Huhtikuussa pidetään eduskuntavaalit. Vesilahdesta ehdolla ovat Ari Arvela, Harri Penttilä, Miia Rajala, Aino-Riikka Simula ja Susanna Suoniemi, joilta tiedusteltiin nuoriin liittyvistä asioista.

Juttu on toteutettu osana valtakunnallista nuorten mediataitoviikkoa.

Eduskuntavaaliehdokkaat Vesilahdesta ihastelevat nuorten energisyyttä ja positiivisuutta – huolenaiheitakin on

  1. Mikä sinua ilahduttaa nuorissa?
  2. Mikä sinua huolettaa nuorten suhteen?
  3. Jos sinut valitaan eduskuntaan, miten ajaisit nuorten asiaa?
  4. Kerro itsestäsi jotain yllättävää.

 

Ari Arvela

Ari Arvela, 61 vuotta

1. Nuoret ovat innokkaita oppimaan uusia asioita ja seuraavat monia asioita avoimin silmin ja korvin.

2. Yksi mikä tulee mieleeni, on se, etteivät kaikki vanhemmat ehdi riittävästi olemaan nuoriensa kanssa ja keskustelemassa, kuuntelemassa heitä.

3. Kyllä meidän pitää luoda edellytykset jatkossakin nuorille mm toisen asteen opiskelupaikkaan pääsyn turvaaminen sekä saada kesätyöpaikkoja päästä tutustumaan työelämään.

4. Yllättävää? Lauluääneni ei ole hyvä.

Harri Penttilä

Harri Penttilä, 36 vuotta

1. Nuorten ennakkoluuloton asenne maailmaan. Positiivisuus ja energia, joka tarttuu.

2. Vakavin huoli on toisen asteen ammatillisen koulutuksen heikot resurssit. Siellä tapahtuu putoamista, joista on vaikea saada nuorta jälleen kouluun ja työllistymään. Myös perheissä tapahtuva pahoinvointi heijastuu nuoriin.

3. Meidän tulee varmistaa, että koulussa ja harrastuksissa kukaan ei pääse putoamaan joukosta vaan kaikista pidetään huolta.

4. Olen viettänyt kesän USA:ssa Etelä-Dakotassa maatilalla töissä tutustuen Yhdysvaltojen maatalouteen ja kesän Brysselissä opiskellen maatalouspolitiikkaa.

Miia Rajala

 

Miia Rajala, 46 vuotta

1. Nuorissa ilahduttaa energisyys. Innokkuus uusia asioita kohtaan. Raikkaat innovatiiviset ajatukset. Parasta on, kun näkee lapsen kehittyvän nuoreksi ja vastuuntuntoiseksi aikuiseksi.

2. Nuorten asioissa minua huolettaa erityisesti syrjäytyminen ja erityisesti ne perheet, joissa nuorelle ei ole tarjottu perustaa tasapainoiselle ja terveelle elämälle.
Peruskoulun päättyessä nuorelle tulisi olla tarjota jatko-opiskelupaikka, oppisopimuspaikka tai työtehtävä. Jos omaa polkua ei löydy, niin on vaarassa, että nuori syrjäytyy. Kaipaamme arvokkuuden, onnistumisen ja osallisuuden kokemuksia. Koulutusta suunniteltaessa huomioidaan nuoren yksilölliset vahvuudet ja erityistarpeet. Perheitä tuetaan kasvatustehtävässä tarjoamalla varhaista tukea, kun vanhempien voimat eivät riitä.

3. Nuorten asiat; Kunnille/maakunnille on tehtävä mahdolliseksi järjestää riittävästi ennalta ehkäiseviä palveluita ja koulutusmahdollisuuksia; opiskeluiden aloituspaikkoja nuorille, kouluihin terveydenhoitajia, kuraattoreita ja psykologipalveluita, joiden pariin nuori pääsee helposti ja matalalla kynnyksellä. Nuorille maksuton raskaudenehkäisy. Nuorten kuuleminen, kun päätetään heitä koskevia asioita. Nuorille mielekästä tekemistä esim. nuorisotiloja, skateparkkeja jne. Parasta ennaltaehkäisyä.

4. Minulla on kuusi lasta; 21v tyttö, 21v poika, 16v tyttö, 9v tyttö, 8v poika ja 6v poika.

Aino-Riikka Simula

Aino-Riikka Simula, 23 vuotta

1. Nuorissa minua ilahduttaa kaavoihin kangistumattomuus ja tietynlainen positiivinen kapinallisuus. Tuntuu, että aikuisten keskuudessa välillä kyynistytään sekä ehkä jopa välillä jumiudutaan tiettyihin ennakkoluuloihin ja uskomuksiin menneiden perusteella. Nuoret usein osaavat hieman kyseenalaistaa, kapinoida ja olla jopa radikaaleja. Näen tämän hyvänä asiana, koska niin tapahtuu kehitystä ja tulee uusia ajatuksia ja näkökulmia.

2. Nuorten suhteen minua erityisesti huolestuttaa kasvaneet mielenterveysongelmat ja niistä poikivat haasteet. Tänä päivänä jokainen meistä tuntee nuoren, joka kärsii ahdistuneisuudesta, paniikkihäiriöistä tai masennuksesta ja moni meistä on kokenut niitä myös itse. Nuorille pitää saada entistä enemmän matalan kynnyksen apua ja prosessit pitää saada jouheviksi. Keskusteluapua on saatava nopeasti ja hoidon pitää olla jatkuvaa, eikä esimerkiksi hoitohenkilökunta voi useaan otteeseen vaihtua ja näin katkaista alkanutta luottamusta ja ymmärrystä. Konkreettisten apujen lisäksi tarvitsemme myös kulttuurillisia muutoksia yhteiskuntaan. Kulttuuria, jossa epätäydellinen on täydellistä ja riittävää. Heikkous, armollisuus ja erilaisuus ovat hyväksyttäviä ja koko tunteiden skaala sallittua. Yhteiskunnallisten uudistusten vaikutus myös kulttuuriin tulee huomioida.

3. Jos pääsen tekemään töitä eduskuntaan, vaikuttaa toki myös paljon olemmeko hallituksessa vai oppositiossa, miten käytännössä nuorten asioihin vaikutan, mutta lähtökohta kaikelle on yhteistyö ja valiokuntatyöskentely. Yksin on vaikea saada asioita eteenpäin konkretian tasolle, mutta yhteistyö oman puolueen sekä yhtä lailla muiden puolueiden edustajien kanssa, kohti yhteistä tavoitetta nuorten asioista on oikea tapa vaikuttaa.

4. Kun olin itse yläasteella ja sain mopokortin, ensimmäisenä päivänä tullessani skootterilla kouluun kaaduin keskelle koulun risteystä ja olin niin nolona, että vannoin etten enää ikinä kehtaa tulla kouluun.

 

Susanna Suoniemi

Susanna Suoniemi, 47 vuotta

1. Nuorissa parasta on energisyys, avoimuus ja suvaitsevaisuus, into lähteä ennakkoluulottomasti täysillä mukaan heille tärkeisiin asioihin. Nuorilla ja lapsilla on ymmärrys elää hetkessä ja taito tehdä niin, mutta he osaavat myös ajatella globaalisti kestävän elämäntavan ja kehityksen puolesta. Tämän päivän nuoret ovat pääsääntöisesti fiksuja, aktiivisia, vastuuntuntoisia ja valveutuneita.

2. Olen erityisen huolissani syrjäytymisuhan alla olevista nuorista ja heistä, jotka jo ovat pudonneet kelkasta. Heitä tulisi osata auttaa ajoissa. Yksikin syrjäytynyt nuori on liikaa. Minua huolettaa nuorten lisääntynyt pahoinvointi. Nuoret eivät saa aina tarpeeksi nopeasti apua esimerkiksi henkiseen pahoinvointiin ja mielenterveysongelmiin. Myös huumausaineiden esim. kannabiksen käyttö ja siitä aiheutuneet muut ongelmat ovat lisääntyneet huolestuttavassa määrin. Olen huolissani vähävaraisten perheiden lapsista, sillä jokainen lapsi on yhtä arvokas ja jokaisella lapsella on oikeus riittävään elintasoon. Kaikilla nuorilla ei ole taloudellisista syistä mahdollisuutta opiskella, vaikka tahtoa ja taitoa olisi. Se on surullista maksuttoman koulutuksen Suomessa. Jokaisen tulisi saada käyttää opiskeluun ja tulevaisuuteensa kaikki se potentiaali, jota kussakin on. Vaikka lapsella olisi halua opiskella, peruskoulun jälkeiset opinnot voivat pysähtyä kustannuksiin.

3. Kaikessa päätöksenteossa tulee aina kuulla myös nuoria ja on otettava huomioon päätösten vaikutus lapsiin ja nuoriin. Osallistaisin kaikessa mahdollisessa. Jokaisen nuoren tulisi taloudellisesta asemasta riippumatta voida opiskella niin pitkälle, kuin rahkeet riittävät. Panostaisin myös enemmän ennaltaehkäisevään hyvinvointityöhön ja avun sekä tuen saannin nopeuteen nuorten kohdalla, mutta myös jo varhaislapsuudessa. Vähävaraisia perheitä on tuettava, perheen vähävaraisuus keskeyttää usein opinnot. Tutkimusten mukaan vähäosaisuus
periytyy, katkaisisin sen kierteen. Perheessä ei välttämättä pidetä koulutusta suuressa arvossa. Arki voi olla niin kuormittavaa, ettei lapsen koulutus ole päällimmäinen mietittävä asia. Ilman koulutusta on vaikeampi työllistyä ja ilman työtä on vaikeampi tulla toimeen. Toimeentulon lisäksi työllä on myös sosiaalinen merkitys. Lasten ja nuorten hyvinvointiin panostaminen on investointi koko Suomen tulevaisuuteen.

4. Olen evakkojen jälkeläinen, paljasjalkainen tamperelainen, nykyinen täysillä maaseutuun hurahtanut ”heinähattu”. Opettelin lypsämään vuoheni, ratsastamaan ylläpitohevosellani hiukset hulmuten pitkin metsäteitä ja omat kanani munivat meille ”kultamunia.” Olen avannut kotini oven yli 3,5 miljoonalle japanilaiselle, olen antanut kasvoni Osakassa Pohjoiset Messut mainoksiin, olen useasti valmistanut tarjottavat Suomen korkeimmalle johdolle ja korkean tason ulkomaan vieraille ja halannut Suomen Tasavallan istuvan presidentin. Olen haastanut ja voittanut itseni teatterin lavalla, elokuvassa ja erilaisissa mainostuotannoissa. Lähden innokkaasti, ennakkoluulottomasti ja positiivisesti hymyssä suin mukaan uusiin juttuihin ja haasteisiin. Elämä on nimittäin juuri sen näköistä, kuin siitä itse tekee. Arjen ei tarvitse olla harmaata, se voi olla myös kaikissa sateenkaaren väreissä. Paljon on kiinni myös siitä, kuinka asioita katsoo.

 

Gallup: Siiri Toropainen

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.