IMH-Tekniikka niitti ja keräsi vesikasvillisuutta Mäyhäjärvellä. Kuva: KVVY
– Paras aika vesikasvillisuuden niitolle on heinä-elokuun vaihteessa, jolloin juurakkoon varastoituneet ravinteet ovat siirtyneet lehtiin ja varsiin. Tärkeää on ajoittaa niitto lintujen pesimäajan jälkeen, ympäristöasiantuntija Lauri Sillantie Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä (KVVY)
Ilkka Harjunen nostaa keruuharavalla niitettyä vesikasvillisuutta traktorin etukauhaan. Kuva: KVVY
kertoo.
Sillantie on saapunut Lempäälän Mäyhäjärvelle katsomaan, miten vesikasvillisuuden niitto matalasta ja usein sinilevän vaivaamasta järvestä on saatu käyntiin. Hän on neuvonut ja auttanut Mäyhäjärven suojeluyhdistystä niittourakan valmistelussa.
– Alun perin niitto piti toteuttaa paalaavalla niittokoneella, mutta järvellä ei ole sellaista paikkaa, josta isokokoinen laitteisto olisi saatu vesille. Siksi Mäyhäjärven suojeluyhdistys päätyi tilaamaan työn toiselta urakoitsijalta.
Pienemmänkin laitteiston järvelle tuonti edellytti jonkin verran rantaan johtavan tien vahvistamista.
Mäyhäjärvellä vesikasvillisuuden niitto toteutui IMH-Tekniikan ja Mäyhäjärven Suojeluyhdistyksen talkooväen yhteistyönä. Yrittäjä Ilkka Harjunen ajoi Truxor DM5000 -niittokonetta ja Henri Ståle moottorivenettä, johon on kiinnitetty keruuharava. Niittotyön lopuksi myös Harjunen ryhtyi keräämään niittojätettä Truxorin keruuharavan avulla rantaan.
– Tuuli auttoi työssä tällä kertaa painamalla niitetyn massa lahden pohjalle, josta se oli helppoa kerätä, hän kertoo.
Rantaan kuljetetun niittomassan vieminen pois oli suojeluyhdistyksen urakkana. Kari Nieminen keräsi massaa traktorin etukauhalla ja kuljetti sen kuivumaan läheiselle pellolle. Siellä se muokataan myöhemmin lannoittamaan maaperää.
– Järven kunnostuksen kannalta on hyvin tärkeää, että niitetty vesikasvillisuus poistetaan mahdollisimman tarkasti ja läjitetään riittävän kauas järvestä, Lauri Sillantie KVVY:stä painottaa.
Mäyhäjärveltä niitetty vesikasvillisuus kasattiin pellolle kuivumaan. Se muokataan myöhemmin lannoittamaan peltoa. Kuva: KVVY
Vesikasvillisuuden niitto on yksi keino hoitaa rehevöityneitä järviä ja parantaa niiden virkistyskäyttömahdollisuuksia. Niittotyöt ovat käynnissä tai käynnistymässä useilla järvillä Pirkanmaalla.
Järveen maatuva vesikasvillisuus kuluttaa vedestä happea, mikä saattaa johtaa järven pohjaan varastoituneiden ravinteiden vapautumiseen. Tämä sisäinen kuormitus lisää rehevöitymistä entisestään.
Mäyhäjärvi on esimerkki kohteesta, jossa vesikasvillisuuden niitto on oikea toimenpide järven pitkäjänteisen hoidon kannalta. Vesikasvillisuuden kasvu vähenee yleensä muutaman vuoden niittotöiden jälkeen.
– Niitto olisi hyvä tehdä ensimmäisenä vuonna kahteen kertaan noin kuukauden välein ja seuraavina vuosina kerran loppukesällä, Lauri Sillantie neuvoo.
Niiton ohella ulkoisen kuormituksen vähentäminen sekä mahdollisen sisäisen kuormituksen hoitaminen ovat keskeisiä toimenpiteitä.
– KVVY:n Vauhtia vesienhoitoon –hanke neuvoo pirkanmaalaisia suojeluyhdistyksiä järvien hoitoon ja kunnostukseen liittyvissä asioissa. Autamme muun muassa viranomaisyhteistyössä ja hoitotoimien rahoituksen hankinnassa.
Vauhtia vesienhoitoon –hanke on auttanut Mäyhäjärven suojeluyhdistystä.
– On hienoa huomata, että neuvontatyömme konkretisoituu käytännön hoitotoimenpiteiksi, Sillantie toteaa.
Mäyhäjärvellä ilmastetaan syvänteitä, jotta niiden happitilanne pysyisi hyvänä ympäri vuoden.
Vesikasvillisuus on tärkeää muun muassa järvellä pesivien lintujen sekä kalojen kannalta. Ojien suulla vesikasvillisuus pidättää ravinteita ja liiallinen niitto voi johtaa levien runsastumiseen. Näiden syiden vuoksi niittotyöt tulee suunnitella huolella ja käyttää apuna asiantuntijoita.
– Niitoista on aina myös ilmoitettava ELY-keskukselle vähintään 30 vuorokautta ennen töiden aloittamista, Sillantie muistuttaa.
Käsin tehtävistä pienimuotoisista mökkirannan niitoista ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä.
Viimeisimmät kommentit