Tasapyöreitä vuotuisjuhlia

Erkki Koivisto. Kuva: Jussi Saarinen

Uutena lempääläläisenä osallistuin toimittajana tuoreeltaan vuonna 1989 kunnan 550-vuotispippaloihin. Upouuden Hakkarin kartanoravintolan pihamaalle kokoontui suureen piiriin ”säätyläisiä” kutsuvieraina.

Juhlavuodelle aiheen ja lähtökohdan antoi ns. Davidin kapinan sovinnontekoasiakirja, joka laadittiin Lempäälän Kuokkalassa vuonna 1439. Tunnustuskirjaan painettiin sinetti 580 vuotta sitten tammikuun 18. päivänä.

Tuo on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun Lempäälä, ”Lembois” on mainittu asiakirjassa.

Itsenäisenä pitäjänä 580 vuotta täyttävää Lempäälää juhlitaan tänä vuonna Lempäälä-päivänä maanantaina 9. syyskuuta.

Vaikka Lempäälän olemassaolo pitäjänä lasketaankin keskiaikaisesta tapahtumasta, Lempäälä on varsinaisena hallinnollisena kuntana huomattavasti nuorempi, sillä se on perustettu vuonna 1866.

Vuonna 2016 kunnan 150-vuotista taivalta juhlistettiin näyttävästi monin eri tavoin.

 

Nyt muutamaa vuotta myöhemmin 150 vuottaan monipuolisesti juhlistava Vesilahti panee paremmaksi – nimittäin lähes sata vuotta vanhemmaksi. Siellä vietettiin vuonna 1996 pitkään ja hartaasti peräti 650-vuotissynttäreitä.  Vesilahti on perustettu vuonna 1896, mutta tiedossa oleva ensimmäinen asiakirja Vesilahden seurakunnasta on jo vuodelta 1346.

Se on 93 vuotta aiemmin kuin Lempäälästä on koskaan virallisesti dokumentoitu.

Toisaalta niin Lempäälä kuin Vesilahtikin kuuluivat alun alkaen jo 1200-luvun puolenvälin tienoilla perustettuun Suur-Pirkkalan kirkkopitäjään. Ajan myötä Vesilahti ja Lempäälä, muiden kuntien tapaan, sittemmin erosivat tästä suurpitäjästä itsenäiseksi alueeksi, jonka keskus oli Vesilahdessa.

 

Ennen kuin alamme kutsua itseämme Kummelia mukaellen muinaisiksi pirkoiksi, muistutan, että Suur-Pirkkalalla tarkoitetaan entistä Ylä-Satakunnan pitäjää ja seurakuntaa, jota ennen alue oli osa Sastamalan seurakuntaa.

Hallintorajat ja -himmelit muuttuvat ajan saatossa miten milloinkin. Milloin ollaan osa isompaa kuviota, milloin taas itsellisempiä toimijoita.

Suomessa on nyt vuonna 2019 yhteensä 311 kuntaa. Enimmillään valtakunnassa oli kuntia vuonna 1941, jolloin niitä oli 603 kappaletta, lähes kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna.

Kuntia tulee ja menee, mutta niiden asuinpaikkojen maantieteelliset sijainnit pysyvät. On aivan makuasia, millä nimellä asutun kylän ympäristöä kutsutaan.

Jos asutuksen korkea ikä on juhlien järjestämisen kriteeri, yksistään Narvassa voitaisiin viettää ihan omia ”syntymäpäiväjuhlia”: 1700-vuotisjuhlia. Alueella on asuttu yhtäjaksoisesti kivikauden varhaisimmilta ajoilta alkaen. Varhaisimmat rautakautiset kalmistot ovat 300–400-luvuilta. Vainajat eivät olleet Suomesta ehkä koskaan kuulleetkaan.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.