Vesilahden kunnan johtoryhmästä puolet jää pois

Hallintojohtaja Minna Hutko lähtee Vesilahdesta

– Vesilahteen jää rakas ja tärkeä tukikohta, äidin lapsuudenkoti. Pidän myös yhteyttä nykyiseen työyhteisöön, mitä jään kovasti kaipaamaan, Minna Hutko sanoo. Hän lopettaa työt Vesilahden kunnan hallintojohtajana perjantaina 22. helmikuuta.

Vesilahden kunnan johtoryhmään tulee isoja muutoksia. Kunnanjohtaja Erkki Paloniemi on jäämässä eläkkeelle, elivoimapäällikkö Jarkko Pakaslahden määräaikainen pesti päättyy ja nyt hallintojohtaja Minna Hutko on jättämässä työt Vesilahdessa
Minna Hutko on ollut Vesilahden kunnan palveluksessa heinä-elokuun vaihteesta 2002 lähtien. Sitä ennen hän työskenteli yksityisellä sektorilla rahoituksen ja luotonhallinnan parissa.
− Toimin ensin yhdeksän kuukautta viransijaisena ja kun vakituinen paikka avautui, hain ja pääsin. Työpaikka omassa kunnassa oli ihanne ja sopi siihen elämäntilanteeseen hyvin, kun ei tarvinnut enää matkustaa, Minna Hutko kertoo.
Kuluneet vajaat 17 vuotta ovat Hutkon mukaan olleet hienoja ja opettavaisia.
− Olen saanut elää todella upeita kasvun ja kehityksen vuosia. Kunnan väkiluku kasvoi 3−4 prosenttia vuodessa ja pelkästään kunta myi 20−30 tonttia vuodessa. Oli positiivinen eteenpäin menemisen ja kehittämisen henki.
Hutko muistelee, kuinka tonttikaupan ollessa kuumimmillaan paloasemalla järjestettiin tonttiarvonta. Halukkaita ostajia oli niin paljon, etteivät kaikki edes mahtuneet sisälle vaan osa jäi ulkopuolelle.
− Saatiin myös ensimmäinen kylmäasema, sitten uusi kauppa ja toinen kylmäasema, ja paljon muuta. Se oli konkreettista kehittymisen aikaa.

Suomen talouskasvu taittui Yhdysvaltojen sijoitusmarkkinoilta levinneeseen taantumaan syksyllä 2008.
− Kuntapuolella tämä näkyi 2009, mutta ei mitenkään radikaalisti. Viitisen vuotta sitten taantuma ja valtionosuuksien muutokset iskivät kuntaan. Tonttikauppakin hiipui.
Meneillään oleva kaupungistuminen ja keskittyminen vaikuttavat Vesilahden kaltaiseen kuntaan.
− Meillä ei ole riittävästi monimuotoista asumista. Kun minun ikäpolveni on rakentanut tänne talonsa isolle tontille ja perhe supistuu yhteen tai kahteen aikuiseen, silloin lähdetään etsimään muita asumisvaihtoehtoja, joita täällä on vähän. Erkin (Paloniemi) sanoin vetovoiman lisäksi tarvitsee vahvistaa pitovoimaa.
Menossa olevat kaavahankkeet vastaavat tarpeeseen tarjoamalla monimuotoisempaa asumista. Minna Hutko toivoo, että kaavat saavat suopean vastaanoton, koska kysymys on kunnan kehittämisestä ja tulevaisuudesta.
− Päätöksenteolta toivon, että olisi vastuullisuutta, rohkeutta visioida tulevaisuutta ja pitkäjänteisyyttä. En sano, etteikö näin olisi, mutta kunnissa ei eletä yritysten tapaan kvartaalitaloudessa. Kunnissa joudutaan katsomaan yhtä valtuustokautta pidemmälle. Se sapluuna, mikä toimii nyt, ei ehkä toimi tulevaisuudessa.

Kunnilla on paljon lakisääteisiä tehtäviä eivätkä ne muutama vuosi sitten paljon puhuttujen byrokratian purkutalkoiden johdosta vähentyneet. Jos jotain poistui, tilalle tuli lisää uutta.
− Lakisääteisten tehtävien määrä on minun työvuosieni aikana tuplaantunut, jos ei jopa enemmän. Suomessa on sellainen mentaliteetti, että tapahtuu mitä vaan, se pitää lailla korjata. Eihän me voida mitenkään lainsäädännöllä varmistaa, ettei mitään tapahtuisi. Oletetaan, että yhteiskunta ottaa entistä enemmän vastuuta, kun ihmisen omaa vastuuta elämästään pitäisi korostaa.
Minna Hutko toivoo, että kolmannen sektorin rooli toimijana vahvistuisi.
− Siellä on niitä superaktiivisia ihmisiä, mutta sitten on joukko ihmisiä, jotka aiempaa vähemmän osallistuvat yhteisiin asioihin. Toki työelämä vie monelta entistä enemmän aikaa. Ehkä myös individualismi on nyt korostunut tässä yhteiskunnassamme.

Kunnan päätöksenteossa vaihtuvuus on hyvästä, mutta suuri vaihtuvuus voi tuoda haasteita. Vesilahdessa on tapahtunut isoja muutoksia.
− Ennen kasvettiin päätöksentekoon esimerkiksi lautakuntatyön kautta, kun nyt tullaan usein suoraan hallitus- ja valtuustopaikoille. Uusiutuminen tuo paljon hyvää, mutta on siinä omat haasteensa.
− Pitäisi ymmärtää kunnan dynamiikkaa. Moni turhautuu varmasti siihen, että miksi ei vain panna asioita kuntoon. Kunnalla on kuitenkin paljon lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita eikä kunta voi reagoida toimintaympäristön muutoksiin yritysten tapaan.
Hutkolla on mielessään lakisääteisiä tehtäviä, jotka hyvin voitaisiin karsia pois. Hänen ei pidä kuntien tasapäistämistä hyvänä lähtökohtana.
− Kuntien toiminta on liian säänneltyä. Kunnille pitäisi antaa enemmän määräysvaltaa miettiä, miten juuri tällä alueella asioita järjestetään. Kuntien toimintaympäristöt ovat kuitenkin hyvin erilaisia.

Minna Hutkolla on jo jonkin aikaa ollut toinen koti ja elämänkumppani Lahdessa. Viime vuoden lopulla hänen mielessään kypsyi ajatus arkielämän siirtämisestä Päijät-Hämeen seudulle.
− Yksi iso ratkaisun taustatekijä oli se, että sain Tampereella asuvilta 23- ja 28-vuotiailta tyttäriltäni luvan lähteä pidemmälle, hän hymyilee.
Ajankohta oli muutenkin Hutkon mukaan sopiva elämänmuutokselle. Kaikki osaset loksahtivat paikalleen, kun hän haki ja sai nopealla aikataululla kunnan henkilöstöpäällikön tehtävän Päijät-Hämeestä.
− Vesilahteen jää rakas ja tärkeä tukikohta, äitini lapsuudenkoti. Se on ja pysyy siellä. Lempäälän-Vesilahden Sanomista aion seurata tiiviisti tapahtumia Vesilahdessa. Pidän myös yhteyttä nykyiseen työyhteisöön, mitä jään kovasti kaipaamaan. Meillä on hieno porukka kunnanvirastolla töissä.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>