Suomalainen ruokakulttuuri näyttäytyy erittäin mielenkiintoisena ulkomaalaisten silmissä

Suomessa on mahdollista kerätä raaka-aineita suoraan luonnosta. Se on maailmalla harvinaista, sanoo Arto Rastas. Kuva: Arto Rastas

Puhdas kotimainen raaka-aine on resepti suomalaisen ruokakulttuurin maailmanmaineeseen kohottamiseen: 25 vuotta sitten uransa aloittanut, Napapiirin Shellin sämpylävitriinin täyttäjästä Helsingin huippuravintoloihin ja Tampereen seudun ruokaskenen kehittäjäksi edennyt ravintoloitsija, keittiömestari Arto Rastas luottaa kotimaiseen ruokakulttuuriin.

 

Sinulla on Lempäälässä Villa Hakkari ja kolme omaa ravintolaa Tampereella uusimpana Periscope. Helsingissä sinulla on Kulinaarinen instituutti ja marraskuussa avaat siellä uuden ravintolan oven yhdessä Hans Välimäen kanssa. Millainen ravintola Pénelopesta  on tulossa?

– Päätimme perustaa ravintolan, jossa haluaisimme itsekin käydä: modernin tapasbaarin, mutkattoman, laadukkaisiin raaka-aineisiin ja ystävälliseen palveluun panostavan ravintolan. Ravintolan, jossa asiakkaita kohdellaan kuin vieraita kotona. Emme vaadi isommiltakaan seurueilta ennakkotilausta tai muutakaan, koska haluamme toimia kuten kotona – välittäen mutta rennosti. Meillä ei ole erityistä menua, ruokalista toki löytyy. Kaikkiin ruokalajeihin liittyy aina tarina, joka on herkullisuudellaan jättänyt meille pysyvän muistijäljen, tarinan, jonka haluamme  jakaa asiakkaiden kanssa.

Onko olemassa erityistä suomalaista ruokakulttuuria?

– Aikamoinen harppaus on tältä osin tapahtunut 25 vuodessa. Täällä on ollut monia trendejä ja nykyään tunnetaan paljon ruokakulttuureja – myös kotikeittiöissä, mikä luo pientä painetta meille ammattilaisille. Suomalaisesta ruokakulttuurista on puhuttu viime aikoina paljon, ja tulevaisuudessa puhutaan vielä enemmän. Vielä pitäisi muuttaa puheet teoiksi. Viedään hienot suomalaiset raaka-aineet maailmalle. Olen nähnyt, miten ulkomaalaiset täällä ja maailmalla suhtautuvat suomalaiseen ruokaan; sillä on potentiaalia ja vientimahdollisuuksia.

– Tällä hetkellä Suomessa on laadukkaita, kansainvälisen vertailun kestäviä ravintoloita kautta linjan pohjoisesta etelään. Siitä on syytä olla ylpeä, vaikkei meillä vielä selvää ruokaidentiteettiä olekaan. Se tulee vielä. Maailmalla meitä arvostetaan jo nyt.

– Minulla oli kunnia olla mukana suunnittelemassa Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi suurlähetystöille ympäri maailman Suomen virallinen nimikkomenu. Siitä saatu palaute oli pelkästään positiivista, muun muassa innovatiivisuutta kiiteltiin. Suurlähetystöt ovat mielestäni tärkeässä roolissa pitämässä lippua korkealla ja näyttämässä kansainvälisille vieraille osaamistamme.

– Ylipäätään olen sitä mieltä, että suomalainen ruokakulttuuri on erittäin mielenkiintoinen ulkomaisten silmissä. Meidän tulisi olla itse ylpeitä siitä!

 

Mikä on omintakeista suomalaiselle ruokakulttuurille?

– Minulle on ruuanlaitossa olennaista raaka-ainelähtöinen ajattelu. Tosi tärkeää ovat mahdollisimman hyvät ja puhtaat suomalaiset raaka-aineet, jotka on tuotettu mahdollisimman lähellä.

– Meillä  ruokaperinteemme karjalanpiirakkoineen, mutta samalla ruokakulttuurimme on hyvin nuorta. Se on saanut vaikutteita niin idästä kuin lännestä.

– Ulkomaalaisille vieraille kerron usein järvistä ja metsistämme. Suomessa on mahdollista kerätä raaka-aineita suoraan luonnosta kuten poimia marjoja metsistä. Se on maailmalla harvinaista.

 

Saatko riittävästi läheltä tuotettuja raaka-aineita?

– Kyllä. Tietysti sesonkiaikojen ulkopuolella tietyt tuotteet ovat kiven alla, mutta se on enemmänkin menun suunnitteluasia. Napataan ne raaka-aineet, jotka ovat kulloinkin parhaimmillaan.

– Käytän ravintoloissani raaka-aineita myös Lempäälän-Vesilahden alueelta: metsistä marjoja ja sieniä. Lihaa ja kalaa saadaan myös todella hyvin.

 

Lempäälän kunta haluaa Villa Hakkarin toiminnasta jatkossa Kuokkalan kehittämiseen liittyen ympärivuotisen. Oletko jatkamassa Hakkarin kartanossa yrittäjänä ja missä vaiheessa vuokrasopimustilanne on?

Meillä on kunnan  kanssa voimassa oleva vuokrasopimus elokuun 2019 loppuun. Vielä tässä vaiheessa en halua kommentoida jatkoa sen jälkeen.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>