Omakotitalojen rakentaminen on puolittunut huippuvuosista

Elämme kerrostalojen ja yksiöiden kulta-aikaa

Talonrakennusteollisuus ry:n aluepäällikkö Jari Lehtonen muistuttaa rakennustöiden kertovan kehittyvästä seudusta.
– Tampereen rakentaminen tukee koko Pirkanmaan kehitystä, Jari Lehtonen sanoo. Kuva: Helena Mäkinen

Omakotitalo ei ole enää itsestäänselvyys suomalaisen ykkösasumismuotona. Ihmiset jättävät hyvästit niin hulppeille neliö- kuin suurille huonemäärille. Yhä useamman kansalaisen suosikki on kerrostalokoti. Uutta on se, että yksiö täyttää monen asujan haaveet ja vaatimukset pesäpaikasta.

Talonrakennusteollisuus ry:n Sisä-Suomen ja Pohjanmaan alueiden tamperelainen aluepäällikkö Jari Lehtonen sanoo nykyihmisten arvostavan eritoten asumisen turvallisuutta ja 24/7 toimivaa elinympäristöä. Lehtonen silmäilee Tampereen keskustassa rakenteilla olevia raitiotietä, monitoimiareenaa, hotellia, kerrostaloja sekä lukuisia saneeraus- että täydennyskohteita.

Lehtosen mukaan moni ajattelee Pirkanmaan pääkaupungin elävän historiallisen suurta rakennusbuumia. Tämä ei ole kuitenkaan totta. Kun tämänhetkistä rakentamisen määrää mitataan kuutioissa, niin totuus paljastuu. Lähimenneisyydessä on ollut voimakkaamman rakentamisen jaksoja.

– Kaikki käynnissä olevat hankkeet kuitenkin vahvistavat niin Tampereen kaupunkiseudun kuin koko Pirkanmaan myönteistä tulevaisuuden kuvaa. Työmaat virittävät ihmisten mielissä vakaan ajatuksen eteenpäin suuntaavasta seudusta. Vahva positiivinen asenne puolestaan ruokkii kaikkea kehitystä ympäri laajaa maakuntaa, Lehtonen korostaa.

– Kiivaat rantatunnelin vastustajatkin ovat jo kääntäneet kelkkansa, kun he ovat havainneet suurhankkeen poistamat pullonkaulat. Kaikki liikennehankkeet vauhdittavat Pirkanmaan kehitystä. Esimerkiksi Tampereen ja Helsingin välille suunnitellun kolmannen raiteen toteutuminen voimistaa niin asumisen kuin elinkeinoelämän edellytyksiä. Lisäksi  ratayhteyksiä on parannettava Tampereelta Jyväskylään, Poriin ja Turkuun. Vetovoima vahvistuu, hän lisää.

– Tampere kasvaa vauhdikkaasti myös laita-alueillaan. Esimerkiksi Vuores, Tesoma ja Lentävänniemi saavat täysin uudet ilmeet. Kehyskunnat tiivistävät roimasti keskustojaan. Muun muassa Kangasala, Lempäälä ja Ylöjärvi ovat esitelleet julkisuudessa mahtipontisia suunnitelmiaan ja tavoitteitaan.

Lehtonen on työnsä ansiosta todellisella näköalapaikalla. Talonrakennusteollisuus ry:n aluepäällikkö paiskii hommia kuuden maakunnan, 25 seutukunnan ja runsaan sadan kunnan laajuisella reviirillä.

– Yleinen trendi on sellainen, että ihmiset haluavat asettua vireisiin keskuksiin. Keskustat ovat vahvasti in, hän kuvailee.

– Kunnissa on ymmärretty, ettei yksikään paikkakunta selviydy yksin. Verkottujat ovat voittajia. Olennaista ei ole se, montako kilometriä jostakin paikasta on vetovoimaiseen keskukseen vaan se, miten nopeasti kyseinen välimatka taittuu. Tästä johtuen muun muassa lähijunayhteyksien pikainen rakentaminen Tampereelta Nokialle, Lempäälään, Akaaseen ja Orivedelle on viisasta. Toimivat kulkuyhteydet merkitsevät paljon.

Lehtonen katsoo pitkälle tulevaisuuteen herätellen kansalaisia mahdolliseen seuraavaan isoon rakenteelliseen muutoksen.

– Kun pienten maakuntien keskuskaupungit ovat vetäneet väen suojiinsa, miten käy sitten, kun ympäröivä alue on tyhjä. Alkavatko nämä keskukset hiipua, kun ihmiset lähtevät isojen, kehittyvien maakuntien ytimiin? hän kysyy.

Jari Lehtosen mukaan ihmiset arvostavat koko ajan enemmän hyvinvointia vahvistavia tekijöitä.

– Esimerkiksi rakenteilla oleva Kansi-Areena on merkittävä hyvinvoinnin lähde niin maakunnallisesti kuin valtakunnallisestikin. Toimivat juna-, lento- ja autotieyhteydet turvaavat massatapahtumapaikan vetovoiman. Suuri yleisö saapuu nauttimaan niin urheilusta kuin taiteesta, hän sanoo.

– Hyvinvoinnin kärkitekijöitä ovat myös työpaikat. Missä ne ovat? Tulevaisuudessa varmasti enemmän elinvoimaisissa keskuksissa.

– Palvelut ovat hyvinvoinnin keskeisiä luojia. Ihmiset arvostavat lähipalveluja. Palvelujen määrä ja laatu määräytyy käyttäjien määrästä, Lehtonen muistuttaa.

Lehtonen kehuu Pirkanmaan maakuntakaava 2040:aa taitavasti suunnitelluksi ja tulevaisuutta tukevaksi.

– Maakuntakaava on nimenomaan mahdollistava, ei poissulkeva, hän kiittää.

– Meillä on oltava näkymä vuosikymmenien päähän. Meidän on osattava kysyä, mitkä ihmisten tarpeet ovat esimerkiksi vuonna 2040 tai vielä tuonnempana.

– On muistettava, etteivät kaikki ideat toteudu. Ei niiden tarvitsekaan nähdä päivänvaloa. Elinpiirin onnistuneen rakentamisen kannalta merkityksellisintä on aktiivinen keskustelu.

Mitä rakennetaan?

– Kaava on aina hyvin samansisältöinen. Rakentamisesta puolet on asuntotuotantoa ja puolet liike- ja toimistorakentamista sekä teollisuus- ja varastorakentamista. Tämän jaottelun sisällä suhde menee vastaavasti niin, että puolet on uudisrakentamista ja puolet korjausrakentamista, Jari Lehtonen avaa.

– Miksi pitäisit ruokasalia tyhjänä? Jari Lehtonen kysyy.

Hän ymmärtää hyvin, miksi juuri nyt rakennetaan huomattavan paljon yksiöitä.

– Niistä on ollut vuosikymmenien ajan iso puute; niitä ei ole rakennettu, mies vastaa.

Lehtosen mukaan yksiöbuumissa ei ole kysymys köyhyydestä eikä nuukuudesta.

– Meidän on hyväksyttävä, että ihmisten asumisvaateet muuttuvat. Moni viihtyy hyvin yksiössä. Moni arvostaa kotinsa tehokkuutta ja toiminnallisuutta, hän sanoo.

– Rakentajat eivät kerta kaikkiaan ole osanneet rakentaa ja tarjota yksiöitä. Nyt rakentajat vastaavat kysyntään.

Lehtonen herättelee ihmisiä totuuteen, että esimerkiksi tamperelaisista talouksista peräti 81 prosenttia on yhden tai kahden ihmisen kattilakuntia.

Suomi ei ole enää omakotitalojen luvattu maa. Lehtosen mukaan kaukana ovat vuodet, jolloin maahamme nousi runsaat 15 000 uutta omakotitaloa. Nyt rakentamisvauhti on noin 7 000–8 000 omakotitaloa per vuosi.

Myös rivitalokotien rakentamisvauhti on varsin vähäinen.

Kerrostalo on tämän ajan juttu.

– Luvut kertovat koko totuuden. Tänä vuonna Pirkanmaalla valmistuu noin 650 omakotitaloa. Rivitalokoteja valmistuu noin 450. Kerrostalokoteja tehdään peräti 3 500 kappaletta, Lehtonen lataa.

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>