Vuoden linnun pesimäkanta romahtanut koko Pirkanmaalla – tuulihaukalla  Lempäälässä 15 pesintää, Vesilahdessa 25

Ahtialanjärvi punasotkan turvapaikka

Harvinaiseksi käynyt näky Pirkanmaalla: Punasotkanaaras johdattaa kahta untuvikkoaan. Vuoden linnuksi valitun punasotkan pesinnät todettiin tänä vuonna vain Lempäälän Ahtialanjärvellä ja Tampereen Iidesjärvellä. Kuva: Timo Palomäki

Vuoden linnuksi valitun punasotkan tilanne on murheellista kerrottavaa, sillä tämän sukeltajasorsan pesimäkanta on romahtanut lähes täydellisesti. Tänä kesänä  punasotkan pesinnät ovat Pirkanmaalla varmistuneet vain Lempäälän Ahtialanjärvellä ja Tampereen Iidesjärvellä, kuten viime vuonnakin. Muualla tavattavat punasotkat ovat lähinnä yksinäisiä tai muutaman yksilön ryhmiä ilman poikueita.

Punasotka ja tukkakoskelo rauhoitettiin metsästykseltä kolmeksi vuodeksi, eikä yhtään liian aikaisin, sillä monessa kunnassa, kuten Nokialla ja Hämeenkyrössäkään ei pesi enää lainkaan punasotkia, jotka vielä 1960–70 -luvuilla olivat kaikkien lintujärvien tyyppilajeja.

Vaikka sinisorsa, tavi ja telkkä kestävät metsästyspainetta, ainakin toistaiseksi,  murhetta riittää tukkasotkalla, heinätavilla ja nokikanalla, jotka kaikki ovat taantuneet uhanalaisiksi lajeiksi, mutta joita silti saa vapaasti metsästää sorsastuksessa.

Lintuharrastajien mielestä kaikki uhanalaiset vesilinnut pitäisi rauhoittaa. Ja jos kymmeniä vuosia vesilintuseurantaa ja -laskentoja suorittaneelta kokeneelta lintuharrastajalta kysyttäisiin neuvoa, vastaus olisi helppo: ”Kaikki vesilinnut on rauhoitettava kymmeneksi vuodeksi ja samanaikaisesti suoritettava minkin ja supikoiran tehopyynti. Variskanta on pidettävä kurissa sekä luotava maahan vesilintujen rauhoitusalueiden verkosto”.

Birdlifen mukaan punasotka voi kokonaan hävitä maamme linnustosta lyhyessä ajassa, jos taantumaa ei saada pysäytettyä.

 

Tuulihaukkanaaras lekuttaa paikallaan seuratessaan tarkkaan poikasten rengastusta. Lempäälässä pesi tänä vuonna 15 tuulihaukkaparia pesäpöntöissä ja Vesilahdessa 25, mitä voi pitää varsin hyvänä tuloksena verrattuna pöllöjen katovuoteen. Kuva: Kirsi Meriläinen.

Peltoaukeiden yllä lekuttelevan tuulihaukan menestystarina on kertomus siitä, että kaikki on mahdollista, jos toimeen tartutaan.

Vanhempi lintuharrastajapolvi muistaa hyvin, kuinka 1970–80 -luvuilla tuulihaukkakanta taantui huolestuttavasti ja pelättiin jopa sukupuuttoa. Voimaperäisellä pöntötyksellä ja myrkkyjen käytön vähentämisellä tuulihaukkakanta saatiin nousuun, ja kanta on nykyään elinvoimainen.

Lempäälän-Vesilahden  peltoaukeilla peltomyyriä tähystävä punaselkäinen tuulihaukka on sekä yleinen että kaunis näky- ja maamiehen ystävä.

Lempäälän- Vesilahden alueille lintuharrastajat on nikkaroineet noin sata tuulihaukan pönttöä, jotka on sijoitettu maanomistajien luvilla pääasiassa peltoaukeiden latojen päätykolmioihin. Mitä suurempi peltoaukio, sitä varmemmin tuulihaukasta saa vuokralaisen.

Tänä kesänä petolintuseurannassa varmistui Lempäälässä  15 tuulihaukan pönttöpesintää ja Vesilahdessa 25.  Vaikka myyräravintoa käyttävillä pöllöillä oli heikko pesimävuosi Lempäälän-Vesilahden alueilla, oli tuulihaukalla pöllöjä selvästi parempi tilanne, muttei kuitenkaan huippuvuosi. Tuulihaukka pystyy korvaaman myyräkadon aiheuttaman ravintopulan turvautumalla sisiliskoihin, linnunpoikasiin ja hyönteisiin.  Jopa kastematoja olen löytänyt tuulihaukan poikasten suusta.

 

Keijo Ruuskanen urakoi tuttuun tapaan tuulihaukkojen kanssa ja rengasti Lempäälässä 69 tuulihaukan poikasta ja Vesilahdessa 108. Poikastuotto pesää kohden Lempäälässä oli 4,6 ja Vesilahdessa 4,3.  Luvut kertovat, että ravintoa poikasille on riittänyt. Kuuden poikasen pesiä oli kaikkiaan viisi.

Itsenäistyttyään nuoret tuulihaukat kiertelevät jopa satojen kilometrin matkan  päähän pesimäalueeltaan, mutta elokuun lopulla ja syyskuussa  alkaa nuorten tuulihaukkojen elämän vaarallisin vaihe , muuttomatka talvehtimisalueille.

Valtaosa tuulihaukoistamme talvehtii  laajalla alueella Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. Kauimmaiset löydöt rengastamistani tuulihaukoista on saatu Senegalista, Libyasta ja Algeriasta saakka.

 

Hannu Järvinen

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>