Vesilahden valtuutettujen ja viranhaltijoiden ystävyyskuntavierailu toteutettiin yhdentoista hengen voimin 5.–9. heinäkuuta St. Georgeniin Saksaan.
Ystävyyskuntavierailu kunnan luottamushenkilönä oli minulle uusi kokemus. Mietittynä oli asioita, joista oli tarkoitus vierailulla St. Georgenin valtuutettujen ja viranhaltijoiden kanssa käsitellä ja sopia. Kutsussa meille esitetty ohjelma vaikutti sopivan tiiviiltä ja monipuolisesta. Vierailun lopussa todettiin, että vauhtia riitti tälläkin kertaa kiireeksikin asti.
Stuttgartin lentokentälle vastaan tulleiden isäntinä toimivien iloiset ilmeet ja halaaminen viestivät siitä, että olimme tervetulleita; ensikertalainenkin. Puhetta riitti ja kysymyksiä kuulumisista esitettiin puolin ja toisin. Keskustelua käytiin saksan ja englannin kielellä. Pitkään käyttämättä ollut saksan kielen opit palautuivat nopeasti mieleen.
Kuinka kaunista ja siistiä maisemaa saimmekaan ihailla bussin ikkunasta matkan jatkuessa kohti St. Georgenia. Illalla pikainen piipahdus hotellille ja sitten päivälliselle isäntiemme kanssa. Uusia ihmisiä liittyi seuraamme, muun muassa pormestari Michael Riger ja hänen puolisonsa.
Vuonna 2002 Vesilahden kunnanjohtaja Erkki Paloniemi allekirjoitti ystävyyskuntasopimuksen silloisen pormestarin Wolfgang Schergelin kanssa. Vierailun aikana oli ilo tavata myös hänet puolisoineen.
Juttelua käytiin isäntäväen kanssa 4 500 asukkaan Vesilahden ja 13 000 asukkaan St. Georgenin kunnallisista kehittämisideoista ja väestörakenteesta. St. Georgenissa väestöstä 48 prosenttia on alle 18-vuotiaita tai yli 65-vuotiaita. Muuttotappio on kääntynyt nousuun syntyvyyden lisääntymisen ja yli 65 vuotiaiden suuren määrän vuoksi; ilman muuttovoittoa.
Pormestari Riegerin mukaan kunta on suurien haasteiden edessä. Tulossa on korjaushaasteita, eikä niitä voi jättää tekemättä. Infrastruktuuri, kaupunkikuva, liikenne ja muut kulut, jotka pitää saada pysymään asetetuissa raameissa. Tulevaisuuteen St Georgen kaupungissa halutaan panostaa kuten myös investointeihin. Kaupunki halutaan pitää elinvoimaisena, mukavana paikkana elää ja asua.
St. Georgessa uskotaan yhdessä tekemisen voimaan. Kaupungin kehittämisessä suunnitelmat ja aikajana on asetettu vuoteen 2030. Kaikkea, kun ei voi laittaa kuntoon kerralla.
Kovasti samanlaiselle kuulostaa St Georgen tulevat haasteet kuin Vesilahdenkin haasteet. Kilometrejä kuntien välillä on noin 1 700.
Omat odotukseni matkan antamasta informaatiosta olivat kyllä kovin kapeat ennen kuin todella näin, mitä kaikkea tämän kaltaisella toiminnalla voi saada aikaiseksi. EU-jäsenyyden aikana on tärkeää verkostoitua myös omien rajojen ulkopuolella. Kansainvälistyminen on tärkeää. Ennen matkaa ajattelin, että saamme vierailulla näkökulmia kunnallisten asioiden hoitoon, tietoa EU-asioista Keski-Euroopassa ja sovittua oppilasvaihdon jatkuvuudesta.
Kunnanjohtajamme Erkki Paloniemen ja yläkoulun rehtorin Tapani Pietilän – ystävyyskuntatoiminnan kantavien tukipilarien – jäädessä eläkkeelle on tärkeä sopia toiminnan jatkuvuudesta. Paloniemen saksaksi pitämässä puheessa asiaa jo hiukan pohdittiinkin.
Vierailumme aikana St. Georgenissa julkistettiin ja vihittiin käyttöön Vesilahti-penkki. Se on sijoitettu kukkulalle siten, että siinä istuessa katse on kohti Vesilahtea. Vesilahti-teema näkyi myös katuviitoissa, joissa mainitaan etäisyys Vesilahteen.
Olen erittäin vaikuttunut St. Georgenin eri projektien suunnitelmista seuraavan 5–10 vuoden aikana: uusi kunnantalo, uusien alueiden kaavoitus, julkisen liikenteen kehittäminen.
Pääsimme käymään muutaman kuukauden kuluttua avattavassa uudessa hotellissa. Saunan ideoimiseen sovimme lähettämään kuvia suomalaisista saunoissa.
Kiersimme katselemassa uudella yritysalueella. Aihe herätti paljon keskustelua. Taitavasti ovat St. Georgenissa onnistuneet saamaan uusia yrityksiä kuntaan. Olikohan siinä meille vinkkiä toimintaan? Kuinka voisimme kuulemaamme hyödyntää Vesilahdessa?
Hoito- ja hoivakodin oppilasvaihdon mahdollisuuksia tulevaisuudessa kartoitetaan.
Maanviljely ja karjatalous on tärkeässä roolissa St Georgenissa. Jopa pienet rinteillä risteilevät tiet ovat asfaltoituja. Eikä ole kuulemma kallista. Kunhan vain maanviljelijä viihtyy kunnassa, niin hyvä tie on tärkeä.
Miia Rajala
Viimeisimmät kommentit