Vesilahti-vaappu voitti juhlavuoden tuotekilpailun

Juhlagaalassa palkittiin ansioituneita vesilahtelaisia

Erkki Paloniemi tarkasteli menneitä ja Tuomas Hirvonen tulevaa. Molemmat pitivät juhlapäivänä kaksi puhetta mutta eri yleisöille.

Vesilahden 150-vuotisjuhlaa juhlittiin perjantaina kahteen otteeseen. Ensin virallisemmin kunnan yhteistyökumppanien kera ja kello kuuden jälkeen illalla kuntalaisille tarkoitetussa juhlassa. Jälkimmäinen keräsikin yläasteen juhlasalin täyteen väkeä.
Juhlagaalan kärkenä oli vuoden ansioituneiden vesilahtelaisten palkitseminen. Sitä ennen kuultiin musiikkia sekä vahdinvaihdon tekevien kunnanjohtajien, eläkkeelle jäävän Erkki Paloniemen ja kunnanjohtajan työt aloittavan Tuomas Hirvosen puheet.
− Erkki Paloniemi on täällä hyvin pidetty henkilö ja hän jäänee vesilahtelaisten legendojen joukkoon, sanoi illan juontanut Harri Penttilä.
Paloniemi kertoi Vesilahden lähihistorian keskeisistä tapahtumista. Vesilahti oli suurimmillaan yli 7 000 asukkaan kunta, kunnes alueluovutukset ja raju muuttoliike pudottivat asukasluvun alle puoleen.
− Kunta näytti hiipuvan ja valtuusto teki tuolloin päätöksen liittymisestä Lempäälään. Siellä ei kuitenkaan oltu kiinnostuneita. Mikähän mahtaisi olla vastaus tänä päivänä? Nykyinen Vesilahden valtuusto on kirkkaasti sitä mieltä, että kunta jatkaa itsenäisenä.
1970-luvulla Heikki Eronen ja Mauno Penttilä lähtivät suuntaamaan kuntaa nousu-uralle. Silloin muun muassa aloitettiin tonttien myynti ja infran rakentaminen. 1979 ensimmäiseksi kunnanjohtajaksi valittu Jukka Alkio jatkoi muun muassa kunnan elinkeinotoiminnan ja matkailun kehittämisellä.

Erkki Paloniemi valittiin kunnanjohtajaksi 1994. Paloniemi, Esko Halme ja Mauri Penttilä tekivät saumatonta yhteistyötä ja heitä alettiin kutsua Vesilahti-kolmikoksi. Kunta meni vauhdilla eteenpäin.
− Väkiluvun kasvu oli Pirkanmaan suurinta. Rakennettiin kouluja, tehtiin laajennuksia, rakennettiin infraa. Nyt viimeisimpänä valmistui uusi kirjasto. Vesilahti on investoinnut noin 50 miljoonaa, pääosin omin varoin. Se on paljon.
− Silloiset luottamushenkilöt tekivät todella rohkeita ja kauaskantoisia päätöksiä. Ne investoinnit ovat olleet sekä pito- että vetovoimatekijöitä, Paloniemi totesi.
Erkki Paloniemi kertoi nyt myös, mitkä menneet asiat häntä harmittivat.
− Minua risoo, ettei Vesilahdessa aikanaan mennyt läpi esitetty pienten tonttien kaavoittaminen, mikä olisi tuonut tarjolla monipuolisempia asumisvaihtoehtoja. Pettymys on ollut myös Narva-Kirkonkylä-maantiellä oleva kolmen kilometrin mittainen osuus, mitä ei monesta yrityksestä huolimatta ole saatu korjattua.
Hän oli myös harmissaan kunnan väkiluvun laskusta 2015 jälkeen sekä 2018 tilinpäätöksestä, joka on reilusti alijäämäinen.
− Paniikkinappulaa ei ole syytä painaa, keinot löydetään. Peruspalvelut ja infra ovat kunnossa, ja siinä on hyvä perusta jatkaa.
Paloniemi kiitti vesilahtelaisia, kunnan henkilöstöä ja luottamushenkilöitä sekä sidosryhmiä ja sanoi uskovansa, että luonteva yhteistyö jatkuu myös hänen seuraajansa kanssa.
Hän kiitti erityisesti hallintojohtaja Minna Hutkoa, jonka kanssa yhteistyö on sujunut kitkattomasti 16 vuoden ajan.
− Meidän molempien urat Vesilahdessa päättyvät. Uudet tekijät tekevät ajan hengen mukaiset päätökset, Paloniemi sanoi.
Vesilahden uusi kunnanjohtaja Tuomas Hirvonen vahvisti Vesilahden olevan muutoksen tilassa, mistä voidaan selvitä yhteistyöllä. Hän myös pohti, mitä muutos on.
− Muutos on kehitystä ja kun kehitymme, voimaannumme, olemme onnellisia. Muutos saattaa herättää pelkoa. Silloin tarvitaan keskustelua, yhteistyötä, vuorovaikutusta ja empatiakykyä, taitoa asettua toisen asemaan.
Hirvonen tähdensi, ettei vaikeita asioita saa päästää pinnan alle eikä perustaa niiden ympärille leirejä.
− Asiat pitää ottaa keskusteluun ja jossain vaiheessa niistä on myös päätettävä.
Tuomas Hirvonen nosti päällimmäiseksi luottamuksen, mitä tarvitaan etenkin kiperissä tilanteissa. Tavattuaan kuntalaisia, yrittäjiä ja muiden kuntien johtajia, hän pitää pohjaa tulevalle hyvänä.
− Vanhaa kunnioittaen mutta uutta syleillen, Hirvonen luotsasi tulevaa.

Vesilahti 150 Juhlagaalan palkitut:
Juhlavuoden Liikuntateko, Markku Pekola, Juhlavuoden Musiikkiteko, Reetta Hakala, Juhlavuoden Kulttuuriteko, Rämsöön Kesäteatteri, Juhlavuoden Ympäristöteko, Hurskasvuoren historiallisen luontopolun virkistysalue, Narva, Juhlavuoden Urheilija, Henna Saarinen, Juhlavuoden Maaseutuyrittäjä, Sirpa Himanen, Juhlavuoden kunnon kuntalainen, Jouko Marttila ja Heikki Seppälä, Juhlavuoden Yrittäjä, Jarkko Viljanen, Juhlavuoden Vesilahtelainen maailmalla, Jussi Järvenpää, Juhlavuoden Seniori, Matti Vesto, Juhlavuoden Vesilahtelainen, Heikki Eronen, Eila Häihälä, Yrjö Punkari.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
LVS DIGI tutustumistarjous 8 viikkoa 3,90 €.