulmasta, minkälaista politiikkaa Pirkanmaalla aletaan toteuttaa. Tähän puolestaan vaikuttaa se, ketkä ovat päätöksenteon ytimessä. Maakuntalaiset eli äänestäjät ovat isoissa linjauksissa paljon vartijoina, muutosjohtaja herättelee.

Valmistelua jo liki kaksi vuotta

Pirkanmaan itsehallinnollisen maakunnan valmisteleminen alkoi virallisesti heinäkuussa vuonna 2016.

Moni pirkanmaalainen on kysynyt, paljonko tulevan maakunnan valmistelutyö on jo niellyt rahaa.

Valmisteluun on käytetty nyt noin kaksi ja puoli miljoonaa euroa. Valmistelun tämän vuoden budjetti Pirkanmaalla on noin neljä miljoonaa euroa.

Valtio rahoittaa itsehallinnollisten maakuntien valmistelun rahoituksen. Maakunnan kymmenen prosentin suuruinen omarahoitusosuus tulee Pirkanmaan liiton työpanoksen kautta.

– Kun maakunnan väliaikaishallinto ja sen päätösvaltaa käyttävä väliaikainen toimielin aloittaa lakien hyväksymisen jälkeen, valtio maksaa kokonaan valmisteluvaiheen, Päivi Nurminen kertoo.

Nykyisen valmisteluorganisaation työ päättyy tulevien maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen aloittaessa toimintansa. Jos maakuntavaltuusto aloittaa toimintansa 1. tammikuuta 2019 ja pääsee valitsemaan maakuntahallituksen, maakuntahallitus ottaa vastuun valmistelun jatkamisesta. Tosin tämä aikataulu näyttää olevan jo historiaa, sillä vaalien siirtyminen lokakuulta eteenpäin näyttää ilmiselvältä.