Entinen kansanedustaja ja ex-ministeri Kimmo Sasi (kok.) kritisoi epäjohdonmukaisuutta, joka piinaa maakunta- ja sen keskiössä olevaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Hän korostaa nimenomaan perustuslakivaliokunnan osoittaneen, että uudistuksen malli on rakennettava maakuntapohjalle. Itsekin valiokunnan puheenjohtajana toiminut Sasi korostaa, ettei maamme valtiosääntö ole maakunta- ja sote-uudistuksen ongelma. Hänen mielestään ongelmaksi on muodostunut se, että perustuslakivaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden lausunnoissa sekoittuvat poliittiset mielipiteet ja perustuslain turvaamien oikeuksien valvominen.
-Kyllä! Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on välttämätön, konkaripoliitikko Kimmo Sasi linjaa.
Sasi muistuttaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta käsittelee jo neljäs eduskunta.
– On yksiselitteinen totuus, että terveydenhuoltoon tarvitaan nykyisellä kuntarakenteella kuntia laajemmat hartiat. Maassamme on vielä 311 kuntaa, hän muistuttaa.
Sasi teroittaa nimenomaan perustuslakivaliokunnan kannan olleen, että uudistuksen malli pitää rakentaa maakuntapohjalle.
– Eli, jos nyt ei saada valmista, uudistus ei valmistu koskaan, hän ravistelee.
– Maakunta- ja sote-uudistuksen kaatuessa ainoaksi ratkaisuksi jää se, että kunnat tilaavat tulevaisuudessa terveyshuoltomenojen kasvaessa terveydenhoidon palvelut kilpailukykyisiltä yksityisiltä yrityksiltä, Sasi ennakoi.
Hänen mielestään yksityisiin yrityksiin pohjautuva malli ei ole huono.
– Mutta julkiselle terveydenhuollolle se on lopun alku, Sasi jyrisee.
”Huono ei ole sama kuin lainvastainen”
Kimmo Sasi korostaa, ettei maamme perustuslaki ole esteenä historiallisen ja mammuttimaisen maakunta- ja sote-uudistuksen toteutukselle.
– Siihen, että maakunta- ja sote-uudistus takkuilee, ongelmana ei ole perustuslaki. Se on kansainvälisten vaatimusten mukainen. Mutta nyt voidaan arvostella perustuslain tulkintaa, hän sanoo.
– Perustuslakivaliokunta on tämän eduskunnan aikana jo kaksi kertaa todennut, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on perustuslain vastainen. Useat asiantuntijat ovat väittäneet, että uudistuksen toteutuessa kansalaiset eivät saisi palveluita, Sasi muistuttaa.
– Mitä on tapahtunut? Kaksi kertaa asia on valmisteltu yhdessä perustuslakiasiantuntijoiden kanssa. Ennen käsittelyä samat asiantuntijat näyttävät vihreää tai vaaleanvihreää valoa. Sitten valiokunnassa osa terveysalan asiantuntijoista pitää uudistusta huonona. Ja sen jälkeen perustuslakiasiantuntijat toteavat, että kun uudistus on huono, se on myös perustuslain vastainen. Tämän epäjohdonmukaisuuden vuoksi pidän näitä kannanottoja poliittisina mielipiteinä enkä lainkaan perustuslain turvaamien oikeuksien valvomisena, Sasi perustelee.
”Maakuntavaltuutetut voivat turhautua”
Maakuntauudistuksessa mahdollisesti syntyvien 18 itsehallinnollisen maakunnan asema jäisi alkuvaiheessa varsin heikoksi.
– Maakuntien itsehallinto ei ole suunnitellussa mallissa vahva, Kimmo Sasi kuvaa.
Hänen mukaansa nimenomaan ministeriöt ohjaisivat tiiviisti maakuntien toimintaa.
– Maakuntien itsenäisyyttä nakertaisi myös se, että sen käytössä olevat rahat tulisivat suurimmaksi osaksi valtiolta, Sasi lisää.
Sasin mukaan maakunnilla ei ole todellista itsehallintoa ilman verotusoikeutta. Asiakasmaksujen määräämisoikeus ei anna paljonkaan taloudellista liikkumavaraa.
Sasi viittaa Ruotsin käytäntöön, jossa veroja kantavat kunta, maakunta sekä valtio. Sasi uskookin, että maakuntamallin käynnistyttyä maakunnat enenevässä määrin haluavat verotusoikeuden.
– Ennustankin, että jos maakunnat nyt syntyvät, niin kymmenen vuoden kuluttua meillä myös maakunnat kantavat tuloveroa.
– Maakuntien päätöksenteko olisikin aluksi pitkälti valtiollisten päätösten täytäntöönpanoa, hän toteaa.
– Sinänsä maakuntien omista organisaatioista tulisi toimivia. Maakuntavaalit turvaisivat mallin demokraattisuuden, Sasi teroittaa.
Sasi näkee myös kolikon toisen puolen. Hän pelkää valtion tiiviin ohjauksen johtavan maakuntavaltuutettujen ja muiden maakunnallisten luottamushenkilöiden turhautumiseen tehtäviensä hoidossa.
Tehtävistä vielä ikävä epäselvyys
Kimmo Sasi ymmärtää kuntien huolen mahdollisten maakuntien ja kuntien työnjaosta. Hänen mukaansa moni tärkeä kysymys odottaa vielä vastausta.
– Terveydenhuollon tehtävät kuuluvat luonnollisesti maakunnille, hän sanoo.
Sasin mukaan uudistuksen myötä tapahtuisi todellista järkeistämistä, kun esimerkiksi kuntayhtymät liitettäisiin maakuntiin.
– Sosiaalipalveluiden siirtäminenosoittaminen maakunnille olisikin jo ongelmallista. Siirtoa puolustetaan sillä, että terveys- ja sosiaalihuoltopalveluita pitäisi yhteen sovittaa. Todellisuudessa vain pieni joukko ihmisiä käyttää suurta osaa kummistakin palveluista.
Sasi pitää valtion tehtävien siirtämistä maakunnille ongelmallisena.
– Pitäisi tehdä nykyistä selkeämpi periaatteellinen jako sen suhteen, mitkä tehtävät kuuluisivat valtiolle ja mitkä paikallishallinnolle.
– Jatkossa suuri kysymys on, siirretäänkö kuntien muita nykyisiä tehtäviä maakunnille. Erityisen kiinnostava kysymys on koulutuksen kohtalo.
Uudistus osoittautuisi myönteiseksi
– Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus osoittautuu toteutuessaan pitkällä tähtäimellä hyvinkin myönteiseksi asiaksi, Kimmo Sasi arvioi.
Hän uskoo, että esimerkiksi sote-uudistuksen jälkeisessä elämässä kustannusten läpinäkyvyys ja kilpailu nostaisivat palvelujen laatua ja parantaisivat tehokkuutta.
– Lisäksi terveydenhuollossa otettaisiin nykyistä nopeammin uutta teknologiaa käyttöön, Sasi ounastelee.
Sasin mukaan maakuntien toiminnan alkuaskeleilla on kovia haasteita.
– Hallintomuutokset aiheuttavat aina alussa epävarmuutta, hän toteaa.
– Lisäksi lisääntyvä tarjonta ja hoitojonojen lyhentyminen synnyttäisivät alussa lisäkustannuksia. Rahan puute taas saattaisi johtaa palvelujen saannin rajoittamiseen, mikä puolestaan heikentäisi hoitojonen lyhentymisestä kumpuavaa iloa, Sasi pohtii.
Kaatuminen merkitsisi epäonnistumista
– Lainsäädäntökoneistomme on epäonnistunut, jos maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ei nyt kyetä toteuttamaan, Kimmo Sasi suomii.
Sasin mielestä hankkeen torppaaminen tarkoittaisi sitä, että osa maakunnissa ja kunnissa tehtävästä valmistelu- ja muutostyöstä menee täysin hukkaan.
– Tosin monessa maakunnassa on jo suunniteltu maakuntapohjaisia ratkaisuja. Ne toteutuvat nykylainsäädännönkin turvin, hän miettii.
– Mutta koneistot eri puolilla maata ovat todella kolme vuotta valmistelleet uudistusta. Kunnat ovat eläneet ainakin 12 viime vuotta jatkuvassa epävarmuudessa, Sasi herättelee.
Etenemme kohti suurkuntia
Jos maakunnat starttaavat, ne vahvistuvat tulevaisuudessa.
Kimmo Sasi visioi, että kuntien tehtävät siirrettäisiin vähitellen maakunnille.
– Maassamme olisi lopulta 18 tai aikanaan jopa vain 16 kuntaa, hän täräyttää.
– Nykyiset kunnat jäisivät varmaankin elämään, mutta niillä olisi lähinnä kulttuuri-, urheilu- ja lähipalvelutehtäviä.
Sasi pitää 18 maakunnan mallia johdonmukaisena, koska se perustuu talousalueisiin.
– Toisaalta Uudellamaalla on runsaat miljoona asukasta, joten kaiken järjen mukaan se pitäisi jakaa. Jakaminen ei ole kuitenkaan käytännössä mahdollista, hän huokaa.
– Keski-Pohjanmaa ja Kainuu ovat puolestaan liian pieniä. Ne liitettäisiin muihin maakuntiin vuosikymmenen kuluessa.
– Sekä Uudenmaan että Keski-Pohjanmaan ja Kainuun ongelmaa lievittää se, että raskaimmat terveydenhuoltopalvelut on keskitetty viiteen yliopistolliseen keskussairaalapiiriin, Sasi lohduttaa.
Konkaripoliitikko Kimmo Sasi:
”Tampereen talousaluetta ei ole kehitetty oikein”
Suur-Tamperetta aikanaan vahvasti ajanut Kimmo Sasi kritisoi Tampereen talousalueen kehittämistoimia. Hänen mukaansa vahva alue ei ole hyödyntänyt kaikkia voimavarojaan.
– Kuntien yhteistoiminta ei ole toiminut parhaalla mahdollisella tavalla, hän harmittelee.
Sasin mukaan esimerkiksi Tampereen kasvu olisi pitänyt osoittaa olemassa olevien ratojen varsille. Hän vetoaa pääkaupunkiseudulla tehtyihin viisaisiin ratkaisuihin.
– Hervantahan synnytettiin aikanaan pelkästään siitä syystä, ettei Tampere halunnut asuntoja naapurikuntiensa alueille, Sasi piikittää.
Sasi nostaa myös taannoisen Tampella-liikkeen suureksi virheeksi.
– Liike esti Tampereen keskustan tiheän rakentamisen, hän perustelee.
– Onneksi nyt on ymmärretty, että hissi on parempi kuin rata. Tampereen keskustasta rakennetaan Tamhattania, Sasi kiittää.
Sasi pitää erittäin myönteisenä sitä, että nykyään Tampereen seudun kuntien yhteistyö on aitoa ja toimivaa.
– Kuntien yhteistoiminta on nyttemmin parantunut. Mutta silti koko Tampereen seutua pitäisi kehittää kuntarajoja ajattelematta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Asuminen pitää sijoittaa sinne, missä ihmiset haluavat asua, hän korostaa.
Sasi toivoo, että Tampereen ja Helsingin välillä olevat kaupungit aloittaisivat tiiviin yhteistyön. Sasin mukaan Tampereen ja Helsingin välille syntyisi luonteva ja elinvoimainen nauhakaupunkirypäs.
– Hanke tarvitsee toteutuakseen hyvän suunnittelun.
– Nauhakaupunkiverkon voimistuminen edellyttää myös liikennehankkeita. Niitä on edistettävä määrätietoisesti yhteisymmärryksessä, Sasi kannustaa.
”Terroritekojen estämiseen on oltava keinot”
Kimmo Sasi odottaa, että eduskunta hyväksyy pikapuoliin hallituksen antaman esityksen perustuslain muuttamisesta tiedustelulakien osalta.
– Tiedustelulait ovat välttämättömiä, jotta voimme torjua terrorismia tehokkaasti, hän perustelee.
Sasi muistuttaa valtion tehtävästä.
– On selvää, että valtion tehtävänä on kansalaisten hengen turvaaminen.
– Viranomaisilla on oltava keinot terroritekojen estämiseen.
– Onneksi tiedustelumahdollisuuksien parantamisesta ja perustuslain muutoksesta on laaja poliittinen yhteisymmärrys, Sasi kiittelee.
