Anneli Taina odottaa eduskunnalta ryhdistäytymistä, jotta maakunta- ja sote-uudistuspäätökset syntyisivät vihdoinkin

Remontissa on kyse hallinnon ja rahoituksen toimintatavan uudistamisesta

Anneli Taina jos kuka tuntee suomalaisen yhteiskunnan kokemat hallinnon uudistukset. Hän on ollut monta kautta kansanedustajana ja istunut kahdessa maan hallituksessa. Taina ennätti johtaa Etelä-Suomen lääniä ja saada historiallisen postin Etelä-Suomen aluehallintoviraston ensimmäisenä ylijohtajana. Nykyään eläkkeellä oleva Taina on Tampereen kaupunginvaltuutettu ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen sekä Kansallisen senioriliiton puheenjohtaja.

Anneli Taina jos kuka tuntee suomalaisen yhteiskunnan kokemat hallinnon uudistukset. Hän on ollut monta kautta kansanedustajana ja istunut kahdessa maan hallituksessa. Taina ennätti johtaa Etelä-Suomen lääniä ja saada historiallisen postin Etelä-Suomen aluehallintoviraston ensimmäisenä ylijohtajana. Nykyään eläkkeellä oleva Taina on Tampereen kaupunginvaltuutettu ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen sekä Kansallisen senioriliiton puheenjohtaja.

Konkaripoliitikko ja -virkamies Anneli Taina (kok.) toivoo nykyiseltä eduskunnalta ryhtiliikettä ja tosiasioiden tunnustamista. Hänen mielestään kansanedustajien olisi nuijittava maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen vaatimat lait kiinni. Pitkänlinjan kansanedustaja ja ministeri pelkää, että päättäjien aikaansaamattomuus nakertaa jo kansalaisten luottamusta lainsäädäntötyöhön. Maaherrana ja aluehallintoviraston ylijohtajana toiminut Taina korostaa, että maakunta- ja sote-uudistuksessa on pohjimmiltaan kysymys hallinnon ja rahoituksen toimintatavan modernisoinnista nyky-yhteiskunnan tarpeita vastaaviksi.

Historiallisen suuret valtion aluehallinnon uudistukset maaherrana ja aluehallintoviraston ylijohtajana kokenut Anneli Taina toivottaa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ajaman maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen tervetulleeksi.

– Kannatan ehdottomasti uudistusta. Mitä nopeammin uudistus toteutetaan, sitä parempi se on kansalaisille, Taina linjaa tiukasti.

– Kyseessä on normaali valtion ja kuntien hallinnon ja työnjaon kehittäminen, eikä siihen liity minkäänlaisia mörköjä. Uudistukset ovat suorastaan välttämättömiä, hän lisää.

– Maakunta- ja sote-uudistuksen ydin on yksiselitteisesti hallinnon ja rahoituksen toimintatavan uudelleen järjestelemisessä. Ei sen ihmeempää tai kummallisempaa. Asia on vain saatu julkisuudessa näyttämään sekavalta ja päämäärättömältä, Taina suree.

Taina teroittaa, että uudistuksien pontimina on turvata asian ydin eli palveluiden takaaminen kansalaisille vähintään nykylaatuisina. Hänen mielestään ihmisten ei tarvitse olla huolissaan siitä, etteivätkö palvelut toimisi vastaisuudessakin.

– Asia on paremminkin päinvastoin. Jos emme tee mitään, niin vaikeudet ovat edessämme. Ongelmat pesiytyvät niin hallintoon, rahoitukseen kuin johtamiseenkin, Taina varoittaa.

Päivän politiikassa ja korkeana virkamiehenä pitkän päivätyön tehnyt Taina kritisoi vastuunkantajia siitä, etteivät he ole kyenneet näkemään esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ylivoimaisiksi kasvaneita paineita.

– Kaikki näkevät, etteivät nykyiset yli 300 kuntaa kerta kaikkiaan kykene tuottamaan tarvitsemiamme palveluja. Etenkin pienet kunnat ovat ylipääsemättömissä pinteissä. Palveluiden järjestäminen on yksinkertaisesti annettava nykyistä isommille hartioille, hän perustelee.

Syksyn on tuotava päätös

Viime maanantainen eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan viesti siitä, että valiokunta lopulta aloitti lausuntonsa kirjoittamisen maakuntauudistusta ja sote-palvelujen valinnanvapauslakia koskevista lakiesityksistä, herätti Anneli Tainassa pienen myönteisen toivon kipinän siitä, että uudistus vihdoinkin näkisi päivänvalon.

Eduskunnassa ja ministerivastuussa itsekin ollut Taina ei helposti arvostelisi lainsäädäntötyötä, mutta hänen mielestään maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelulle ei voi antaa hyvää arvosanaa.

– Asioiden käsitteleminen näyttää ikävän monimutkaiselta ja sekavalta, hän kuvailee.

– Päätöksien mutkistuminen on hyvin harmillista. Kaikkien kannalta olisi ollut viisainta, että eduskunta olisi saanut päätöksensä jo ajat sitten.

Taina vetoaa kansanedustajiin, jotta he päättäväisyydellään palauttaisivat kansalaisten luottamuksen niin politiikkaan kuin päätöksentekoonkin.

– Odotan eduskunnalta syksyn kuluessa myönteisiä uutisia, hän sanoo.

”Ei enää uutta isoa yritystä”

Jos nykyisen hallituksen maakunta- ja sote-uudistus vesittyy, Anneli Tainan mielestä seuraavan hallituksen on aivan turha aloittaa vastaavaa uutta isoa hanketta.

– Meillä on ollut 12 viime vuoden aikana neljä suurta uudistusyritystä, ja ne kaikki ovat päätyneet onnettomasti. On uskottava, ettei yhteistä tahtotilaa löydy, hän perustelee.

Tainan mukaan maakunta- ja sote-uudistuksen hautaaminen merkitsisi sitä, että yhteiskunnan olisi lähdettävä kehittämään ja uudistamaan palvelujen järjestämistä nykyisen lainsäädännön pohjalta.

– Tämäkään tie ei ole helppo. Tavoitteemmehan on turvata laadukkaat palvelut tulevaisuudessakin. Palvelujen tarve kasvaa koko ajan, kun ihmiset ikääntyvät. Edessä on mittavat haasteet.

Valinnanvapautta on mustamaalattu

Anneli Taina harmittelee sitä, että valinnanvapaudesta on kylvetty kovin vääristeltyä tietoa, joka on tarpeettomasti synnyttänyt ihmisten keskuudessa hämmennystä ja pelkoa.

Tampereen kaupunginvaltuutettuna oleva Taina viittaa paikallisiin hyvin myönteisiä käyttäjäkokemuksia keränneisiin käytäntöihin, joissa kaupunkilaiset itse ovat jo saaneet valita palvelunsa tuottajan.

– On päivänselvää, ettei yhteiskuntamme selviä esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamisesta vain julkisen sektorin voimavaroin. Tarvitsemme rinnalle lisäksi yksityisen sektorin toimijat, hän korostaa.

– Olen vakuuttunut siitä, että kun kansalainen saa kokemuksia aidosta valinnanvapaudesta, hän ei järjestelmästä luovu.

Taina herättelee ihmisiä oivaltamaan sen, että nykyisin palvelujen tuottajat valitsevat kunnat ja poliitikot.

Epäkohtia voidaan korjata myöhemminkin

– Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus on realistisesti otettuna niin iso hanke, ettei se voi mennä kerralla maaliinsa, Anneli Taina palauttaa maan pinnalle.

Hänen mukaansa on täysin luonnollista, että tulevaisuudessa havaittavat puutteet ja ongelmat korjattaisiin.

– Näin tapahtui esimerkiksi silloin, kun läänit lakkasivat ja aluehallintovirastot aloittivat. Jo hyvin varhaisessa vaiheessa huomattiin, ettei opetuspuoli istu ollenkaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksien (ELY-keskuksien) tehtäväkenttään, vaan opetussektorin oikea paikka oli aluehallintovirastojen suojissa. Maaherrat kyllä olivat varoittaneet viemästä opetuspuolta ELY-keskuksien suojiin, mutta heidän mielipidettään ei silloin haluttu ottaa huomioon. Korjausliike kuitenkin tehtiin, Taina poimii esimerkin.

Taina herättelee kansalaisia tunnistamaan hallinnon rationalisointitarpeet. Hänen mukaansa käytännöt ja kokemukset puhuvat omaa selkeää kieltään muun muassa siitä, että aikanaan läänien lakatessa ja aluehallintovirastojen aloittaessa myös työsuojeluasiat siirrettiin aluehallintovirastojen tehtäväksi.

Taina luonnehtii maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeistä Suomea täysin erilaiseksi hallinnoltaan kuin se tällä hetkellä on.

– Ottaisimme todella ison askeleen, mutta tämä harppaus olisi nyt tehtävä. Saisimme tyystin uuden hallinnon, koska itsehallinnolliset maakunnat saisivat tehtäviä niin valtiolta kuin kunniltakin. Demokratian kannalta arvokasta olisi se, että maakuntia johtaisivat kansalaisten valitsemat maakuntavaltuutetut, Taina korostaa.

– Päätöksen tekeminen siirtyisi aidosti palvelujen käyttäjien lähelle. Tässä ihminen olisi oikeasti päätöksenteon keskiössä, hän teroittaa.

 

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylijohtaja Leena Vestala:

”Olemme valmiita siirtymään maakuntaan ja virastoihin”

Ylijohtaja Leena Vestala korostaa, että Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on ollut alusta asti erittäin aktiivisesti mukana maakuntauudistuksen valmistelussa. Näin on ollut niin alueellisella kuin valtakunnallisella tasolla.

– ELY-keskuksen asiakas- ja hallinnolliset prosessit on käyty läpi. Olemme valmiita siirtymään maakuntaan ja virastoihin sovittavien aikataulujen mukaisesti, Vestala sanoo.

– Nyt tullut lisäaika on erityisesti tarpeen tietojärjestelmien valmistumisen kannalta. Myös niiden valmistelu edellyttää kuitenkin selkeää lainsäädäntöä, hän korostaa.

Vestalan mukaan maakuntauudistus on sitonut kahden viime vuoden aikana runsaasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen voimavaroja.

– Olisimme toki toivoneet, että poliittiset päätökset valmistelun jatkamisesta olisi saatu aikataulun mukaisesti jo tämän kesän alussa, ylijohtaja purkaa tuntojaan.

– Nyt vedämme uudistuksen valmistelun osalta hiukan henkeä ja odotamme lakien hyväksymistä eduskunnassa, Vestala kertoo.

Hänen mukaansa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on oman valmistelunsa osalta varsin pitkällä.

– Etenemisen pohjaksi tarvitsemme nyt lopulliset lakien pykälämuotoilut.

Ylijohtaja Leena Vestalan mukaan Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on aktiivisesti mukana maakuntauudistuksessa.

Ylijohtaja Leena Vestalan mukaan Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on aktiivisesti mukana maakuntauudistuksessa.

Vestala muistuttaa vuonna 2010 perustetun ELY-keskuksen olleen alusta lähtien jatkuvan muutoksen silmässä.

– Jo ennen ELY-keskusten perustamista taustaorganisaatioiden henkilöstö kävi läpi useita organisaatiomuutoksia. Olemme siis todellisia muutoskonkareita. Suurin osa henkilöstöstämme suhtautuu tulossa olevaan maakuntauudistukseen varsin rauhallisesti ja odottavin mielin, hän kertoo.

– Tehtävämme ovat tärkeitä. Palvelemme asiakkaitamme suorassa kontaktissa. Asiakastyytyväisyysmittaukset ovat tuoneet meille jatkuvasti hyviä tuloksia, joten olemme hyvässä iskussa maakuntien ja virastojen mahdollisesti aloittaessa vuoden 2021 alussa, Vestala vakuuttaa.

Toimintaa kehitetään jatkuvasti

Leena Vestala korostaa, että Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kehittää jatkuvasti asiakaspalveluaan riippumatta maakuntauudistuksen aikataulusta.

– Meillä on runsaasti yhteistyökumppaneita, jotka ovat koko ajan mukana toimintamme kehittämisessä myös maakuntauudistukseen liittyen, hän toteaa.

– ELY-keskuksen kaikki tehtävät perustuvat lainsäädäntöön ja niitä rahoitetaan valtion budjetista. Tämä jatkuu myös maakuntauudistuksen jälkeen. Muutokset palveluissa ovat harvoin kovin nopeita tai radikaaleja.

– Asiakkaat saavat jatkossakin nykyiset tai nykyisten kaltaiset palvelut joko maakunnasta tai uusista virastoista, Vestala sanoo.

 

Pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojasen luotsaama Pirkanmaan pelastuslaitos suhtautuu uudistukseen käytännönläheisesti

”Meillä maakuntauudistus tehtiin jo 2000-luvun alussa”

Pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojasen mukaan Pirkanmaan pelastuslaitoksen väki suhtautuu maakuntauudistukseen avoimin mielin ja hyvin käytännönläheisesti.

– Tässä yhteydessä täytyy muistaa, että pelastustoimessa niin Pirkanmaalla kuin muuallakin valtakunnassa tehtiin maakuntauudistus jo 2000-luvun alussa, hän huomauttaa.

Nykymuotoinen Pirkanmaan pelastuslaitos aloitti toimintansa vuonna 2003.

– Sitä ennen maassamme oli käytössä kuntakohtainen pelastustoimi. Teimme siis ison muutostyön jo 15 vuotta sitten, Ojanen toteaa.

Pelastusjohtajan mukaan Pirkanmaankin pelastuslaitos on ikään kuin valmis kokonaisuus, joka vain siirtyisi suunniteltuun maakuntaorganisaatioon.

– Jos maakuntauudistus viivästyy tai jos uudistus jotenkin muuttuu, jatkamme luontevasti maakunnallisena toimijana kuntakentässä, Ojanen sanoo.

Pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojasen mukaan Pirkanmaan pelastuslaitos on ollut jo kauan valmis osaksi maakuntaa.

Pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojasen mukaan Pirkanmaan pelastuslaitos on ollut jo kauan valmis osaksi maakuntaa.

Koko uudistus profiloituu soteen

Suuri yleisö ei juuri keskustele maakuntauudistuksesta Pirkanmaan pelastuslaitoksen väen kanssa.

– Koko uudistus profiloituu lähes kokonaan sosiaali- ja terveydenhuoltouudistukseen, Olli-Pekka Ojanen kertoo.

– Keskustelut kuntalaisten kanssa ovat hyvin vähäiset koskien pelastuslaitoksen osaa koko maakuntauudistuksessa, hän tarkentaa.

Ojanen sanoo, ettei maakuntauudistuksen toteutuminen toisi juuri mitään näkyvää muutosta pelastuslaitoksen arkeen.

– Pirkanmaan pelastuslaitos on ollut jo toistakymmentä vuotta maakunnallinen toimija. Tuona aikana olemme saattaneet käytäntömme maakunnallisiksi.

– Pirkanmaan pelastuslaitos on ja tulee olemaan jatkossakin pirkanmaalaisten oma pelastuslaitos. Toimimme edelleen jokaisessa kunnassa ja olemme lähellä ihmisiä. Jokainen onnettomuus, äkillinen sairauskohtaus tai jokin muu vastaava hätätapaus voi sattua missä vain maakuntamme 22 kunnassa. Tästä syystä toimintavalmiutemme on rakennettu hajautetusti, eikä järjestelmää olla muuttamassa, Ojanen linjaa.

HEI, LÖYSIT TIMANTIN!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.

Uusi käyttäjä, luo itsellesi tunnukset, niin pääset aloittamaan ilmaisen kokeilujakson.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>