Pioneerileiri järjestettiin jo 60. kerran

 

Puntalan pioneerileirin kohokohta oli ilmakitaransoiton kilpailu, jossa parhaaksi äänestettiin neljättä kertaa leirillä ollut Adina Rantanen (oik.).

Lempäälässä Puntalan leirikeskuksessa parveilee iloinen joukko nuoria, jotka viettävät toiseksi viimeistä leiripäiväänsä. Yhden pitkän pöydän äärellä askarrellaan innokkaasti –  illalla leiriläisiä odottaa disko, jota varten täytyy tehdä paljon koristeita. Eri-ikäisiä ohjaajiakin pyörii paikalla useita, ja heistä yhdellä näkyy olevan punainen paita, johon on painettu teksti ”leirivaari”.

 

Suomen Demokratian Pioneerien Liiton (SDPL) Lempäälän-osaston vuotuinen kesäleiri pidettiin heinäkuun alussa 60. kerran. Pioneerileirin persoonallinen piirre on jatkuvuus: suurin osa nuorista palaa leirille monena vuonna, ja nuorina pioneerileirillä intoilleet aikuiset tuovat lapsensa samalle leirille. Moni leiriläinen jatkaa 8–15 vuoden ikähaarukan ohitettuaan leireilyä Puntalassa ohjaajan roolissa.

”Leirivaari” Ari Palm on saanut pioneerileirin juhlavuoden kunniaksi teetetyn paidan, joka kertoo hänen asemastaan leirin toiminnassa. Mies on ollut mukana alusta alkaen, sillä hän osallistui jo aivan ensimmäiselle Lempäälän pioneerileirille vuonna 1959.

– Olin silloin tietenkin leiriläisenä. Myöhemmin siirryin leiriohjaajaksi. Olen vuosien aikana ollut poissa vain kolmelta Puntalan leiriltä, Palm kertoo.

SDPL Lempäälän rahastonhoitajana toimiva Palm kertoo, että pioneerileiri on varsin tavallinen kesäleiri. Vaikka leiri on työväenaatteeseen kytkeytyvän pioneeriyhdistyksen järjestämä, se on avoin kenelle tahansa. Leiripäällikkönä toimivan SDPL Lempäälän puheenjohtajan Jaakko Ujasen mukaan leirille osallistuu vuosittain nuoria, jotka eivät ole millään tavoin mukana yhdistyksen varsinaisessa toiminnassa.

– Joka vuosi meillä on uusia leiriläisiä, sellaisiakin, jotka eivät ole pioneeritoiminnassa mukana. Toisaalta pioneeriasia tuntuu kyllä kiinnostavan monia tulijoita. Suurin osa leiriläisistä tulee lähikunnista, mutta tänäkin vuonna meillä on esimerkiksi yksi leiriläinen pääkaupunkiseudulta.

Monelle Puntalan leiriläiselle pioneeritoiminta rajoittuu vain leirillä käymiseen. Esimerkiksi pienillä paikkakunnilla ei usein edes ole pioneeriyhdistystä, joten leiri on ainoa mahdollisuus osallistua pioneeritoimintaan. Puntalan leiri onkin monelle nuorelle tärkeä kohtaamispaikka, jolla saa tavata tuttuja kavereita vuodesta toiseen.

Pioneerileirin erikoisuus on mahdollisuus suorittaa virallinen pioneeriliina, joka on pioneerien tunnus. Liinan saa kaulaansa opettelemalla muistamaan pioneerijärjestön tasa-arvoon ja yhteisvastuuseen liittyviä arvoja ja ohjeita ja hallitsemalla pioneerien tunnuksiin, kuten lippuun, liinaan ja tervehdykseen, liittyvän symboliikan.

Ari Palm muistuttaa, että vaikka pioneerien tavoitteet kumpuavat työväenaatteesta, leirillä pioneeritoimintaan ja aatteeseen tutustuminen on vapaaehtoista.

– Toki haluamme opettaa nuoret ymmärtämään esimerkiksi tasa-arvon tärkeyden ja kiinnitämme tällaisiin keskeisiin arvoihin huomiota leirin puuhastelun lomassa. Politiikkaa täällä ei kuitenkaan puhuta. Pioneeritoiminta muistuttaa itse asiassa paljon partiotoimintaa, tosin täällä ei korosteta mitään uskontoa.

Leirin säännöissä ja paperin väreissä näkyvät pioneeritoiminnan vasemmistolaiset arvot.

 

Tänäkin kesänä pioneerileirillä opeteltiin monia erätaitoja: nuoret ovat päässeet harjoittelemaan muiden muassa ensiaputaitoja, nuotion sytyttämistä, maasto- ja vihellysmerkkejä sekä erilaisten solmujen tekemistä. Kenties leirin suosituin ohjelmanumero oli kuitenkin taistelu ilmakitaransoiton mestaruudesta. Kisaan ilmoittautui 10 rohkeaa leiriläistä, joista jokainen sai rekvisiitakseen pahvisen kitaran ja taustalle rokahtavaa musiikkia.

Voittajaksi äänestettiin Kuljusta jonkin aikaa sitten  Viialaan muuttanut Adina Rantanen, 15. Neljännellä leirillään ollut Rantanen kertoo ansainneensa voiton heittäytymistaidollaan ja musikaalisuudellaan.

– Ajattelin, että ihan sama mitä muut ajattelevat, minä soitan nyt Elvistä! Haluan opetella soittamaan kitaraa, ja sainkin palkinnoksi akustisen kitaran.

Rantanen ei tuntenut pioneeritoimintaa ennen ensimmäistä Puntalan leiriään, mutta nyt arvot ovat tulleet tutuiksi. Suurin osa leiriläisistäkin on aivan tuttuja, joten jännittää ei tarvitse. Rantanen on ylpeä tämänkertaisella leirillä suorittamastaan pioneeriliinasta.

– Jee, olen pioneeri! Onhan se hienoa näyttää monen vuoden jälkeen, että olen oikeasti kiinnostunut pioneerien ajatuksista. Arvostan eniten ystävällisyyttä kaikkia kohtaan ja sitä, että tehdään asioita yhteisöllisesti. Olen myös ateisti, joten pidän siitä, että tämä on kuin partio, mutta ilman uskontoa.

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>