Mitä kuuluu Miikalle?

Miika Korkatti sykyisessä maisemassa. Kuva: Ahti Granat

Puolisen vuotta sitten tässä lehdessä käsiteltiin ikivanhan taidemuodon, taikuruuden nykyolemusta lempääläläisen SM-tasoisen taikurin, Miika Korkatin kautta. Samalla päästiin kurkkaamaan Miikan organisoimiin ”Salaisiin Sessioihin” Lempäälän maisemissa.

Nyt päivitettiin Miikan oman yrityksen ja uran tilaa sivuten samalla tämän vuoden Suomen ravintolataikuruuden mestaruusmittelöä ja -menestystä. Miika tulee yrittäjäperheestä, joten kasvuympäristöllä on ollut hänen elämänvalinnoissaan selkeä rooli. Hän kertookin pienen anekdootin eräästä isänsä kanssa tehdystä saunareissusta: Miikan isä oli sillä kertaa ottanut vakavasti puheeksi, aikooko poika tulevaisuudessaan a) tehdä töitä toisille vai b) tulla toimeen itsellisesti.

Kaupallisten opintojen ja muutaman palkkatyövuoden jälkeen Miika oli valmis perustamaan omalla nimellään toimivan yrityksen tämän vuoden helmikuussa. Aivan ”taikaiskusta” se ei tietenkään tapahtunut, vaan taustalla oli pitkällinen, oikean taikurin ammattiin valmentautuminen.

Sen yhtenä kruununa oli jo aiemmin mainittu ravintolataikureiden Suomen mestaruus vuodelta 2017. Miikahan oli jo tuohon mennessä noussut hämmästyttävän nopeasti, noin neljässä vuodessa, Suomen kysytyimpien ammattitaikureiden joukkoon. Hyvänä esimerkkinä maineen sekä kysynnän kasvusta voi pitää yli sataa keikkaa jo tänä vuonna.

Miikan ohjelmisto on suunnattu aikuisasiakkaille, joten se rajaa osittain esiintymistilaisuuksia. Häntä nähtiin viime kesänä yhtenä artistina muutamassa Suomen suurimmassa festaritapahtumassa, kuten mm. Himos Juhannus, Wanaja Festival, Keskiaikafestivaalit sekä Popedan stadion-keikka.

 

Helsingissä Ravintola Nyyrikissä pidettiin äskettäin vuotuiset ravintolataikuruuden Suomen mestaruuskisa. Mestaruuden uusiminen ei Miikalta nyt onnistunut. Mutta hopea ei toki ollut häpeä, koska Miikaa parempi oli ainoastaan edellisvuonna toiseksi jäänyt ammattiveli. Uutena avauksena voi pitää ensimmäistä – vaan Miikan mukaan tuskin viimeistä – kertaa kisassa mukana olleita ruotsalaiskollegoita. Ravintolataikuruuden kolmas sija menikin sitten länsinaapurille. Tervettä kilpailua aivan maaotteluhenkeen siis.

”Taikatorstai” Tampereella pitää Miikan kiireisenä Bar K:ssa kerran kuukaudessa ensi kevääseen saakka. Oman käsityksensä mukaan hän on tällä erää ehkä laajimmin verkostoitunut alan toimija Suomessa. Sen myötä hän saa jokaisena taikatorstaina kymmenisen taikuria esiintymään ravintolataikuruudesta viehättyneelle yleisölle. Noin puolet kunkin taikatorstain parituntisesta klo 20-22 välillä täyttyy Miikankin omimmasta lajista, eli lähitaikuruudesta ravintolapöydissä. Toinen puolisko ajasta on taas lavaesiintymisen erilaista taikataituruutta. Miika itse ehtii esiintyä vähemmän, mutta juontaa illan isäntänä tilaisuuden ja huolehtii koko show’n juoksutuksen alusta loppuun.

 

Oman yrityksensä tunnettavuutta sekä keikkakalenteria Miika on pitänyt yllä ensisijaisesti sosiaalista mediaa eli somea hyödyntämällä. Hänen esittelynsä on mukana luonnollisesti myös alan ohjelmistoagentuurin sivuilla.

Jonkin verran on yhä käytössä vanhempaa, painoesitteisiin perustuvaa tiedottamista. Se häviää kuitenkin armotta sosiaalisen median nopeudelle ja nykyiselle monimuotoisuudelle.

Edellä mainituissa Salaisissa Sessioissahan Lempäälän Tervajärvellä oli mm. Jose Ahosen hyvin ajankohtaista luennointia yksittäisten taikureiden ja koko alan tehokkaasta markkinoinnista. Kuten Ahonen tuolloin, myös Miika itse painottaa huolellisuutta yksityiskohdissa, oli sitten kyse verkostoitumisesta, itsensä markkinoinnista tai mistä tahansa asiakaskohtaamisesta, valmisteltua esitystä suinkaan unohtamatta.

 

Miikalla on kunnianhimoa kylliksi saada taikuruus nousemaan samaan kulttuuriseen asemaan kuin esim. stand up -komiikka on tällä hetkellä Suomessa. Kumpaakin lajia arvostaen on silti sanottava, että taikuruus edellyttää vähintään, ja kenties jopa enemmän, hiottua ja keskittynyttä otetta onnistuakseen.

Miikan mukaan yleisö eri osissa ja esiintymispaikoissa Suomessa on vaihtelevan altis otettavaksi mukaan taikuuden maailmaan. Mutta mitä laajemmin taikureiden taidot saadaan kaikkien arvioitaviksi, sen varmemmin myös sen kulttuurinen arvo nousee. Tai oikeastaan se palaa alkuperäiseen kunniaansa. Sitä edustivat kansan keskuudessa jo keskiaikaiset ”silmänkääntäjät” toreilla ja markkinoilla. Sitä ovat jatkaneet heidän sofistikoituneet seuraajansa suurilla estradeilla – kuten esimerkiksi äskettäin edesmennyt Suomen taikuruuden ikoni, ”Solmu” Mäkelä parhaimmillaan.

 

Teksti: Ahti Granat

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentit (2)

  1. Digilehti LVS

    Täyttä soopaa sanoisin itse en usko taikuruuteen ihan turhaa vois painuu hiitee tämmötteet täältä kunnon uutisia kiitos

    Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>