Kuulonalenemasta kärsivistä vain pieni osa hoidon piirissä

Jono kuulokojesovitukseen Lempäälässä jopa puoli vuotta

Kuuolokojeen hankinta alkaa yleensä audiogrammilla eli kuulontutkimuksella. Kuva: Jorma Lehtinen

Lempääläiset potilaat ovat ihmetelleet, miten jono kuulokojeen sovitukseen voi olla jopa puoli vuotta. Koska kuulokojeen hankintaan lähdetään usein vasta siinä vaiheessa, kun kuulo on jo todella huono, tuntuu pitkä jonotusaika varsin hankalalta.

– Koska kuulokojeiden sovituspaikat on kilpailutettu kehyskuntien kanssa yhdessä, kertyy tarjouksen voittaneeseen yritykseen suuri määrä potilaita kaikista ympäryskunnista ja jopa Tampereelta, kertoo Lempäälän terveyskeskuksen ylilääkäri Tarja Marjamäki.

Lempäälän terveyskeskus vaihtoi aikanaan kuulokojesovitukset pois Tampereen yliopistollisen keskussairaalan (TAYS) Kuulokeskuksesta juuri pitkien jonojen takia, mutta nyt ollaan jälleen samassa ruuhkaisessa tilanteessa. Uusi kilpailutus on lähiaikoina tulossa, ja tulevaisuus näyttää, tuoko se asiaan helpotusta.

– Meillä on Lempäälässä vielä se ongelma, että kunta vetää tällä hetkellä puoleensa iäkkäitä ihmisiä muistakin kunnista uusiin keskusta-asuntoihin hyvien palveluiden ja erityisesti hyvien junayhteyksien ääreen, lisää Marjamäki vielä syitä pitkiin jonoihin.

Lempäälässä kuulokojeen hankinta tapahtuu siten, että potilas hakeutuu joko omalääkärin tai korvalääkärin kautta kuulontutkimukseen ja saa sitten tarvittaessa lähetteen terveyskeskuksen ikäneuvolaan. Neuvolan terveydenhoitaja on kuuloasioihin perehtynyt, ja hän hoitaa tarvittaessa varauksen kuulokojeen sovituspisteeseen, joka on Tampereella tällä hetkellä Suomen Kuulostudio Oy. Joissakin erikoistilanteissa paikka voi olla TAYS:n Kuulokeskus.

Sovituspisteessä potilaalle sovitetaan hänen kuulovikaansa parhaiten soveltuva kuulokoje. Jos potilaalle tulee myöhemmin teknisiä ongelmia laitteen kanssa, hän ottaa suoraan yhteyttä sovituspisteeseen tai ikäneuvolaan.

Peruskoje, joka potilaalle tulee invalidihuoltona, on valittu yhteistyössä TAYS:n asiantuntijoiden kanssa. Jos potilas haluaa paremman kojeen, tulee hänen maksaa itse kaikki paremman kojeen kustannukset. Sonova Groupin myyntipäällikön Tapani Katajiston mukaan kojeet voivat olla varsin kalliita.

– Jos asiakas haluaa itse panostaa kuuloonsa enemmän, huippulaitteet maksavat noin 5 000 euroa. Tällä hetkellä invalidihuoltona tulevilla kojeilla saadaan kuitenkin suurimmalle osalle asiakkaista hyvä kuulo, vaikka kojeet eivät tietenkään ole aivan huippulaitteita.

– Nykyisten kuulokojeiden äänenlaatu on niin hyvä, että kenenkään ei enää kannata viivytellä kuulokojeen hankinnassa. Hyvä kuulo parantaa elämänlaatua huomattavasti ja helpottaa myös läheisten elämää, Katajisto tiivistää.

Avoimessa kuulokojeessa ääni kulkee sähköisesti kojeesta korvakäytävän pieneen kaiuttimeen. Kuva: Jorma Lehtinen

 

Yhä useampi tarvitsee kuulokojeen – laitteen hankintaa ei kannata lykätä

”Miten ihmiset nykyään puhuvat niin epäselvästi? Televisiojuontajatkin puhuvat hiljempaa kuin ennen. Puolisokin puhuu usein niin epäselvästi ja hiljaa, ettei siitäkään saa mitään selvää.”

Tässä hyvin tavallisia mietteitä, joita kuulee lääkärin vastaanotolla, kun heikentyneestä kuulosta kärsivä ihminen on vihdoin hakeutunut tutkimuksiin kuulon heikkenemisen takia. Koska kuulo yleensä huononee vähitellen, ihminen ei itse sitä useinkaan huomaa. Tavallisesti ajan lääkärille onkin varannut puoliso tai muu lähipiiri.

Nykykojeet ovat hyvin huomaamattomia. Kuva: Jorma Lehtinen

Suomen Kuuloliiton mukaan Suomessa on noin 750 000 ihmistä, joilla on jonkinasteinen kuulonalenema. Näistä henkilöistä noin 300 000 hyötyisi kuulokojeen käytöstä, mutta siitä huolimatta kojeen säännöllisiä käyttäjiä on vain noin 70 000.

Kuulokojeiden kehitys on viime vuosina ollut huimaa. Digitaalinen äänenkäsittely on mahdollistanut kuulokojeisiin monia erikoisominaisuuksia, jotka ennen tuntuivat vain kaukaisilta haaveilta. Tällä hetkellä voidaan jo sanoa, että kuulokojeella on mahdollisuus saada kuulovaurioiselle henkilölle parempi kuulo kuin normaalikuuloisella. Vuosia kuulokojeiden parissa työskennellyt Sonova Groupin myyntipäällikkö Tapani Katajisto kertoo, että erityisesti tekniikan kehittyminen on tuonut apua sellaisiin tilanteisiin, joissa vanhemmat kuulokojeet eivät helpottaneet kuulemista.

– Uusissa huippukuulokojeissa on valmiiksi esiasetettuina sellaisia ohjelmia, joilla kuuleminen helpottuu esimerkiksi taustahälyssä, kun paljon ihmisiä puhuu yhtä aikaa. Kahden kuulokojeen tekniikalla voidaan luoda suuntakuulo sellaisellekin potilaalle, jolla toinen korva on jopa kuuro.

 

Suuri muutos on tapahtunut myös siinä, että nykyään kuulokoje sovitetaan yleensä molempiin korviin, jolloin suuntakuulo säilyy hyvänä. Kahden kojeen tekniikka antaa myös monia muita lisäominaisuuksia. Nykykojeet ovat yleensä myös niin sanottua avointa mallia, jossa ääni välitetään sähköisesti kojeosasta korvakäytävässä sijaitsevaan kaiuttimeen entisen ilmaletkun sijasta. Uudet kojeet ovat täysin vesitiiviitä.

– Amerikassa käytetään paljon jo niin pieniä kuulokojeita, että korvalääkäri asentaa ne mikroskoopin avulla syvälle korvakäytävään ja ne vaihdetaan vastaanotolla kolmen, neljän kuukauden välein, kun paristo loppuu. Suomessa niitä ei ainakaan vielä voi käyttää, koska ne eivät kestä esimerkiksi saunomista, Katajisto valistaa.

Kuulokoje voidaan nykyään asentaa myös normaalikuuloiselle, jolla on vain esimerkiksi pienen taajuusalueen meluvamma korvassa. Tällöin koje vahvistaa vain puuttuvan taajuuden korkuiset äänet. Monissa kuulokojeissa on myös niin kutsuttu tinnitus-maskeri, jolla voidaan tarvittaessa vaimentaa häiritsevää tinnitusta eli korvien sointia.

 

 

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>