Lissu Suhonen ja Hillevi Häkkinen haluavat kunnostaa Vesilahden Narvassa sijaitsevan talon perinteitä kunnioittaen

Jaakkolan vaarin talossa karsastetaan kipsilevyjä

Jaakkolan vaarin taloa remontoidaan. Rakennuksen ikä ei ole aivan selvä, mutta yli 100 vuotta se on joka tapauksessa. Kuva: Katariina Rannaste

Kun Liisa ”Lissu” Suhonen ja Hillevi Häkkinen etsivät keväällä Pirkanmaalta uutta kotia, oli heillä sille muutama ostokriteeri; talon pitää olla hirsinen ja sijaittava kävelymatkan etäisyydellä kaupasta. Lupaava yksilö löytyi Vesilahden Narvasta.

Narvan kylänraitilla Tuulikalliontiellä myynnissä oli yli 100-vuotias kaksikerroksinen puutalo, jonka vanhemmat kyläläiset muistanevat Jaakkolan vaarin talona.

Hirsirunko ja graniittinen kivijalka lupasivat hyvää, ja talon alla oleva holvikellari ja olohuoneen vihertävä kakluuni vakuuttivat Suhosen ja Häkkisen. Ja niin syntyi kaupat Jaakkolan vaarin talosta.

Graniittisen kivijalan päällä oleva alin hirsikerros on ajan saatossa vaurioitunut. Kuva: Katariina Rannaste

– Halusimme vanhan talon ja vanhan saimme, Häkkinen naurahtaa.

Kaksikko on ryhtynyt peruskorjaamaan taloa aikomuksenaan palauttaa se osin vanhaan asuun. Taloon 1970-luvulla rakennettua laajennusta, eli nk. elintasosiipeä on samalla remontoitu, sillä siellä sijaitsevat talon wc- ja pesutilat.

– Edelliset asukkaat ovat tehneet ratkaisuja, joille emme voi mitään. Mutta nyt taloon on valittu perinteisempiä ratkaisuja ja hengittävämpiä materiaaleja, Suhonen kertoo.

– Hirsitalon puolelle ei tule mitään nykyaikaisia materiaaleja, kuten kipsilevyä tai uretaania. Se pysyy puuna ja kivenä, Häkkinen selvittää.

 

Kesällä alkanut talon kunnostus on paljastanut alapohjan lahovaurion. Se ei ole vanhoille taloille tavaton, eivätkä Lissu Suhonen ja Hillevi Häkkinen olleet sen edessä neuvottomia. Perinnerakentaja ja timpuri ovat parhaillaan tekemässä helmaremonttia. Valmista pitäisi tulla noin kolmessa viikossa.

– Tässä on klassinen tilanne, missä vaurio on tullut alapohjaan ja alin jaluspelkka joudutaan uusimaan. Vaurio on tullut alakehikon riittämättömästä eristyksestä, perinnerakentaja Mikko Timonen selvittää.

Olohuoneen kakluuni kiinnitti ensimmäiseksi Lissu Suhosen ja Hillevi Häkkisen huomion. Toista samanlaista tuskin on. – Takka on kunnossa ja sitä on käytetty koko ajan, he kertovat. Kuva: Katariina Rannaste

Taloa ovat Timosen mukaan kuitenkin olleet aikoinaan tekemässä korkean tason ammattilaiset hyvistä materiaaleista.

– He ovat tunteneet materiaalien luonteen hyvin, muuten talo olisi romahtanut ajat sitten.

Vaurion syntyyn ovat vaikuttaneet elintasosiiven rakentaminen ja pusikoitumaan päässyt talonympärys.

– Siipeä varten on tehty maantäyttöä, mikä on luultavasti ohjannut sulamisvesiä talon nurkalle. Siiven betonirappuset ovat olleet myös kiinni seinässä, mikä on aina ongelmallista. Betoni ja puu yhdessä ovat aina virhe.

– Mutta kun rakenne on perinteinen, se on aina korjattavissa, Mikko Timonen toteaa.

Jaakkolan talo on yli 100-vuotias, mutta tarkempi iän määrittäminen on hankalaa. Oletettavasti talon on rakentanut vuosina 1850–1943 elänyt Karl Alfred Kaarlonpoika Jaakkola.

– Olemme olleet tässä vasta niin lyhyen ajan ja remontoineet kiivaasti, ettemme ole ehtineet perehtyä talon historiaan. On monia asioita, mistä haluaisimme tietää, Lissu Suhonen ja Hillevi Häkkinen sanovat.

Heistä olisi mielenkiintoista esimerkiksi tietää, miksi talo on selvinnyt vuoden 1918 myllerryksistä. Jaakkolan talo oli ainoa tuhopoltoilta säästynyt herraskaisempi rakennus Narvan koulun rinteessä.

– Koko Narvan keskustahan poltettiin tuolloin muutamia rakennuksia lukuun ottamatta. Miksi talo on säilynyt, ei ole toistaiseksi meille selvinnyt, he toteavat.

Talo kannattaa kaksikon mielestä historiansa takia säilyttää.

– Seinät huokuvat historiaa ja tunnelmaa, ja se on hienoa. Vielä kun ne osaisivat kertoa, mitä kaikkea on tapahtunut.

 

 

Joensuusta muuttavat Lissu Suhonen ja Hillevi Häkkinen ovat ennenkin remontoineet vanhaa ja tietävät mitä vanhat talot pitävät sisällään. – Kivaahan tämä on, kun ei ota paineita, Hillevi Häkkinen toteaa. Kuva: Katariina Rannaste

 

 

Perinnerakentaja: Kansallisen pääoman tuhlausta

 

Perinnerakentaja Mikko Timonen näkee vanhojen rakennusten kunnostuksen kulttuurityönä.

– Ennen vuotta 1900 tehtyjä rakennuksia on kaksi prosenttia rakennuskannasta.

– Nykyrakennukset ovat koko ajan huonommin ja huonommin tehtyjä. Tämän hetken uudisrakennukset mätänevät 10 vuoden sisällä, hän puuskahtaa.

Työssään Timonen tarvitsee hyvälaatuista hirsipuuta, ja harmittelee sen saatavuuden puolesta tulevaisuudessa.

– Puutavaran käyttö tulisi järkeistää. Metsät pitäisi suojella, ettei kaikkea sysätä sellukattilaan. Se on hirvittävää kansallisen pääoman tuhlausta.

– Toiveeni metsänomistajille on, että ennen kuin he myyvät puut paperitehtaalle, ottaisivat minuun yhteyttä.

 

 

Punkari: Talo jopa 120-vuotias

Kuva on 1900-luvun alkupuolelta, mutta tarkempi vuosi on hämärän peitossa. Kuvan kopioitavaksi antanut: Risto Nopola

Vesilahden paikallishistorian hyvin tunteva Yrjö Punkari arvelee kuvalähteiden perusteella rakennuksen olevan jopa 120-vuotias, vaikkei varmaa tietoa asiasta ole.

– Minulla on kuva rakennuksesta 1900-luvun alussa, eikä rakennus vaikuta vieruskasveista päätellen siinä kovin uudelta, hän toteaa.

Punkari sanoo, ettei hänkään tiedä talosta paljoa muutamia valokuvia ja sukutietoja lukuun ottamatta, ja vuoden 1918 tapahtumista on vain valistuneita arvauksia.

– Ehkä se säästyi sen vuoksi, ettei se ollut oikein enää maatilakaan, eikä se syttynyt muiden palavien talojen kipinöistä, hän arvelee.

– Joka tapauksessa se oli hieno paikka, koska säveltäjä Väinö Raition leski Hildur Pouru-Raitio kertoi käyneensä usein Jaakkolassa. Jaakkolan emäntä Matilda oli Hildurin isän sisko ja Jaakkolan tytär Anna Nopola Hildurin hyvä ystävä koko elämän ajan.

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>