Lempäälän kulttuuria esillä radio-ohjelmassa

Yleisradio esittää elokuussa neliosaisen radio-ohjelmasarjan, jonka yksi osa äänitettiin Lempäälän Pyhän Birgitan kirkossa.

Risto Nordellin mielestä Pyhän Birgitan kirkko sopii ääniohjelman tekemiseen, sillä kirkossa ei ole kovin voimakas jälkikaiku. Nordell ja Jenni Kuuliala tekivät radio-ohjelmaa Lempäälässä kesäkuun alussa.

Ohjelman tekijät vierailivat Lempäälässä kesäkuun alussa äänittämässä ”Pyhimysten jäljillä”-sarjaan jakson, joka kertoo Pyhästä Birgitasta. Pyhän Birgitan nimi esiintyy Lempäälässä monien toimijoiden, paikkojen ja tapahtumien nimissä. Syystä tai toisesta tämä 1300-luvulla elänyt pyhimys on kytkeytynyt osaksi lempääläistä kulttuuria.

Ohjelman toimittaja, musiikkiaiheisista jutuistaan tunnettu Risto Nordell, haluaa tutustuttaa ihmiset katolisesta perinteestä kumpuaviin pyhimyksiin, joilla on ollut Suomessa menneinä vuosisatoina suuri merkitys.

– Kristillisessä Suomessa on satojen vuosien ajan ollut katolista uskontoa, jonka perinne jätti jälkensä kulttuuriin ja esimerkiksi keskiaikaisiin kivikirkkoihin. Luterilainen Suomi on jotenkin unohtanut sen, että katolisena aikana pyhimysten kunnioittaminen oli iso asia.

Pyhimykset ovat henkilöitä, joiden on heidän eläessään uskottu olevan pyhiä. Pyhimyksiä kunnioitettiin, ja he tekivät ihmisten parissa ihmeitä, kuten parantamisia, joita kirjattiin muistiin. Pieni osa pyhimyksistä on Kuunnelmasarjassa Nordellin haastateltavana oleva tutkijatohtori Jenni Kuuliala Tampereen yliopistosta on tutkimuksissaan tarkastellut paljon pyhimyksistä kertovaa aineistoa. Hänen mukaansa Pyhä Birgitta on ollut ja on edelleen yksi Skandinavian tärkeimmistä pyhimyksistä.

– Hän oli kuuluisa saamistaan ilmestyksistä, joita kirjoitettiin muistiin. Erityistä Birgitassa oli myös se, että hän rohkeni ottaa vahvasti kantaa politiikkaan ja kirkon toimintaan siitä huolimatta, että oli nainen.

Naispuoliset pyhimykset olivat tyypillisesti olleet nunnia, kun taas Birgitta oli maallikko ja aatelisnainen, joka oli synnyttänyt kahdeksan lasta. Tavallisesti pyhimykset elivät selibaatissa. Birgitan nousu kunnioitetuksi pyhimykseksi siveettömästä elämäntavasta huolimatta olikin merkki pienestä murroksesta pyhimyskulttuurissa.

Siitä, miksi juuri Lempäälässä on alettu omistaa asioita Birgitalle, Kuuliala ja Nordell eivät ole varmoja. Nordellin mukaan asiaan liittyy kuitenkin kiinnostava tarina:

– Kauan sitten Vesilahden kirkko paloi, ja sieltä pelastettiin pyhimysten kuvia. Ne laitettiin lauttojen päällä järveen virran vietäviksi, ja kunkin kuvan rantautumispaikkaan ajateltiin perustaa kirkko. Pyhän Birgitan kuvan kerrotaan rantautuneen jonnekin Lempäälään.

Tunnetuin Pyhälle Birgitalle omistettu suomalainen kirkko on Naantalin luostarikirkko, jossa toimi aikoinaan katolinen birgittalaisluostari. Nordell kuitenkin halusi tulla tekemään ohjelmaa juuri Lempäälään.

Radio-ohjelman jakso äänitettiin siten, että Nordell ja Kuuliala keskustelivat Pyhästä Birgitasta Pyhän Birgitan kirkkosalissa vaihtaen aina välillä paikkaa. Ideana oli kuvailla puheen lomassa kirkon yksityiskohtia ja synnyttää kuulijalle tunne siitä, että hän on paikan päällä yhdessä ohjelman tekijöiden kanssa.

– Esittelemme ohjelmassa pyhimyksen ohella sitä, mitä täällä kirkossa on. Olemme halunneet tuoda esiin keskiaikaista kirkkotaidetta, joka on kulttuurihistoriallisesti merkityksellistä. Esimerkiksi täällä Pyhän Birgitan kirkossa on hieno keskiaikainen krusifiksi.

Kirkossa oli äänitystä varten lukuisia mikrofoneja tarkasti aseteltuina. Ohjelman äänimaisema koostuu keskustelijoiden puheen lisäksi lempääläisen Debra Gomez-Tapion luotsaaman Lumous Ensemble -vokaaliyhtyeen esittämästä keskiaikaisesta musiikista.

Kaikista pyhimyksinä pidetyistä henkilöistä ei ole olemassa historiallista aineistoa, mutta Birgitan elämänvaiheista ja teoista kertovia asiakirjalähteitä on paljon. Katolinen kirkko myös kanonisoi Birgitan hänen kuolemansa jälkeen, eli hänet nimitettiin viralliseksi pyhimykseksi. Siten häneen liittyen on paljon kanonisaatiodokumentteja, joita varten ihmisiä haastateltiin siitä, mitä he tiesivät Birgitasta.

– Birgitta mainitaan myös lukuisissa piispojen kirjeissä. Siitä ei ole epäilystäkään, etteikö Birgitta olisi ihan oikeasti ollut olemassa ja elänyt keskiajalla, Kuuliala vakuuttaa.

Virallisesta pyhimysten kunnioittamisesta luovuttiin hiljalleen uskonpuhdistuksen myötä 1500-luvulla, mutta pyhimysusko säilyi yksityisessä uskossa pitkään sen jälkeenkin. Katolisessa kirkossa pyhimyksiä kunnioitetaan nykyäänkin. Risto Nordell kiinnostui pyhimyksistä, kun hän liittyi seitsemän vuotta sitten ortodoksiseen kirkkoon, jossa katolisen kirkon tavoin pidetään yhä pyhimyksiä arvossa.

– Pyhimykset ovat hyvän kristinuskon mukaisen elämän malleja arjessa. Heitä ei palvota, mutta heitä voi kunnioittaa ja tavallaan ”fanittaa”.

Pyhän Birgitan kirkossa tehty radio-ohjelman jakso lähetetään Yle Radio 1:llä perjantaina 17. elokuuta kello 14.

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>