Vesilahtelaisen akatemiatutkijan Tomi Rantamäen tutkimus puhuttaa tiedemaailmaa

Ilokaasusta nopeaa apua masennuksen hoitoon

– Olemme saaneet potilaita hoitavat tahot innostumaan, ja nyt ollaan siinä vaiheessa, että seuraavaksi päästään tekemään potilailla käytännön testejä, Tomi Rantamäki kertoo.

Vesilahtelainen akatemiatutkija Tomi Rantamäki tutkii ryhmänsä kanssa masennuksen uusia lääkehoitoja ja erityisesti ilokaasun vaikutuksia.
Tutkimustulokset osoittavat, että nukutusaine aktivoi aivoissa juuri niitä mekanismeja, jotka on liitetty nopeavaikutteisen masennuslääkkeen vaikutuksiin.
− Ilokaasun avulla ollaan pääsemässä isompaan ymmärrykseen siitä, mitä ilmiöitä aivoissa pitää tapahtua, jotta voidaan saavuttaa masennuksen hoidon kannalta hyödyllinen tila, Rantamäki kertoo.
Hän sanoo ilokaasulla olevan samanlaisia vaikutuksia kuin masennuslääkkeeksi löydetyllä ketamiinilla. Elimistössä ilokaasu etenee kuitenkin eri tavalla.
− Kun ilokaasua hengitetään, se menee lähes välittömästi aivoihin ja rupeaa sitoutumaan sinne, minne kuuluukin. Kun hengittäminen lopetetaan, se häviää hetkessä.
Tomi Rantamäen tutkimusryhmän tulokset ovat merkittäviä ja tiedemaailmaa kiinnostavia, sillä perinteisten masennuslääkkeiden ongelmana on ollut niiden hitaus.
Lääkehoito saattaa kestää viikkoja, jopa kuukausia, ennen kuin tuloksia alkaa näkyä.
Oma ongelmansa ovat lääkeaineiden mahdolliset sivuvaikutukset.

Masennuksen hoitoon löytyi uusi näkymä, kun Rantamäki lähti tekemään tutkimusta omalla tavallaan.
− Annoin tutkimuksen ohjata minua. Tutkimus ajoi siihen, että haluttiin hyödyntää aivosähkökäyrää työkaluna ja ymmärtää, mitä aivoissa oikein tapahtuu, kun erilaisia nopeasti mielialaan vaikuttavia lääkehoitoja annetaan.
Lääketeollisuus ja suuri määrä tieteellisiä yhteisöjä ovat tutkineet erityisesti ketamiinia ja sitä, mihin aineen vaikutus perustuu.
Ilokaasulla on farmakologiassa yhtäläisyyksiä ketamiinin kanssa. Molemmat kuuluvat samaan anestesia-aineiden luokkaan.
– Emme lähteneet miettimään aine kerrallaan, mitä anestesia tai ketamiini tekee, vaan meitä kiinnosti isompi kuva. Historian saatossa on tehty paljon lääkkeellisiä ja lääkkeettömiä yrityksiä, joilla on yritetty nopeasti vaikuttaa masennuksen oireisiin. Valtaosa niistä on kuopattu jonnekin. Me ryhdyimme miettimään, voisiko niillä olla joitakin yhteneväisyyksiä.

Rantamäen lähestymistapa on tuottanut tulosta. Projektit ovat Rantamäen mukaan menneet hyvin, ja ymmärrys aivojen toiminnasta on lisääntynyt.
Tutkimusryhmä on tehnyt yhteistyötä tamperelaisten ja saksalaisten kliinikoiden kanssa.
– Olemme saaneet potilaita hoitavat tahot innostumaan, ja nyt ollaan siinä vaiheessa, että seuraavaksi päästään tekemään potilailla käytännön testejä.
Erityisen ylpeä Tomi Rantamäki on luomastaan verkostosta.
– Olemme onnistuneet löytämään loistavia yhteistyökumppaneita lääkäreiden, psykologien ja neurotieteilijöiden keskuudesta.
Masennuksen hoidossa pyritään vaikuttamaan siihen, miten henkilö näkee ja kokee maailman.
– Kun masennusoireet laskevat merkittävästi, henkilö pystyy paremmin itse tekemään asioita, jotka tukevat paranemista. Samoin läheiset. Jos masentunut pystyisi harrastamaan liikuntaa, se olisi mitä parhain lääke.
Hoito on monimutkainen prosessi, jota ei Tomi Rantamäen mielestä saa liikaa yksinkertaistaa.
– Lääkkeillä voidaan vaikuttaa oireisiin, mutta pelkällä pillerillä ei voi saada pitkäkestoista tulosta. Itselääkintä voi olla jopa haitallista. Aivoissa on miljardeja hermoyhteyksiä, ja aivojen toiminta on todella monimutkaista. Lääkkeet ovat lopulta vain yksinkertaisia kemiallisia yhdisteitä. Vastaus löytyy aivoista itsestään.
Aivojen kuntouttaminen voi olla aikuiselle melkoinen urakka.
– Sitä voi verrata lapsen kehitykseen. Pieni lapsi opettelee lukemattomia tunteja kävelemään. Aikuinen ei edes välttämättä havaitse, kuinka paljon lapsi harjoittelee. Lapselle harjoittelu on sisäsyntyistä. Aikuiselle se on paljon vaikeampaa, mutta lääkeaineilla voidaan tällaisia prosesseja ehkä auttaa.
Vaikka Tomi Rantamäki onkin farmakologi, hän ei ole lääkeaineiden puolestapuhuja.
– Jos henkilöä pystytään hoitamaan paremmin muulla tavalla, niin silloin hoito pitää tehdä niin.

Tutkiminen 24/7-työtä. Rantamäki työskentelee ryhmänsä kanssa molekulaaristen ja integratiivisten biotieteiden tutkimusohjelmassa Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa.
– Meillä on erinomainen henki töissä. Kaikki tyypit tekevät kovasti töitä ja auttavat toisiaan.
– Olen saanut kaikki innostumaan, ja meillä on yksi iso päämäärä. Koko ajan mennään lähemmäksi maalia. Omalta tutkijaryhmältä on tulossa ensimmäinen väitöskirja, mikä myös ilahduttaa.

Tomi Rantamäki on tyytyväinen saamastaan molekulaarisen farmakologian apulaisprofessuurista, joka alkaa kesällä farmasian tiedekunnassa. Tutkimuksen lisäksi opetusvastuu lisääntyy.
– Koulutamme arviolta noin puolet maamme farmaseuteista ja muista lääkealan ammattilaista.
Yliopistomaailman myllerryksessä tutkimusten rahoittaminen on muuttunut entistä vaikeammaksi. Hänen ryhmänsä tulokset valavat luottamusta tulevaisuuteen. Rantamäki on onnistunut saamaan merkittävää tutkimusrahoitusta Suomen Akatemialta ja Business Finlandista.

Rantamäki matkustaa paljon töiden puolesta ja tekee myös etätöitä kotona Vesilahdessa.
Kirkonkylässä sijaitsevan omakotitalon terassilta aukeaa kaunis järvimaisema.
– Täällä on rauhallista, joten pystyn tekemään monia töitä tehokkaammin. Onhan se ihan eri juttu lukea tai kirjoittaa täällä auringonpaisteessa kuin kuumassa kopissa Helsingissä.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?