Vesilahden nimestä

LVS:n viikontakaisessa numerossa 24.10. esitettiin teoria, että Lempäälän nykyisen Kirkkojärven nimi olisi alun perin ollut Vesilahti. Se olisi siirtynyt Lempäälästä Vesilahden pitäjää merkitsemään, kun Aimalan kirkon palon jälkeen Vesaniemen kupeeseen rakennettiin uusi kirkko. –Kun tällä palstalla sopii asiaa käsitellä, kerronpa oman kantani.

Ensinnäkin Kirsti Arajärven oletus Vesilahdesta koko Pyhäjärven rantakuntien emäpitäjänä on kaiken käytettävissä olevan tiedon perusteella väärä. Se on väärä, vaikka emäpitäjän nimitys hiveleekin vesilahtelaisten itsetuntoa. Arajärven oletus perustuu säilyneeseen merkintään, että muuan Vesilahden varhainen pappi teki synnintunnossaan pyhiinvaellukseen Roomaan. Se, ettei muista kirkoista tai papeista– esimerkiksi Pirkkalan Viikin alueella sijainneesta – ole säilyneitä asiakirjamerkintöjä, osoittaa ainoastaan, miten suurta tuhoa Kuusiston piispanlinnan ja Tukholman Tre Kronorin tulipalot arkistoille aiheuttivat.

Lempäälän osalta asiassa pitää ottaa huomioon, että ortodoksinen lähetystyö oli varhain ulottunut Hämeessä Lempäälään asti. Ensimmäinen kirkko Lempäälän nykyisen kirkon paikalla oli ortodoksinen kappeli. Vasta oikeastaan professori Unto Salon tutkimukset ovat osoittaneet itäisen kirkon vaikutuksen Hämeessä.

Käsitykseni on, että Vesilahden nimi juontuu ns. Hämeen vepsäläisiä tarkoittaneesta wessi- tai wisu –kansan nimestä. Heistä on merkintöjä venäläisissä kronikoissa vuoden 1000 paikkeilta. Vesi-alkuisuus tarkoittaa siis alueella asuvan ja sitä nauttivan kansallisuustunnistetta ja itse nimi on annettu rannikoilta noin 300 jälkeen tulleiden rautakautisten maanviljelijöiden toimesta. Tällaisia paikkoja ovat Vesilahden lisäksi Lahden Vesijärvi, Virtain Visuvesi sekä Loimaan Vesikoski. Nämä nimet ovat paikanniminä järjettömiä, ellei niiden kautta viitata asukkaiden kansallisuuteen. Katsokaapa muuten Karttapaikasta, kuinka paljon Vepsä-alkuisia paikannimiä on Suomen eri puolilla. Puhumattakaan sukunimistä Vepsä ja Vepsäläinen. Tätä vepsäläissanastoa ovat myös mm. Vääksy eli Vekso, Narva tai Närvä, Juga eli Juva, Vaskuu tai Vaskio jne.

Perimätiedon mukaan Vesilahden Vesaniemellä eli ammoisina aikoina pyöreäkattoisissa majoissa asunutta kansaa. Tämä rakennustavan merkille pantu outous on ainoa, mitä näistä Hämeen vepsäläisistä tiedämme. Mutta aivan varmaa on, ettei vesaikko tai mikään muukaan pöpelikkö riitä antamaan nimeä korkeahkolle niemelle. Nimeen tarvitaan jokin merkityksellisempi elementti.

Aimalan kylän hiekkaharjanteen satulassa sijainnut Aimalan kirkko saa monen pohtimaan Aimalan nimeä. Kun vanhat rautakautiset kylät säännöllisesti on nimetty ensimmäisen miespuolisen asuttajan mukaan, olisi tätä selitystä sovellettava tässäkin. Käsitykseni on, että Aimala perustuisi miehen nimeen Aimo. Ja odotusten mukaisesti tapaamme Aimon talon Kautun korkeudelta Tarjanneveden rannalta, entiseltä lempääläisten eräsijalta.

Juha Kuisma

Kirjoittaja on lempääläinen tietokirjailija

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>