Suojeluskunnat ja Lotta Svärd -näyttely vielä viikon ajan esillä Vesilahden kirjastolla

Eila Häihälä kertoi esityksessään Lotta Svärd -järjestön ja Vesilahden lottien toiminnasta.

14. elokuuta avatussa näyttelyssä vesilahtelainen aktiivisesti Pirkanmaan Lottaperinne ry:n toiminnassa mukana oleva Eila Häihälä kertoi esityksessään Lotta Svärd -järjestön ja Vesilahden lottien toiminnasta.

Tällä hetkellä Vesilahdessa on elossa kolme lottaa ja yksi pikkulotta. Heistä Taimi Aaltonen ja Eevi Söyrinki toimivat ilmavalvontalottina. Narvan Tähti -nuorisoseurantalon läheisyyteen oli rakennettu tähystystorni, jossalotat tarkkailivat lähestyviä pommikoneita ja niin havaittuaan tekivät ilmoituksen Tampereelle. Eeva Kulmala oli sotatoimialueella muonituslottana aivan etulinjan läheisyydessä.

Pikkulotat osallistuivat kotirintamalla lottien apuna mm. maataloustöihin,

käsitöihin ja kaikenlaisiin keräyksiin.

Vesilahden lottien tehtävät olivat samanlaisia kuin muuallakin maassa. Sodan aikana vesilahtelaislotat toimivat sotatoimialueella mm. lääkintälottina ja muonituslottina. Kotirintamalotat osallistuivat kaikkiin mahdollisiin tehtäviin, joita riitti miesten ollessa rintamalla.

 

Suojeluskuntien perustamisen yhteydessä perustettiin erillisiä naisosastoja, joiden tehtävänä oli huolehtia oman paikkakunnan suojeluskunnan toimintavalmiudesta erityisesti vaatetuksen osalta.

Naisten aseistamiskysymys nousi esille. Ylipäällikkö Mannerheim suhtautui siihen kielteisesti. Hänestä naisten tehtävä oli toimia sairaanhoidossa, vaatteiden valmistuksessa, kodin ja konnun hoitamisessa ja rakkaimpansa menettäneiden lohduttamisessa.

Eeva Kulmala toimi sotatoimialueella muonituslottana aivan etuloinjan läheisyydessä.

1920-luvulla suojeluskuntien naisosastot yhdistyivät valtakunnallisesti. Lotta Svärd ry. perustettiin 22.3.1921. Nimi tuli Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista. Sotamies Svärdin vaimo Lotta lähti rintamalle huolehtimaan miehestään, mutta vielä miehensä kuoleman jälkeen Lotta jäi muonittamaan ja avustamaan joukko-osastoja.

Lotta Svärd -järjestö ei antanut sotilaskoulutusta eikä sekaantunut politiikkaan. Järjestön jäseneksi liityttiin antamalla lottalupaus. Jäseneksi pääsylle asetettiin kriteerit: paikallisosasto voi hyväksyä jäseneksi ”lailliselle yhteiskuntajärjestykselle uskollisen naisen” ja jolla oli kahden tunnetun ja luotettavan henkilön suositus. Jäseneksi hyväksyttävän tuli olla täyttänyt 17 vuotta.

Lottalupauksen lisäksi lottaa velvoittivat myös järjestön kultaiset säännöt. Lottien ulkoiset tunnusmerkit olivat tarkkaan määritellyt. Lottapuku oli harmaa, pitkähihainen ja helma 20 senttimetriä maasta. Mustat jalkineet ja sukat, valkoiset kaulukset ja kalvosimet. Hopeinen lottaneula, jonka suunnitteli vuonna 1921 Eric Vasström. Neulan keskellä on sininen Hannun risti, maailmanlaajuinen onnen symboli, mikä on tunnettu jo rautakaudella. Sitä ympäröi neljä heraldista ruusua, jotka symbolisoivat uskollisuutta ja rohkeutta.

Vuonna 1922 lottia oli 33 779 ja vuonna 1944 232 000. Lotta Svärd oli maailman suurin naisjärjestö. Suunnitelmallinen lottatyön kehittäminen aloitettiin vuonna 1931 ja toiminnan tarkoituksena oli uskonnollis-isänmaallinen kasvatustyö. Pikkulotat olivat 8-16 -vuotiaita. He osallistuivat varsinaisten lottien joukossa lottatyöhön; käsitöihin, sideharsorullien valmistamiseen, käpyjen keräykseen, maataloustöihin jne.

Lottien toiminta tapahtui jaostoissa, joita olivat lääkintä-, muonitus-, varus-, toimisto-, viesti-, keräys- ja huoltojaosto. Sotien aikana oli lisäksi ilmavalvonta-, radisti-, säähavainto-, valonheitin- ja kaatuneiden evakuointikeskusjaosto. Kaikki lotat koulutettiin tehtäviinsä. Jaostomerkkinä oli vuodesta 1937 lähtien värillinen nauha vasemman hihan kalvosimen yläreunassa.

Lotta Svärd -järjestön merkittävin johtaja oli Fanni Luukkonen 1929–44. Hän perusti johtajuutensa kolmeen päämäärään: lottien hyvään yhteishenkeen, lottien koulutukseen ja järjestörakenteiden toimivuuteen.

Heti sodan alkaessa järjestön sisällä kehittyi selvä työnjako eli komennuksella toimivat kenttälotat ja omassa lähiympäristössä toimivat kotirintamalotat. Talvisodan aikana sotatoimialueella työskenteli noin 70 000 lottaa ja jatkosodan aikana komennuksella oli 90 000-95 000 lottaa. Sotien aikana muonitusjaosto oli suurin. Kotirintamalla muonitettiin evakkoja ja sotatoimialueella sotajoukkoja. Suomi oli ainoa toista maailmansotaa käyvä maa, jossa kaatuneet tuotiin kotiin haudattaviksi. Mannerheimin käskystä perustettiin kaatuneiden evakuointikeskukset, joissa lotat työskentelivät sotilaspastorin kanssa. Talvi- ja jatkosodan aikana kuoli 292 lottaa tehtäviään suorittaessa.

Kun Valvontakomissio oli lakkauttanut Suojeluskunnat pelättiin Lotta-järjestössä pahinta. Perustettiin Suomen Naisten Huoltosäätiö ja myös Työmaahuolto työttömäksi jääneiden lottien työllistämiseksi ja perheiden pitämiseksi yhdessä jälleenrakennusalueilla. 23.11.1944 Lotta Svärd -järjestö lakkautettiin. Lottapukujen ja järjestötunnusten käyttö kiellettiin ja arkistot tuli luovuttaa valtiolle. Tämän jälkeen lottien maine ja kunnia haluttiin loata ja hävittää.

Vasta viimeisten 20 vuoden aikana lottien kunnia on vähitellen palautettu. Suomen Lottaperinneliitto, johon Pirkanmaan Lottaperinne ry kuuluu, vaalii lottaperinnettä ja niitä ihanteita, joille Lotta Svärd -toiminta rakentui. Suomen Naisten Huoltosäätiö rakennutti Tuusulaan Suomen lottien työn kunnioittamiseksi ja muistojen vaalimiseksi Syvärannan Lottamuseon, mikä avattiin Lotan päivänä 12.5.1996.

 

Teksti: Eila Häihälä

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>