Ei, ei vuorimäntyjä

Tarinan mukaan eräältä eläkkeelle jäävältä kaupunginjohtajalta kysyttiin läksiäishaastattelussa: – Kuka on kaupungin tärkein viranhaltija? Kaupunginjohtaja ei epäröinyt hetkeäkään vastatessaan: –Kaupunginpuutarhuri. Hänestä riippuu, miltä yhteinen julkinen tila näyttää.

Lempäälän kuntakeskuksen rakennustyömaat ovat tällä hetkellä monttuvaiheessa. Suuri osa Ryynikän hiekkakankaasta on ajettu Havaslahden ylärinteeseen. Kaavailujen mukaan ajomaan päälle tulee väliaikaisesti iso parkkipaikka ja myöhemmin puisto.

Tämä saa pohtimaan, millaista vihreyttä tulevaan kuntakeskukseen oikein tulee. Asiasta on aikojen kuluessa esitetty monia ajatuksia. Arkkitehtien illustraatioissa on lehmusta muistuttavia puita, mutta olen aika saletti, etteivät illustraatiot perustu erityisiin vihersuunnitelmiin.

Seurakunta teetti –olisiko ollut vuosituhannen vaihteessa – Kirkonmäkeä ja Kirkkotoria koskevan kulttuuriympäristötarkastelun, jonka tuloksissa suurimpana uutena ideana oli tuoda puilla esiin Lempoisten läpi kulkevan harjun linja. Käytännössä se tapahtuisi istuttamalla mäntyjä vanhan harjun pohjalla, Lempoisten vuolteesta Myllyrantaan asti ulottuvalla välillä. Mäntyjä istutettaisiin kunnan tonteille, puistoihin, tien varsiin ja asiaa ymmärtävien yksityisten tonteille. Tuloksena olisi vuosikymmenten kuluttua hieno vihreä alleviivaus. Mitä vänkyrämpiä puista tulisi, sen vaikuttavampia. Idea on hieno ja se pitäisi yhä toteuttaa.

Kunnan asettamana työskenteli muutamia vuosia sitten virherverkostotyöryhmä. Se pohdiskeli kuntakeskukseen viherseiniä, viherkattoja ja ekologisia käytäviä. Tukena oli arkkitehti, joka suunnitteli puiden sijoittelua ja hulevesien imeyttämistä. Parhaat esimerkit saatiin eurooppalaisista edelläkävijäkaupungeista. Yhtenä näkemyksenä oli, että rautatien ylittävän sillan yhteyteen pitäisi saada viherkäytävä. Nyt kun on joku käsitys siitä, millainen tästä ns. Telkäntaipaleen sillasta tulee, olisi sillan katto ainoa paikka sijoittaa ruohikkoa ja pensaita. Vieläköhän tuollainen onnistuisi?

Kunnalla oli pitkään ns. vihertyöryhmä, jolla ei ollut oikein tarkkaa mandaattia, mutta ymmärrän sen tarkoituksena olleen kunnanpuutarhurin työn tukeminen. Jonkinlaisena asiantuntiryhmänä tällaiselle työlle voisi yhäkin olla paikkansa. Mainittu työryhmä luonnosteli ainakin Havaslahden rinteille, Halkolan kerrostalojen alle erilaisia viherjuttuja: olisiko ollut siirtolapuutarhasta alkaen. Joka tapauksessa muistan, että jossakin tällaisessa suunnitelmassa Turuntien länsipuolella oleva entisen Havaslahden jääntenä oleva kosteikko oli tarkoitus avata lammeksi ja yhdistää vahvemmin Vanajaveteen.

Kaikissa näissä on ytyä. Entinen harjun linja kannattaisi osoittaa männyin, kuntakeskuksen lopullisen toteutukseen tarvitaan ekologisiksi käytäviksi suunniteltu viherverkosto ja Havaslahden vesiaihetta kannattaa alleviivata siinä kuin Myllyrantaakin.

Tämä kuitenkin edellyttää toimivaltaista suunnittelua ja kunnanpuutarhurin työn arvostamista. Yhtään ”näennäisvihreää” vuorimäntyä ei kuntaan saa enää istuttaa. Lähiluontoa kaikille voisi halutessamme olla Lempäälän valinta.

 

Juha Kuisma

Kirjoittaja on lempääläinen tietokirjailija

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>