Aseellinen valta hallitsee Lähi-idässä

CMI:n erityisasiantuntija Hussein al-Taee veti koko Lempäälän kirkon täyteen kuulijoita. Hänen tapansa puhua on ihmisläheinen, lämmin ja selkeä. Kuva: Annika Eronen

Hussein al-Taee puhui 16. syyskuuta Lempäälän Pyhän Birgitan kirkossa rauhasta ja sen säilyttämisestä yhteiskunnassa. Al-Taee on tullut tunnetuksi Martti Ahtisaaren perustaman Crisis Management Initiativen (CMI) erityisasiantuntijana.

Al-Taee syntyi Irakissa Saddam Husseinin aikakaudella, sodan keskellä ja asui ensimmäiset vuotensa Bagdadissa. Kuwaitin sodan vuoksi al-Taeen perhe joutui pakolaisiksi ja he asuivat pakolaisleirillä lähes kolmen vuoden ajan. Kaksi al-Taeen seitsemästä sisaruksesta syntyi pakolaisleirillä, jossa asuttiin alkeellisissa oloissa teltoissa. Arjen säilyttäminen pakolaisleirillä oli vaikeaa, mutta siihen al-Taeen äiti sinnikkäästi pyrki.

– Hän jaksoi hymyillä, mikä loi meille toivon, että tämä vielä päättyy hyvin. Hän myös järjesti meille lapsille syntymäpäiviä, eikä antanut luottamuksensa ihmisiin kadota, al-Taee kertoo.

–Hän muun muassa auttoi muita pakolaisia ja keskusteli heidän kanssaan aina ystävällisesti. Sellainen käyttäytyminen kriisin keskellä vaatii voimia.

 

Rauhan- ja konfliktintyössä tärkeintä on al-Taeen mukaan löytää ne juurisyyt, jotka ovat konfliktien takana. Esimerkiksi monet afrikkalaiset kokevat, ettei heillä ole ilmastonmuutoksen myötä mahdollisuuksia rakentaa tulevaisuutta omassa maanosassaan. Tämä aiheuttaa Afrikassa sisäisiä konflikteja ja muuttoliikettä Eurooppaan.

Konfliktien ratkaisuissa pyritään siihen, että jokainen kokee lähtevänsä neuvottelupöydästä voittajana. Neuvotteluihin osallistuja on saanut jotakin enemmän kuin mitä hänellä ja hänen edustamallaan yhteisöllä on ollut ennen neuvotteluja ja myös tulevaisuus näyttäytyy parempana.

– Ajatuksena on, että rauha on parempi kuin sota ja että jokainen osapuoli tulee kuulluksi neutraalilla maaperällä. Ihmiset sopivat konflikteja, pyytävät ja saavat anteeksi. Syyrian tilanne on juuri tämän vuoksi hankala: hallitus ei tosissaan pyri ratkaisemaan konflikteja, vaan se haluaa ylläpitää omaa sotilaallista valta-asemaansa.

 

Al-Taee korostaa puheessaan useaan otteeseen anteeksipyynnön ja –annon tärkeyttä rauhan rakentamisessa. Anteeksipyynnön on kuitenkin oltava vilpitön.

– Vilpillinen anteeksipyyntö aiheuttaa jopa enemmän haavoja ja vahinkoa kuin se, ettei ole lainkaan pyydetty anteeksi. Kun ihmiset aidosti pyytävät ja antavat anteeksi, he samalla sitoutuvat toisiinsa paremmin ja siihen, etteivät he enää tee vääryyttä toisiaan vastaan. Tämän kautta päästään eteenpäin kunnon dialogiin. Kun ihmistä on nöyryytetty, anteeksipyyntö palauttaa hänen ihmisarvonsa ja samalla palauttaa ihmisen yhteisönsä ja yhteiskunnan jäseneksi. Näin kukaan ei jää ulkopuolelle.

 

– Suomessa ei sisällissodan aikaisia nöyryytyksiä ja vääryyksiä ole pystytty dialogin kautta kunnolla käsittelemään. Haavat näkyvät edelleen 100 vuoden jälkeenkin. Toisaalta kun punaiset voittivat sotien jälkeen vaalit, mutta valkoisilla oli edelleen asevalta, nousi hiljalleen esille reiluuden käsite. Haluttiin yhdessä rakentaa yhteiskunta, jossa ihminen voi taustastaan huolimatta nousta siihen asemaan, että hänellä on valtaa sanoa, miten asiat toimivat yhteisössä, kaupungissa ja valtakunnan tasolla.

 

Al-Taee jakaa vallan kolmeen osaan. On sananvaltaa, ideologista valtaa, rahanvaltaa ja aseellista valtaa, joka perustuu väkivaltaan tai sen uhkaan.  Suurimmaksi vallaksi Suomessa on noussut puhevalta, maailmassa sen sijaan usein asevalta menee puhevallan edelle.

– Suomessa ei tarvitse olla rikas tai aseistettu. Riittää, että osaa käydä vuoropuhelua ja kommunikoida ja sitä kautta voi päästä korkeaan asemaan yhteiskunnassa. Tämä on maailmalla harvinaista, jossa usein raha ja aseet merkitsevät enemmän.

Suomi on maailman vakaimpia maita juuri puhevallan aseman myötä.

– Toinen merkittävä tekijä on tiedonsaantioikeus viranomaisten päätöksistä ja perusteluista. Tämä puuttuu monista maailman maista kokonaan. Se turvaa myös rauhaa, koska kansalaisilla on mahdollisuus hakea päätöksiin muutosta. Esimerkiksi Kelan päätöksestä voi tarvittaessa valittaa aina kansanedustajille ja jopa EU:n tuomioistuimeen saakka.

– Jos lähi-Idässä menee poliisille valittamaan, ettö al-Qaida vaatii yritykseltä suojelurahaa, voi joutua pidätetyksi siitä, että rahoittaa al-Qaidaa, al-Taee kertoo yhteiskunnan rakenteiden järjettömyydestä.

–Kiristyksen kohteena oleva pääsee pois maksettuaan poliisille suojelurahaa. Lopulta uhri maksaa sekä al-Qaidalle että poliisille, jotta saa harjoittaa elinkeinoaan.

Minkäänlaista kanavaa valittaa viranomaisten päätöksistä ei siis ole, toisin kuin Suomessa.

– Irakissa esteenä ovat valtarakenteet ja korruptio. Edullisin tapa puolustaa omia oikeuksiaan, on ostaa ase, joita saa halvalla, al-Taee toteaa surullisena.

 

Teksti: Annika Eronen

 

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
LVS DIGI tutustumistarjous 8 viikkoa 3,90 €.