Järjestötreffeillä haettiin vapaaehtoisia agentteja avuksi tulevaan

Joanna Järvinen Kantri ry:stä vastaili ja Johanna Veijanen täydensi Leader-rahoituksesta. Kuva: Ahti Granat

Torstai on toivoa täynnä, väitetään. Ainakin Virta-kampuksen salissa 8. marraskuuta kokoontuneille lähes 50 ihmiselle sitä toivoa pyrittiin luomaan. Järjestäjänä oli jo toista kertaa tänä vuonna Lempäälän kunta ja sen yhteisövaliokunta. Myötä- ei siis vastapuolina treffeilllä oli runsas kirjo lempääläläisiä järjestöjä ja yhdistyksiä.

Pirkanmaan alueen yhteisöaktivaattori Tomi Kuhanen onnitteli yhtenä ”vuoden isän” -tittelin saanutta lempääläläistä Risto Tuomista. Tähän aiheelliseen ja ansaittuun onnitteluun yhtyi koko muu salillinen.

Kuhanen viittasi taustayhteisönsä keväällä tekemään järjestökyselyyn, jossa haluttiin saada selville kolmannen sektorin toimijoiden keskeisimpiä ja ajankohtaisimpia pulmia. Vastauksista kävi ilmi, että kentällä on pulaa mm. uusista aktiiveista ja vapaaehtoisista. Jäsenmäärien aleneminen ja jäsenmaksujen yhä vaikeampi kerryttäminen toiminnan rahoitukseen ovat huolestuttavia suuntia. Järjestöjen ja yhdistysten tiedotuskaan ei ole toivotulla tasolla.

Aivan viimeisimpänä, joskaan ei enää niin yllättävänä uhkan, on sosiaali- ja terveysalan megauudistus. Sen uskotaan  ja pelätään heijastuvan erityisesti kuntatasolla rajaavana muutoksena, joka koskee aiempaa tukirahoitusta ja tilojen käyttöä. Tulevaisuuden ratkaisuja nähtiin yhdistysten keskinäisessä yhteistyössä, viestinnän kehityksessä sekä muutoksena valmistautumisessa kolmannen sektorin toimintaedellytysten varmistamiseen.

Mihin sitten tukea tarvitaan? Tomi Kuhasen mukaan vastauksista saattoi lukea puutteita löytyvän esimerkiksi nykyisestä näkyvyydestä ja tunnettavuudesta. Yhteistyön haluttiin tiivistyvän kuntatasolla, samoin oli halua panostaa verkostoitumiseen muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Myös maakunta laajempana toimintaympäristönä edellyttäisi selvempää yhteydenpitoa.

Ilman kunnollista jäsenhankintaa tai ainakin vapaaehtoisvoimia ei päästä vielä kovin pitkälle. Ihmisten mukaan saaminen aktiivisimpien taustatueksi on jokaisen järjestön ja yhdistyksen suurimpia päänsärkyjä.

 

Kyselystä esiin nousseiden vaikeuksien ohella alustaja pyrki saamaan esiin myös keinoja, joilla kuntien ja järjestöjen sekä yhdistysten tuleva kanssaelo sujuisi yhä paremmin. Satojen pirkanmaalaisten kolmannen sektorin edustajien keskeinen yhteinen nimittäjä on jäsenten, toimijoiden ja kunnan sekä kuntalaisten hyvinvointi.

Rahasta ei voi olla puhumatta samaan hengenvetoon toimintaympäristön turvaamisen yhteydessä. Kyselyyn vastanneista lähes viidennes katsoi toiminnan pysähtyvän tyystin, jos kunnan tuki loppuu ja yli kaksi kolmasosaa oli varma, että toimintaa jouduttaisiin supistamaan merkittävästi. Lakkauttamisuhan tai supistusten kohteina olisivat ensisijaisesti harrastukset,  liikunta ja urheilu, lasten leikkikentät, päihdetyö ja aistivammaisten palveluistakin osa.

 

Pirkanmaan ”agenttiaktivaattori” Tomi Kuhanen. Kuva: Ahti Granat

Tässä kuvioon tulevat mukaan jo yli kymmenessä Pirkanmaan kunnassa toimivat järjestöagentit. Heidän tehtävänään on olla kunnissa yhteyshenkilöinä ja linkkinä maakuntatasolle. Samalla he ovat kokoava voima paikalliselle kolmannelle sektorille sekä apuna em. verkostoitumisessa. Tällainen koordinointi edellyttää  yhteistä ohjeistusta sekä koulutusta.

Lempäälän agenteilta Tomi Kuhanen odotti ainakin intoa uusiin toimintatapoihin, uskoa yhteistyön voimaan ja herkkyyttä yhdistysten tunnoille. Agenttien olisi oltava valmiita sukkuloimaan kunnassa ja kuntarajojen ulkopuolellakin.

Yleisöstä haluttiin alustajalta täsmennystä ohjeistuksesta kolmannen sektorin jatkuvuuden turvaamiseksi kunnissa, nimenomaan sote-uudistuksen kirjausten yhteydessä. Tomi Kuhanen ei kuitenkaan voinut vahvistaa, miten tätä asiaa olisi valmisteltu tai kirjattu tulevaan sote-lakiin tai edes ohjeisiin. Maakuntavalmistelussa aihe on ollut esillä.

 

Kantri ry:n tuore tiedottaja Johanna Veijanen kertoi yhdestä rahoitusmuodosta, ”Leaderista”. Sen avulla voidaan tukea kohteita 5 000–180 000 euroon. Hankkeet edellyttävät hyväksytyksi tullakseen paitsi riittävän pätevän valmistelun ja hakemuksen, myös 50 prosentin omarahoitusta. Kohteina voivat olla esimerkiksi erilaiset liikunta- ja harrastustilat. Veijanen arvioi, että hyöty kunnalle ja kuntalaisille Leader-hanketuesta olisi jopa seitsenkertainen

Samasta valtakunnallisesta lähteestä kertoi myös Kantri ry:n hankeaktivaattori Joanna Järvinen. Hän viittasi jo toteutuneisiin hanke- ja yritystukiin Pirkanmaalla. Kyse on ollut pääosin yleishyödyllisistä hankkeista, kuten vesistöjen kunnostuksesta ja kyläyhdistysten toiminnan tukemisesta.

Nuoriso-Leader on edellisestä poikkeava tukimuoto. Sen katto on 1 000 euroa kohteelta ja hakutapa mahdollisimman kevyt. Tarkoitus on saada nuoria mukaan hankevalmisteluun. Edellytyksenä kuitenkin, että  hakuvaiheessa mukana on oltava vähintään kolme yli 25-vuotiasta.

 

Erkki Häkli valotti Lempäälän kunnan ja kunnassa toimivien yhdistysten ja järjestöjen nykytilannetta. Hänen mielestään järjestöystävällisestä asenteesta saatava etu on kaikinpuolinen: positiivisuutta sekä näkyvyyttä.

Kolmas sektori on aktiivinen väylä aktiivisille. ja yhteistyön tuloksena luodaan myönteistä kuntakuvaa. Kunnalla on ollut jo pitkään käytössä erityinen 500 euron kannustuspalkkio uusia hankkeita virittäville.

Erkki Häkli luetteli koko joukon muitakin kunnan käytössä olevia avustusväyliä yleisiin sekä erityiskohteisiin. Esimerkiksi vuoden 2019 avustuksia myönnettäessä painotetaan erikoisesti uimapaikkojen ja rantarakenteiden kunnostamista kunnassa.

Häklillä oli esittää konkreettisia tuloksia järjestöjen, kyläyhdistyksen ja kunnan kumppanuudesta Innilän hiihtomajalla. Toinen hyvin toteutunut kohde on Lempoisten ala-asteen  pihapiiriin rakentunut skeittipuisto.

Käyttövaraamiseen ja aikatauluttamiseen on suunnitteilla erityinen sähköinen ”seutuvaraamo”, jossa Lempäälä on mukana kahdeksan muun Pirkanmaan kunnan kanssa. Siitä  on karttapohjainen esittely kohdekuvineen ja toimintavalikkoineen ”mitä haluat täällä tehdä” -tyyliin.

 

Lempäälän kunnan koordinoitua yhteistoimintaa selvittivät yleisölle Tiina Hildén ja Talvikki Torppa.

 

Yleisö keskuudessa keskeisimmäksi näytti nousevan erityisen kuntayhdyshenkilön rooli. Hänen olisi kyettävä nivomaan yhdeksi laumaksi koko kolmannen sektorin sekä kunnan toimintojen kirjava karja. Paikkakuntakohtaisia järjestömessuja ja yhteistä keskustelufoorumia toivottiin myös. Uutta sosiaalisen median tarjoamaa palvelua haluttiin laajentaa, samoin siihen sopivaa  yhteistä uutisointia kuntalaisille.

Ryhmäpalautteen perusteella vaikutti vahvasti siltä, että kuntakohtainen järjestöyhdyshenkilö on paikalliselle järjestö- ja yhdistysväelle vähintään yhtä arvokas kuin Pirkanmaan maakunnan linkiksi aiotut kunta-agentit.

Kolmannen sektorin yhdyshenkilötoive ja järjestöagenttien rooli näyttäisivät lopulta kietoutuvan vahvasti yhteen. Jälkimmäisiin toimiin haettiin nyt tilaisuuden päätteeksi vapaaehtoisia. Kaksi löytyi heti: Tarja Rossi ja Tuula Petäkoski-Hult.  Lisäehdokkaita, vaikka miehiäkin, jäätiin odottelemaan – myöhemmin ilmoittautuviksi?

 

Teksti: Ahti Granat

HEI, LÖYSIT TIMANTIN!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.

Uusi käyttäjä, luo itsellesi tunnukset, niin pääset aloittamaan ilmaisen kokeilujakson.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>