Mäyhäjärven kunnostusprojekti on elpymässä

Sari Lintunen nostaa perheensä mökin rantavedestä haravakaupalla vesiruttokasvustoa. Viimeisin konkreettinen edistysaskel Mäyhäjärvellä oli se, että viime talvena siirrettiin toinen vuosia sitten järveen asennetuista hapetuslaitteista syvempään kohtaan, jossa se hapettaa vettä aiempaa tehokkaammin.

Huonosti voivan Mäyhäjärven kunnostamisesta on viimeinkin varovaisia toiveita. Parhaimmillaan työhön voitaisiin päästä jo tänä kesänä, mutta matkassa on muutamia mutkia.

Lempäälän Mäyhäjärvi on yhä samassa tilassa kuin muutama vuosi sitten, jolloin järven rannalla mökin omistavat Sari Lintunen ja Jere Mäkelä ottivat asiakseen järven kunnostamisen. Vesistö on edelleen rantavesiä myöten täynnä rehevää vesikasvillisuutta, sillä vesi on yksinkertaisesti liian ravinteikasta. Sari Lintusen mukaan olosuhteet ovat kuitenkin tänä kesänä hitusen paremmat kuin aikaisempina vuosina.

– Kuten koko Pirkanmaalla, täälläkin veden pinta on tänä vuonna korkeammalla kuin edellisvuosina. Sen ansiosta vesi on happipitoisempaa, ja se vähentää esimerkiksi sinilevän määrää Mäyhäjärvessä.

Mäyhäjärven suojeluyhdistys toimii nyt aktiivisemmin kuin viime vuosina. Järven kunnostamiseen on paneuduttu teettämällä vanhan, opinnäytetyönä koostetun, kunnostussuunnitelman pohjalta uusi ammattilaisten laatima suunnitelma. Se oli edellytyksenä ely-keskukselta tänä vuonna saadulle noin 8 700 euron tuelle. Lintunen kertoo, että rahoitus on saatu kunnostuksen ensimmäiseen vaiheeseen, jossa järven täyttävää kasvimassaa aletaan niittää pois. Rahoituspäätös vain saatiin harmillisen myöhään.

– Ely-keskus myönsi meille tuen vasta aivan toukokuun lopussa. Emme voineet alkaa valmistella niittotöitä ennen, kuin rahoitus oli varmaa, sillä suojeluyhdistyksellä ei ole riittävästi varoja, ja vanhaa velkaakin on yhä maksettavana.

Ely-keskuksen päätöksen mukaan saatu rahoitus on käytettävä kasvimassan niittämiseen vuoden 2019 maaliskuun puoleenväliin mennessä. Lisäaikaa on kuitenkin haettu, ja niittämisen takaraja siirtyy todennäköisesti maaliskuuhun 2020. Tavoitteena on siis päästä raivaamaan kasvimassaa joko tämän kesän aikana tai ensi keväänä.

Vaikka niittäminen on rahoituksen ansiosta nyt taloudellisesti mahdollista, raivaustöihin pääsemiseksi on ylitettävä vielä yksi este: jotta raskas raivauskone saadaan kuljetettua järveen, on löydettävä paikka, jossa maa on riittävän kantavaa ja tasaista. Järven kivikkoisilla ja vahvasti viettävillä rannoilla sellaista ei toistaiseksi ole.

– Pohdimme nyt rantojen muiden asukkaiden kanssa, mihin tällainen paikka voitaisiin rakentaa. Mahdollisia kohtia on rannoilla muutamia, mutta ne ovat kaikki jonkun tontilla. Missä tahansa näistä paikoista maata täytyisi tasata ja vahvistaa ja puita tarvitsisi kaataa, jotta kone pystyttäisiin kuljettamaan maata pitkin rantaveteen.

Jos niittokoneelle saadaan järjestettyä kulkureitti, haasteena on vielä paikan muokkaustöiden rahoittaminen. Siihen on löydettävä yksityistä rahoitusta. Lisäksi tärkeää olisi saada apua vapaaehtoisilta; kuluja saataisiin pienennettyä, jos mukaan saataisiin talkootyöläisiä ja käytettävänä olisi veloituksetta vaikkapa kaivinkone, jolla niittoskoneen kulkupaikka voitaisiin muokata sopivaksi.

Suojeluyhdistystä edelleen luotsaavat Lintunen ja Mäkelä eivät luovuta: varojen keräämiseksi suojeluyhdistyksen yli 20 jäseneltä on ryhdytty keräämään jäsenmaksuja, ja elokuun lopulla tiedossa on varainkeruutapahtuma.

– Järjestämme tässä läheisellä hiihtomajalla perinteiset loppukesän karkelot, niin sanotut venetsialaiset. Toivomme juhlan keräävän yhteen järven kunnostamisesta kiinnostuneita ja haluaisimme saada mukaan myös uusia tukijoita. Juhlaan on sisäänpääsymaksu, ja lisäksi saamme tuottoja järjestämällä maksulliset arpajaiset ja buffet-tarjoilun, Lintunen selittää.

Koska kasvimassan poistaminen ei välttämättä ajanpuutteen vuoksi onnistu tänä kesänä suuren niittokoneen avulla, saatetaan töihin ryhtyä ainakin alkuun pienemmällä koneella. Sille pyritään asiantuntijoiden kanssa löytämään sopiva sijoituspaikka vielä tällä viikolla. Jos paikka löytyy, voi Mäyhäjärvellä alkaa tapahtua piankin.

Tämä on kuitenkin vasta alkua, sillä toiveissa on suuremman ja tehokkaamman koneen käyttö. Niittämiseen ei myöskään riitä yksi kerta.

– Niittämistä täytyy tehdä aloittamisen jälkeen vielä monena peräkkäisenä vuonna, jotta rehevöityminen saadaan kuriin. Sitten on muitakin toimenpiteitä, joita järven kunnostamiseksi olisi tarkoitus tehdä tulevaisuudessa. Tämä on pitkä urakka.

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>