Älä astu kuolleen kiisken päälle

Pyhäjärven hätähuuto

Satoja kiiskiä kellui pinnalla sekä lojui pohjassa Pyhäjärven Kaakilanniemessä. Kuva: Tanja Meronen

Eri puolilla eteläistä Pyhäjärveä havaittujen kalakuolemien syyksi on todettu erityisen nopeasti lämmenneen veden, sen ph-arvon muutoksen sekä happitilanteen aiheuttama stressi pikkukaloille.

Niin kalakuolemien kuin sinilevienkin tilanne saattaa pahentua elokuulla. Kalakannalle kuolemilla tuskin on suurta merkitystä. Haittaa niistä on ihmisille järven virkistys- ja hyötykäytössä. Sinilevät ovat myrkyllisiä niin ihmiselle kuin järven eliöstöllekin.

Ammattikalastaja Pekka Rintamaa Lempäälän Säijästä antaa käytännön vinkkejä kalakuolemien kanssa elämiseen. Hän kertoo, että mätänevät kalat kannattaa kerätä vaikka päivittäin ja haudata maahan. Näin hajuhaitatkin helpottavat. Kelluvien kalanraatojen lisäksi raatoja on myös pohjassa. Uimista kannattaa välttää siksikin, että pohjassa makaavan kiiskenraadon selkäevän piikki jalkapohjassa tekee kipeää ja haavakohta tulehtuu herkästi.

Vesitalousasiantuntija Anne Mäkynen Pirkanmaan ELY-keskuksesta opastaa, ettei vettä kalakuolemien ja levien vaivaamista järvistä kannata käyttää ainakaan ruuanlaittoon. Myöskään pesu- tai löylyvetenä ei kannata käyttää vettä, jossa on havaittu sinilevää.

 

Vaikka kalakuolemien pääsyyllisenä voidaan tällä hetkellä pitää veden lämpötilaa, ovat myös veden laskeva happitilanne, ph-tilanne, järven rehevöityminen sekä lisääntyvä levätilanne aktiivisen keskustelun kohteina.

Pyhäjärvellä ammatikseen kalastava Rintamaa kertoo havainneensa kalakuolemia Pyhäjärvellä nyt neljättä vuotta peräkkäin, kun aiemmin niitä oli silloin tällöin. Suurin osa kuolleista kaloista on ollut ph-muutoksille herkkiä kiiskiä.

Rintamaa seuraa luonnon tilaa, ihmisten toimia ja niiden vaikutuksia järveen kokonaisuutena. Hänen mukaansa pelloilta valuvia ravinteita sitova rantakasvillisuus on vähentynyt. Esimerkiksi järvikortetta ei enää esiinny Pyhäjärvellä, sillä järvi on keväisin nopeatahtisen säännöstelyn kohteena. Hän arvelee, että vettä juoksutetaan voimalaitoksissa sähköyhtiöiden tarpeiden mukaan, mikä vaikuttaa moniin asioihin järven hyvinvoinnin kannalta.

– Järvikortteet sitovat biomassaansa ravinteita ja ne sitovat juurillaan pehmeää pohjasedimenttiä sekä siinä olevia ravinteita. Ne myös tarjoavat monille linnuille välttämättömiä biotooppeja ja kalanpoikasille suojaa poikasvaiheen ylitse, Rintamaa kuvailee.

 

Kuvassa lumpeiden ja kaislojen välissä kasvava järvikortetta. Kuva: Tanja Meronen

Rintamaa kertoo järvikortteen viihtyvän esimerkiksi Längelmävedellä, sillä siellä säännöstely tehdään luonnontahtisesti. Maltillisella, luonnonmukaisella vedenjuoksutuksella autetaan monella muullakin tapaa järvien hyvinvointia.

Kalastaja Rintamaan mukaan järven vedenpintaa voitaisiin säännöstellä järveä käyttävien ihmisten ja järven eliöstön tarpeiden mukaan, ei niinkään maksimaalisen voiton tavoittelun mukaan.

Anne Mäkynen ELY-keskukselta vastaa, että vuonna 2003 laaditussa Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittämisselvityksessä selvitettiin mm. säännöstelyn vaikutuksia kasvillisuuteen. Tulosten mukaan Pyhäjärven tutkimusalueilla kasvillisuuden pinta-alat ovat vuosikymmenien aikana lisääntyneet. Säännöstelyn johdosta kevättulvia ei enää esiinny, minkä johdosta orgaaninen aines ei enää kulkeudu maalle ja se edesauttaa kasvillisuuden lisääntymistä.

Säännöstelyn tavoitteena on Mäkysen mukaan pyrkiä yhteen sovittamaan eri intressit, niin luonnon kuin ihmisten näkökulmasta.

Hellekesän jäljiltä on järvien hätä nyt kuultu ympäri Suomen. Vihdin Enäjärvellä on kerätty tuhansia kiloja kuolleita simpukoita. Sinileviltä eivät ole säästyneet edes Pohjoisen Lapin järvet. Rehevöityminen uhkaa merialueidemme lisäksi tosissaan myös kansallista ylpeyden aihettamme, tuhansia järviämme.

 

 Teksti: Tanja Meronen

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>