Suurin osa eläkeläisnaisista köyhyysrajan alapuolella

Puhumassa Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Simo Paassilta. Kuva: Terttu Virtanen

Yleisöä oli tullut talon täydeltä, kun 31. lokakuuta alkoi Lempäälän työväentalolla Lempäälän Eläkkeensaajien järjestämä kaikille avoin Tunne etusi -tilaisuus. Aiheena oli kaikille eläkeikäisille tärkeää tietoa mm. sosiaalisista eduista ja edunvalvontavaltuutuksesta.

Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Simo Paassillan puheenvuoro käsitteli tuoretta eläketietoa mm. keskieläkkeistä, joissa lempääläisten eläkkeet sijoittuvat valtakunnan keskitasolle. Naisten eläkkeet ovat vain 68 % miesten eläkkeistä, joten suuri osa eläkeikäisistä naisista on köyhyysrajan alapuolella.

Eläkeikäisiä suomalaisia on eniten Itä-Suomessa työikäisten väestön keskittyessä Etelä-Suomeen. On kuntia, jotka haluavat saada juuri eläkkeelle jääviä ihmisiä asumaan paikkakunnalle, heillähän on vakituiset tulot ja he käyttävät rahaa paikallisiin palveluihin.

Eläkkeensaajien Keskusliiton tavoitteista Simo Paassilta kertoi, että tärkeänä tavoitteena liitolla on mm. eläkeläisköyhyyden vähentäminen sekä riittävät ja kohtuuhintaiset terveyspalvelut, joiden järjestämisessä päävastuu pitää olla julkisella sektorilla.

 

Eläkkeensaajien Keskusliiton sosiaalipoliittinen asiantuntija Tarja Pajusen luennon aiheena oli eläkkeensaajan arki ja sen haasteet, joita riittää silloin, kun ihmisen toimintakyky heikkenee. Hankalinta on, kun etuuksista ei oikein tiedetä. Pitää itse olla aktiivinen ja osata hakea itse hakea etuuksia. Viranomaisilla on neuvontavelvollisuus, mutta tavoittaako neuvonta oikeat ihmiset, sillä useat eläkeikäiset eivät osaa käyttää nettiä? Pajunen puhui kattavasti lääkekorvauksista, hoitotuista, maksukatoista, kelatakseista ja muista eduista.

Tärkeä asia kaikille eläkeläisille on tehdä ajoissa edunvalvontavaltuutus, jossa ilmoitetaan kirjallisesti, kenen ja miten halutaan asioita hoidettavan sitten, kun itse ei siihen enää kykene. Valtuutetulta tarvitaan suostumus. Lisäksi tarvitaan esteettömät todistajat. Suomi.fi:ssä on olemassa asiasta video, josta voi katsoa neuvoa. Jos valtuutusta ei ole aikanaan tehnyt itse, maistraatti tarvittaessa määrää viran puolesta edunvalvojan. Maistraatti valvoo myös itse tehdyn edunvalvontavaltuutuksen toteutumista.

On myös hyvä tehdä ajoissa hoitotahto, jossa kertoo, miten haluaa itseään hoivattavan ja hoidettavan. Siinä voi kertoa mm. omat arvot ja tavat, pitääkö eläimistä ja musiikkimaun. Hoitotahdossa voi mainita myös, haluaako itseään elvytettävän, kun sellainen tilanne tulee. Lopullisen päätöksen tekee kuitenkin hoitava lääkäri. Hoitotahdon voi tallettaa Omakantaan, ja sitä voi muuttaa tarvittaessa.

 

Lempäälän kunnan vt. vanhustyönjohtaja Leila Haakana kertoi, että Lempäälässä on ikäneuvola, jonne soittamalla saa neuvoja itseään askarruttaviin asioihin. Sieltä ohjataan tarvittaessa asiantuntijan puheille. Myös Lähitoreilta voi kysyä apua. Lähitorit toimivat Lempäälässä Ehtookodolla, Toimelassa ja Himminkodolla.

Yleisö oli aktiivinen ja kyseli kunnan palveluista mm. asumisesta, tukipalveluista, kotihoidosta ja palvelutaloista. Olisi vielä ollut hyvä tietää, miten ko. asioita kunnassa tulevaisuudessa muutetaan ja miten päätöksiin voisi vaikuttaa.

Päivän aikana tuli paljon tietoa, jota saa sulatella pitkään. Eipä sitä kaikkea millään muista, mutta tietää ainakin, mistä voi kysyä lisää. Eläkkeensaajien Keskusliiton nettisivulla www.elakkeensaajat.fi on paljon tietoa eläkeikäisille. Myös www.suomi.fi/kansalaiselle ja www.kansalaisneuvonta.fi -sivuilta löytyy tietoa asioista.

 

Terttu Virtanen

HEI, LÖYSIT TIMANTIN!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.

Uusi käyttäjä, luo itsellesi tunnukset, niin pääset aloittamaan ilmaisen kokeilujakson.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>