”Kerro vain, minä kuuntelen sinua”

Lempäälässä asuva Mari McAlester on Setlementti Tampere ry:n Kiusatut-hankkeen vastaava kriisityöntekijä. Kiusaamisen kohteeksi joutuneiden tukeminen on naiselle mieluisa työ, joka tuntuu merkitykselliseltä.

Mari McAlester kertoo, että huhtikuussa alkaneen Kiusatut-hankkeen ensimmäiset asiakkaat ovat olleet aikuisia. Kiusaamista tapahtuu kaikissa ikäluokissa. Hanke tarjoaa apua paitsi kiusatuille, myös kiusaajille, jotta nämä muuttaisivat toisia vahingoittavaa käyttäytymistään.


Millaista aikaa koulujen alku on kiusaamiseen liittyvän työn näkökulmasta?

– Koulujen aloitus jännittää monia, ja osaa oppilaista ahdistaa mennä kouluun. Usein syy on se, että nuori on kokenut kiusaamista tai pelkää, että tulee kiusatuksi.
– Tämä on meille tiedottamisen kannalta tärkeää aikaa. Juuri nyt pitää nostaa esiin keskustelua siitä, miten kiusaamista voitaisiin ennaltaehkäistä ja mistä saa apua sekä jälkihoitoa.

Miksi huhtikuussa 2018 alkanut Kiusatut-hanke on suunnattu juuri yli 15-vuotiaille kiusatuille?
– Kiva koulu -ohjelma on suunnattu sitä nuoremmille. Kiusaamista on kaikissa ikäluokissa. Nuorempana koetut kiusaamiskokemukset voivat estää esimerkiksi aikuisuuden kynnyksellä olevia nuoria etenemästä kohti omia suunnitelmiaan.
– Hankkeemme taloudellinen avustus on haettu ja kohdennettu yli 15-vuotiaiden tukemiseen, mutta nuorempien lasten vanhemmat voivat myös hakea meiltä neuvoja ja apua. Vanhemmat kokevat usein voimattomuutta näissä tilanteissa.

Minkä ikäisiä kiusattuja hankkeen asiakkaina on eniten?
– Toimintamme on vasta alkanut, ja ensimmäinen nuorille ja nuorille aikuisille suunnattu ryhmä alkaa alkusyksystä. Ensimmäiset yksilöasiakkaamme ovat nyt olleet aikuisikäisiä. Jatkossa nähdään, minkä ikäisiä meille eniten tulee.

Tarjotaanko kiusaajille apua tunteidensa käsittelemiseen ja kiusaamisen lopettamiseen?
– Kyllä apua tarjotaan myös kiusaajille. Tärkeintä on löytää toisenlainen toimintamalli, purkaa nykyinen malli, etsiä syitä käytökseen ja työskennellä näiden syiden pohjalta. Tavoitteena on muutos ja kiusaamisen lopettaminen ja tunnetyöskentely on yksi osa sitä.

Miten lempääläinen tai vesilahtelainen voi kätevimmin hakea apua Tampereella toimipistettään pitävästä hankkeesta?
– Tämä on maakunnallinen hanke. Meille voi soittaa, lähettää sähköpostia, tekstarin tai WhatApp-viestin. Palvelumme on maksutonta eikä lähetteitä tarvita.
– Apu on luottamuksellista, ja sitä saa myös anonyymisti. Yksilötapaamiset ja ensimmäinen ryhmä järjestetään Tampereella. Katsotaan, saadaanko tänne lähemmäksi oma ryhmä aikaiseksi.
– Olemme etsineet lähikunnista yhteistyökumppaneita. Keskustelua on käyty Lempäälässä esimerkiksi etsivän työn työtekijöiden kanssa, mutta suunnitelmat ovat vielä kesken.

Olet koulutettu psykoterapeutti. Miltä sinusta tuntuu kohdata kiusattuja ja heidän läheisiään?
– Koen tekeväni tärkeää työtä. Kriisi- ja traumatyö on minulle aiemmaltakin työuralta tuttua. Pidän ihmisten kohtaamisesta.

Miten kuvailisit omaa suhdettasi kiusaamiseen?
– Minulla ei ole vahvaa omaa kokemuspohjaa kiusaamisesta tai omaksuttua roolia kiusaamisessa. Minua on joskus kiusattu, ja muistan myös toimineeni vahvana puolustajana kaverille.
– Ikävä kyllä muistan myös, että olen joskus toiminut väärin ja itse kiusannut tai ollut sivustakatsoja. Myös vanhempana olen joutunut kiusaamiskysymysten äärelle.
– Teen kuitenkin tätä työtä ennemminkin ammattiroolista käsin kuin kokemusasiantuntijana. Kiusaaminen on yhteisöllinen ilmiö, ja sen ymmärtämisessä auttaa tietous vallasta, kiusaamisilmiöstä, systeemisyydestä ja ryhmädynamiikasta.

Kiusaamisen määritteleminen on varsin häilyvää. Mistä kaikesta oikeastaan pitäisi puhua, kun puhutaan kiusaamisesta?
– Itse koen, että sana kiusaaminen on usein liian lievä ilmaisu. Sen varjoon todellakin piiloutuu monenlaista toimintaa. Itse käyttäisin sanaa kiusaamisväkivalta. Se on väärää vallan käyttöä, toista alistavaa, jatkuvaa ja fyysisesti ja psyykkisesti toista hajottavaa.
– Ryhmässä ajetaan yksi tai muutama henkilö sellaiseen asemaan, etteivät toiset halua tai uskalla olla heidän kanssaan. Heitä nimitellään, haukutaan ja tönitään ja tavaroita rikotaan tai hävitetään.
– Kaikki eivät tule ajatelleeksi, että kiusaamiseksi luokiteltu toiminta täyttää usein esimerkiksi sellaiset rikosnimikkeet kuin lievä pahoinpitely ja kunnianloukkaus.

Mitkä ovat tärkeimmät sanat, jotka sinä kriisityöntekijänä voit sanoa kiusatulle?
– Se ei ole sinun syytäsi, sinussa ei ole vikaa. Kerro, kuuntelen sinua. Löydämme keinot, joilla selviät tästä.

Mitä entinen tai nykyinen kiusattu tarvitsee ympärillään olevilta muilta ihmisiltä?
– Tukea, turvaa, rakkautta ja kuuntelua sekä mahdollisesti tukea avun hakemiseen tai asian esille nostamiseen silloin, kun omat voimat eivät riitä siihen.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>