Lempäälä-talon tiloja taottiin ehommiksi työpajassa Virta-kampuksella

Pertti Halmari opastajinaan pääsuunnittelutoimiston Pietari Poutanen
ja Sergej von Bagh. Kuva: Ahti Granat

Lempäälän kunnan virka- ja luottamushenkilöistä koostuva ohjausryhmä oli 25. lokakuuta kutsunut kokoon kiinnostuneita tutustumaan Lempäälä-talon havainnekuviin ja tilaselosteisiin. Pohjana oli lokakuussa kuntalaisille aiemmin suunnattu kysely, reilusti yli viisisataa kommenttia sisältävine vastauksineen.

Kyselyn yhteenvedosta kävi ilmi, että vastaajien suurinta kiinnostusta olivat herättäneet pääkirjaston aula, siihen elimellisesti liittyvä katsomoporras, satutila ja yleisemminkin lasten ja nuorten osastot. Myös hiljainen tila, pelihuone, musiikkiosasto sekä työskentely- ja monitoimitilat kiinnostivat eniten.

Pääkirjaston ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee talon ”sydän” eli palveluaula. Enin osa talossa kävijöistä astuu sen ovista sisälle. Sieltä myös haetaan asiakkaita kunnan palvelupisteisiin. Niinpä tämä tila oli luonnollisesti vastauskirjon vilkkain kehityskohde myös. Samaan arvoon nousivat lehtien lukusali sekä monitoimitila.

Yleisesti pidettiin tilojen avaruudesta, valoisuudesta sekä tilatarjonnan moninaisuudesta. Kolikon toisella puolella oli vastaajien halu saada tiloihin heidän mielestään havainnekuvista puuttunutta rentoutta, kodikkuutta ja pehmeyttä. Rohkeita värejä toivottiin lisää.

Se kyselystä. Ennen varsinaista työpajaa oli paikalle saapuneilla ihmisillä parituntinen mahdollisuus tutustua BST Arkkitehdit -toimiston ohjaamina ja 3D-tekniikkaa hyödyntäen Lempäälä-talon miljööseen  ja varsinkin sen edellä lueteltuihin sisätiloihin. Moni käyttikin tilaisuutta hyväkseen ja steppasi ison screenin edessä pitkin vielä rakentamatonta virtuaalitodellisuutta. Käsissä olivat liikkumista säätelevät ohjaimet ja silmien edessä 3D-lasit.

Rakennussuunnnittelussa itse pitkän uran tehnyt Pertti Halmari oli yksi hetken virtuaalisuuteen uppoutuneista. Saatuaan lopulta ravistettua tuon toisen todellisuuden päältään, hän muisteli oman uransa aikaisia piirrospöytiä, rakennuspiirustuksia sekä varsinkin laskutikkua omimpina teknisinä suunnitteluvälineinään. Pitkälle oli tultu.

Työpajaan, ts. Virta-saliin siirryttiin sujuvasti 3D-vaeltelun päätyttyä. Pajan ohjausryhmästä insinööri ja palvelumuotoilija, Leena Humppi sekä kollega Ulla Palo-oja johdattelivat paikalle saapuneen, joskin valitettavan harvalukuisen, joukon työryhmäaiheisiin.

Leena Humppi täydensi omassa osuudessaan tilojen kohdevalikoimaa ja yleisempääkin toiminta-ajatusta jo aiemmin selvittämänsä kyselyanalyysin lisäksi. Hän totesi Lempäälä-talon yhtenä periaatteena olevan kuntakonsernin palvelujen keskittäminen. Siihen  kuuluu mm. kirjaston tilat, aula palvelupisteineen ja kokoustiloineen sekä muine eri-ikäisille tarkoitettuine osastoineen, kunnan toimistot, perhetupanakin toimiva ”Pikku Kettu”, ravintola, Tredun opiskelijoiden mahdollisesti ylläpitämä kioski, parkkihalli, toimistohotelli, ulkoporras/katsomo ja Erik Ednerin puisto osana Telkäntaipaleen itäpään logistista kokonaisuutta. Nämä muodostavat kaikki yhdessä ja erikseen mahdollisuuksia tarjota erittäin monipuolisia kokoontumispaikkoja kaikille.

Havainnekuva: Kirjasto ja palveluaula ovat keskiössä. Kuva: Ahti Granat

Ulla Palo-oja totesi puolestaan hankkeen olevan siksi valtava, että pääsuunnittelijan, BST Arkkitehdit -toimiston  Lempäälä-talon eri kohteet on jaettu pienempiin suunnittelukokonaisuuksiin. Talon suunnittelun kolme peruspilaria ovat toiminnallisuus, turvallisuus ja terveellisyys. Tilojen puhtausluokka on P1, energialuokka A. Suunnittelu lähtee koko talon elinkaaren mittaisesta aikajaksosta. Vammaisneuvoston vaikutuksesta tilojen esteettömyys on nostettu esiin heti alusta pitäen. Julkisten tilojen rakennusaikaisten virheiden välttämiseksi myös erityinen ”kosteuskoordinaattori” saa suunnittelussa omat valtuutensa. Ulla Palo-oja painotti eri osapuolten yhteistyön merkitystä lopputulokseen ja luonnehti osaltaan Lempäälä-talon eri tiloja yksityiskohtaisemminkin.

Osallistujien vähäisestä määrästä johtuen työryhmistä muodostui pääosin työpareja. Havainnekuvakoosteita ja niihin liittyviä oheistekstejä oli koottu Virta-salin seinille ja osin eteistiloihinkin peräti 13. Työparit saivat valita joukon kuvitteellisia asiakastyyppejä, joiden perusluonnehdinnat ohjausryhmä oli valmistellut. Työparit käyttivätkin tarkasti heille varatun ajan ja sovittelivat valitsemiaan hahmoja tarjolla oleviin palveluihin.

Purkuvaiheen aloitti ”Ykä Yrittäjä”. Hän toivoi Lempäälän keskustaan lisää asuntoja ja asukkaita sekä näiden myötä lisää hyviä palveluja, pysäköintitilaa ja kaiken kaikkiaan positiivista yleiskuvaa. Hän uskoi mm. kirjastotaloon suunnitellun lasten osaston kiinnostavan monia kuntalaisperheitä. Toimistohotelli, kokoustilat ja A-oikeuksin varustettu ravintola sekä kahteen jälkimmäiseen riittävät aukioloajat kiinnostivat Ykä Yrittäjää erityisesti. Lehtilukusali ja sen aamuvarhainen aukiolo helpottaisi aamun avausta monelle. Tilojen ohella myös niiden oikea ja ajanmukainen varustelu oli Ykän viiteryhmälle toivottava suunnittelukohde.

”Kaarina 36” oli kiinnostunut käyttämään perhevapaalla ollessaan talon palveluja kotitoimiston sijaan. Monipalveluun ja hiljaiseen tilaan pääseminen oli toiveissa korkealla. Paikka, jossa voisi lisäksi nauttia vaikka kahvit omaan tahtiin. Muutoin Kaarina kantoi huolta lasten ja nuorten tarpeista sekä sovusta osin samoissa pelitiloissa liikuttaessa. Lisäksi Kaarinaa kiinnostivat lehtilukusali aukioloaikoineen, musiikkitilan akustiikka, mahdolliset esiintyjät ja muun kulttuurin näyttelytilat. Hän toivoi lopuksi, että kirjastosta löytyisi keskitetty infopiste em. kulttuuritapahtumille.

Liikunta- ja aistirajoitteisten puolesta puhui työpari ”Matti” ja ”Laura”. Heidän huolensa liittyivät kirjaston käyttöön, opasteisiin ja musiikkiosaston tarjoamiin uusiin kokemuksiin. Rajoitteiden kannalta tärkeitä suunnittelukohteita ovat myös työ- ja keittiötilat, lounasmahdollisuudet sekä lehtisalin lukupäätteet näkövammaisille. Myös toimistohotellin tiloissa oma rauha on merkittävä lisä käyttömukavuudessa. Kaikissa palvelukohteissa olisi liikunta- ja aistirajoitteisille oltava jo suunnitteluvaiheessa riittävä valmius. Tämä koskee tilojen varustelua sekä kulkuväyliä liikuttaessa tilojen välillä. Lopuksi Matin ja Lauran työpari puuttui tärkeään yksityiskohtaan viiteryhmänsä ja pienten lastenkin puolesta: kalusteissa olisi vältettävä teräviä kulmia!

Viiskymppisensä pari vuotta sitten ohittaneella ”Erkillä” oli useita odotuksia Lempäälä-talon tiloista. Eronnut ja työtön Erkki toivoi saavansa neuvontaa ja asiointiapua sekä sopivia tiloja opiskella rakennusalan tutkintonsa loppuun. Lehtilukusali ja muutkin maksuttomat palvelut olivat päällimmäisinä Erkin mielessä. Myös hänen erityisharrastuksensa, musiikki, tarjoaisi lievästi jo erakoitumaan alkaneelle rentoutumisväylän sekä ohjaisi kenties uusien ihmisten seuraan.

Viimeisenä, mutta samalla suurta ikäluokkaa vielä hetken aikaa edustavana tyyppinä esiteltiin ”Pentti 70”. Hän oli aktiivinen ikäihmisten edustaja, jonka puoliso oli kuntonsa vuoksi siirtynyt hoitokotiin. Paperilehtiin ikänsä tottuneena lehtilukusali ja sen akustiikka olivat Pentin mielenkiinnon päällimmäisiä. Toisaalta sähköisen asioinnin ja muun atk:n käytön tuki olisi tarpeen. Myös terveysasioissa, kuten verenpaineen ja sokeritasapainon tarkkailussa olisi Lempäälä-talon ”yhden luukun” -periaate Pentille sopiva apu. Hän tuntui vierastavan sinänsä ystävällistä ja tarpeellistakin ”saattoapua” talon puolesta. Sen sijaan hän toivoi opasteiden olevan sen verran selkeitä, että talon sisällä olisi luontevaa liikkua ominkin päin.

Purkuaiheiden jälkeen keskusteltiin vielä hetken tilojen äänieristyksestä, lattian sekä kalusteiden pintamateriaaleista, osin melun vähentämisen ja puhtaanapidon näkökulmasta. Myös kaikkien teknisten laitteiden hankinnassa toivottiin käyttömukavuuden huomioimista kaikentasoisille käyttäjille. Työpajan huomiot luvattiin kerätä yhteen ja raportoida myöhemmin kunnan omilla sivuilla.

 

Teksti: Ahti Granat

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
LVS DIGI tutustumistarjous 8 viikkoa 3,90 €.