Uusi palautekanava: Lempäälä käsittelee palautteen kolmessa arkipäivässä

– Haluamme olla kunta. Se on ihan tietoinen valinta, sanoo Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö kunnan uuden visuaalisen ilmeen edustalla. Kuva: Erkki Koivisto

Lempäälän kunta on ottanut käyttöönsä kuntalaisia palvelevan palautekanavan.  Lempäälän uusi palautepalvelu palvelee nettiosoitteessa lempaala.fi/palaute. Palautetta antaakseen pitää valita kuudesta valikosta

aihealue, jota valitus koskee. Voi myös kertoa

ideastaan.

Palaute luvataan käsitellä kolmen arkivuorokauden kuluessa. Kunnanjohtaja Heidi Rämö toteaa, että palautekanavan käyttöönotolla toivotaan kuntaan saapuvan palautesähköpostin vähenevän.

– Tämä on tiedottamista, ja olemme avoimia keskustelulle. Palautekanavassa palaute tulee systemaattisesti rekisteröidyksi. Palaute jää siihen annettuine vastauksineen kanavalle näkyviin, joten samasta asiasta ei tule enää jatkossa lukuisia valituksia, vaan yksi riittää, sanoo Rämö, joka tietää enimmän osan kuntalaispalautteista koskevan teiden kunnossapitoa ja aurausta.

– Jos kyseessä ei ole kunnan hoidossa oleva katu, ohjaamme palautteen Ely-keskukselle, Rämö lupaa.

Lempäälän palautekanava otettiin käyttöön perjantaina 7. syyskuuta samalla, kun kunta julkisti uuden graafisen ilmeensä.

Lempäälä-viikon perjantaina 7. syyskuuta Lempäälän kunta kierrätti mediaväkeä tutustumassa Ideaparkin luolastoon, Marjamäen yritysalueeseen sekä Lemene-hankkeen aurinkopaneelikentille. Myös Lempäälä-talon rakennusvaiheista tiedotettiin.

Lempäälä-talosta tulee nollaenergiatalo, johon sijoitetaan aurinkoenergiapaneelikenttä katolle. Sen paikalta parhaillaan purettava entinen S-market siirretään Valkeakoskelle teollisuustilaksi. Kiinteistön betonirakenteet murskataan sijoitettavaksi Marjamäen aurinkopaneelikentälle

Kaivurit kaivavat parhaillaan 18 000 neliön laajuisen, tulevan Lempäälä-talon kuoppaa. Valtavat putkistosiirrot on tehty.

Lempäälä-taloon siirtyy Lempäälän kunnan hallinto ja pääkirjasto, ja kunta luopuu nykyisistä vuokratiloista. Sinne on tulossa yritystiloja, ravintola, perhetupa, yhteispalvelupiste, yhteiskäyttötiloja ja etätyöpisteitä. Myös Lempäälän ev.-lut. seurakunnalla on tilavaraus Lempäälä-taloon. Lempäälä-talo kytkeytyy nykyiseen kuntakeskustaan radan yli johtavalla Telkäntaipaleen kevyenliikenteenväylällä. Lempäälä-talon on määrä valmistua vuoden 2020 loppuun mennessä.

Samalla aikataululla toteutetaan Lempon parkki -niminen parkkihalli. Autopaikkoja tulee kahteen kerrokseen noin 320.

Osin Lempäälä-talon alle tulevan paikoitushallin paikkeilta on kaivettu kalliota 35 000 kiintokuutiometriä. Se vastaa kuution lohkareita perä perää yhtenä jonona Lempäälästä Iittalaan. Massoilla tasoitetaan läheiseen Halkolannotkoon tulevan keskuspuiston pohjaa.

– Mutta ennen kuin se on puistona, alue palvelee kahden, kolmen vuoden ajan alueen rakennustyömaan parkkipaikkana, sanoo Lempäälän kuntakeskuksen kehittämisen hankepäällikkö Lari Laakso.

Nova Lempäälä -nimeä kantava Lempäälän keskustan kehittämishanke etenee täyttä höyryä radan itäpuolella. Entisen Ryynikän alueelle on jo valmistunut YH-Kodit Oy:n vanhusten vuokrakerrostalo. Sen ja Lemponkadun välissä on YH-Kodeilla vielä toinenkin  rakennuspaikka. Yh-Kdit Oy:n kerrostalojen ja radan välissä on lisäksi vielä kaksi kerrostalotonttia, joista toinen On As. Oy Sirkkavuoren ja toinen Arkta Rakennuttajat Oy:n.

Kanavan kupeessa uuden hakelämpövoimalan takana kohoaa parhaillaan ”Lempäälän pilvenpiirtäjä, kunnan korkein, 12-kerroksinen asuinkerrostalo.

Mediaväki seurasi Rauno Toikkaa Ideaparkin luolastoon uima-allasosastoon, joka louhittiin väestönsuojelutilaksi jo kymmenen vuotta sitten. Kuva: Erkki Koivisto

Kymmenisen vuotta sitten Ideaparkin 1,1 hehtaarin väestösuojatiloihin oli Toivo Sukarin mukaan tulossa sekä hiihtoputki, uimahalli että muun muassa curlingia. Hanke ei silloin toteutunut. Nyt Ideaparkin uimahallikylpylähankkeen suunnittelua on vuoden alusta vienyt eteenpäin projektipäällikkönä ekonomi Rauno Toikka. Hän korostaa, että hanke on suunnitteluvaiheessa kunnan ja Ideaparkin

yhteisenä hankkeena.

– Nyt katsotaan, mitä on mahdollista tehdä.

Aikataulu on tällä hetkellä sellainen, että tämä vuosi on varattu investoinnin ja hankkeen käyttötalouden tutkimiseen. Synergiaetuja haetaan uimahalli-kylpylän ja tulevan 1,2 kilometrin hiihtoputken hukkalämmölle ja jäähdytystarpeelle.

– Kun raportit saadaan valmiiksi, ne annetaan päättäjille käsiteltäväksi, kunnanjohtaja Heidi Rämö sanoo.

Marjamäen yritysalueella on noin 30 yritystä ja 1 750 työpaikkaa. Alueelle on sijoittumassa kaikkiaan 21 autoliikettä. Uudella Autoareenalla on jo laajennussuunta tiedossa Koilliskulmassa.

Ideaparkin kauppakeskusjohtaja Visa Vainiolan mukaan kauppakeskus vahvistaa tulevaisuudessa strategiansa mukaan Ideaparkin matkailullisia elämyksiä ja tapahtumia ykköskohderyhmänä lapsiperheet.

Tällä hetkellä Ideaparkissa käy vuositasolla seitsemän miljoonaa vierailijaa.

– Meillä on täydet mahdollisuudet saada yli miljoonan lisäys vuotuiseen kävijämääräämme.  Olemme jo nyt destinaatiokohde, mutta jatkossa meillä pitää olla tarjolla isoja elämyksiä, matkailullisia elämyksiä.

Kaava sallisi alueelle Ideaparkin yhteyteen kaavaillun tornihotellin korkeudeksi 26 kerrosta.

Kauppakeskusjohtaja Visa Vainiola uskoo Ideaparkin lisäävän vetovoimaansa entisestään. Kuva: Erkki Koivisto

Kunnan esirakentamat tontit ovat käyneet hyvin kaupaksi muun muassa logistiikka-alan yrityksille, kuten Postin ja Inexin logistiikkakeskuksille. Yrityksiä palvelemaan on kehitetty Lempäälän energiayhteisö- eli LEMENE-hanke, jonka perusajatuksena on rakentaa Marjamäkeen älykäs ja energiaomavarainen toimintaympäristö, jolla turvataan alueen energiansaanti. Tavoitteena on aurinkoenergian ympärivuotinen käyttö energiavarastoja hyödyntäen. Hankkeen on tarkoitus valmistua vuonna 2019.

Kestävän kehityksen nimissä kehitettävässä älysähköverkossa alueelle sijoitetaan kaasumoottoreita sähköntuotantoyksiköiksi ja superakkuja. Alueen katuvalaistus hoidetaan akuilla, jotka varastoivat aurinkoenergiaa kahdelta kahden megawatin aurinkopaneelikentältä. Toinen, eteläinen siirtokelpoinen kenttä on jo raivattu Kuljuntien varteen, toinen kohoaa pohjoisemmaksi sähkölinjojen alle.