Musta viikinki levittäytyy Pirkanmaalle – pesintä ehkä jo ensi vuonna Säijänselällä

Pystyasennossa järvenselkien kareilla istuva merimetso on helppo tunnistaa mustasta asusta. Vasemmalla vanha lintu, oikealla nuori. Kuva: Kari Isokivijärvi

Merimetson, mustan viikingin, levittäytyminen sisämaan järville on alkanut nyt todella. Viime kesänä Valkeakosken Vanajavedellä varmistui merimetson ensimmäiset sisämaapesinnät. Kahdeksan pesää hävitettiin rauhoituksesta huolimatta.

Vaikka merimetsoja on vuosikaudet nähty sisäjärvillä muuttoaikoina, sisämaapesintöjen alkaminen lienee seurausta merimetsoyhdyskuntien hävittämisestä merialueilla ja merikotkan tehokkaasta merimetsojen poikassaalistuksesta.

Todennäköisin seuraava pesimäalue on Pyhäjärvi ja Säijänselkä, jossa havaintojen määrä on ollut jatkuvasti kasvussa.

Merimetso on helppo tunnistaa synkän mustasta asusta. Musta viikinki istuu lajityypillisesti pystyasennossa järvenselkien pikkukareilla kuivaten itseään siipiään levittelemällä.

Syyskuun 15. päivän perinteisellä Vesilahden lintukierroksellani merimetsoja istui Alhonselän kareilla 10, Palhonselällä yksi, ja Laukonselällä yksi. Pyhäjärven Sorvanselällä ja Saviselällä on seurattu  syyskuussa useita yli 10 merimetson parvia.

Suurimman lähialueitten merimetsoparven, 150 lintua, Heikki Hänninen kuvasi Valkeakosken Vanajavedellä 27. syyskuuta 2016, jonka perusteella ennustin tulevia pesintöjä – ja niin toteutuikin sitten viime kesänä.

Merimetso palasi maamme pesimälajiksi vuonna 1996 viimeisenä Itämeren maana ensi pesinnällään Raaseporin saaristossa.

Suomen Ympäristökeskuksen mukaan viime kesänä merimetson pesiä laskettiin merialueilla 26700. Kanta kasvoi enää kolmella prosentilla edellisvuodesta.

Merilokki on myös todennäköinen lähivuosien uusi pesimälaji Pyhäjärven selillä. Valkeakosken Vanajavedellä tämä mustaselkäinen ja suurin lokkimme on pesinyt jo vuosia.

Vesilahden Vakkalanselällä ja Palhonselällä seurasin kahta merilokkia 15. syyskuuta ja Jani Vastamäki Alhonselällä viittä merilokkia.

Merilokkihavainnot Pyhäjärvellä ovat lisääntyneet, joten merilokinkin pesintä voi toteutua vaikka ensi keväänä Säijänselällä. Vanajavedellä merilokki on pesinyt jo vuosia sekä Pentti Linkolan vesilintulaskentojen mukaan myös Mallasvedellä. Kuva: Kari Isokivijärvi

Kurkien massamuutto alkaa pohjoistuulien puhallellessa, ensimmäisten yöpakkasten ja räntäsateitten laukaisemana. Tiira-lintutietopalvelun mukaan pohjoisen kurkia odottelee Muhoksella lähtökäskyä 8000 yksilöä ja Vaasan Södefjärdenin kuululla kurkien syyskerääntymisalueella 6000 kurkea.

Vesilahden Valkkisessa katselin 15. syyskuuta kaunista näkyä: 8 laulujoutsenta, 50 kurkea ja 8 valkohäntäpeuraa tankkasi viljan puintijätettä sänkipelloilla sulassa sovussa. Läheisellä Kaltsilan pelloilla Jani Vastamäki laski paikallisten, muuttoa odottavien kurkien määräksi 150.

Seuraavan päivän aurinkoisessa ja raikkaassa syyssäässä osattiin odottaa kurkiaurojen ääniä taivaalta, eikä kurjet pettäneetkään. Kirsti Vaden ja Ritva Mikkola laskivat Vesilahden kirkonkylässä 264 muuttavaa kurkea neljässä auramuodostelmassa. Narvan sänkipelloilla kurkiemot sen sijaan ruokailivat vielä rauhassa ainokaisen poikasensa kanssa.

Pirkanmaalla muutti 16. syyskuuta useita tuhansia kurkia. Eniten kurkia havaittiin Ylöjärvellä, noin 3300 yksilöä .

Huikea kurkien massamuutto koettiin 27.–28.syyskuuta 2015, jolloin Pirkanmaalla arviolta 35000 kurkea suuntasi etelään tai lounaseen, jopa usean tuhannen yksilön auroissa.

Lempäälän Pyhällönvuoren tornista laskettiin tuolloin lähes 20 000 muuttavaa kurkea. Parhaassa ”rysäyksessä” Pyhällön ohitti 3250 kurkea 20 minuutissa. Staijareilla riitti kiirettä kurkien laskemisessa ja kirjaamisessa.

 

Vesilahden syyskierroksella joutsenpoikueet löytyvät vielä Palhon Loitonperässä, Naarvajoella, Kuralassa ja Rämsöön Suonojärvellä. Viimeiset haarapääskyjen kakkospoikueen 9 lintua yrittivät  löytää hyönteisiä vesisateessa Laukon kartanolla.

Mukavin havainto oli kuitenkin 7 valkoposkihanhen löytyminen Kuralan sänkipelloilta. Valkoposkihanhi on uusi tulokaslaji Pirkanmaalla. Valkoposki on pesinyt yksittäispareina jo ainakin Sastamalassa, Tampereella, Pirkkalassa, Nokialla, Ylöjärvellä, Pälkäneellä, Ikaalisissa ja Valkeakoskella.

 

Teksti: Hannu Järvinen

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>