Kuhan elohopeapitoisuudet maltillisia Pyhäjärvellä

Kuhaa käsissään pitelevän Pekka Rintamaan mukaan arvokalojen eteen on tehtävä paljon pitkäjänmteistä työtä, kuten hoitokalastusta. Kuva: Tanja Meronen

Tampereen ja Lempäälän välinen Pyhäjärvi on maamme parhaita kuha-aittoja, joka on erityisen tunnettu isoista kuhistaan. Alueelta kalastettujen kuhien elohopeatutkimuksen mukaan esteitä normaalille kalankäytölle ei ole. Raja-arvoa ei ylitetty ja Sorvanselällä pitoisuudet olivat alhaisia.

Pirkkalan kalastusalueen toimeksi antamana KVVY Tutkimus Oy suoritti laboratoriomääritykset kahdelta Pyhäjärven osa-alueelta, järven pohjoisosasta Tampereen kaupungin lähialueelta sekä järven keskiosan Sorvanselältä talvella 2018 pyydystetyistä kuhista, kymmeneltä kuhalta/alue.

Pyhäjärven Tampereen päässä kuhien keskimääräinen elohopeapitoisuus oli 0,28 mg/kg (vaihteluväli 0,099‒0,49 mg/kg) kalan tuorepainoa kohti. Alle kiloisilla kuhilla elohopeaa (0,21 mg/kg) oli alle puolet 1,5‒2,5 kilon kuhien pitoisuudesta (0,47 mg/kg).

Sorvanselällä kuhien elohopeapitoisuus oli keskimäärin 0,065 mg/kg eli alle neljäsosa Pyhäjärven pohjoisosan keskipitoisuudesta. Sorvanselällä pitoisuudet olivatkin pieniä myös kookkaimmilla kuhilla. Suurin pitoisuus, 0,11 mg/kg, todettiin isoimmalla, 1,82-kiloisella näytekuhalla.

Vaikka elohopeapitoisuudet yleisesti kasvoivat kalan koon ja osittain myös kalan iän noustessa, yksilökohtainen vaihtelu oli huomattavaa. Samanikäisillä kuhilla elohopeaa saattoi olla lihaksessa enemmän joko nopea- tai hidaskasvuisemmalla kalalla yksilöstä riippuen.

Suomen järvissä kalojen elohopeapitoisuuksia on seurattu perinteisesti etupäässä hauesta ja ahvenesta. Kuha on Pyhäjärvellä ja monissa muissa Pirkanmaan vesissä kuitenkin selkeästi merkittävin saalislaji, jota monet kalastajat käyttävät eri lajeista eniten ravinnokseen. EU:n asetuksen mukaan elintarvikkeena käytettävän kalan elohopeapitoisuus ei saa ylittää 0,5 milligrammaa kilossa. Eräillä petokaloilla ‒ kuten hauella ‒ pitoisuusraja on poikkeuksellisesti korkeampi; 1,0 mg/kg kalan tuorepainoa kohti.

Elohopeaa päätyy vesistöihin enimmäkseen humukseen sitoutuneena. Erityisesti soiden käsittely lisää elohopeakuormitusta. Pyhäjärven erikoisluonne selittää elohopeapitoisuuseroja järven eri osa-alueiden välillä. Sorvanselkä saa vetensä vähähumuksisilta Längelmäveden ja Vanajaveden reiteiltä. Pyhäjärven pohjoisosaan vedet virtaavat Tammerkosken kautta humuspitoisemmalta Näsijärven reitiltä.

Kuhien käytölle elohopea ei tutkimuksen perusteella muodosta ongelmaa. Kookkaimpia, monikiloisia kuhayksilöitä kannattaa käyttää kuitenkin ravinnoksi kohtuudella ja harkiten Pyhäjärven pohjoisosassa.

Pyhäjärven kuha on terveellinen, kevyt ja maistuva lähikala, josta voi loihtia monipuolisesti herkkuaterioita. Ravitsemussuositusten mukaan kalaa kannattaa nauttia eri kalalajeja vaihdellen 2–3 kertaa viikossa. Kala on hyvä proteiinin, monityydyttymättömien rasvojen ja D-vitamiinin lähde. Moni suomalainen syö suosituksiin nähden liian vähän kalaa.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>