Piikki: Vaikeneminen jatkuu

Toivoin, ei vaan vaadin joulukuun kolumnissani, että keskusta-alueen rakennusprojektista vastuussa olevat henkilöt kertoisivat toimeksiantajilleen eli meille veronmaksajille, missä mennään. Hiljaista on ollut. Lempäälässä vallitsee vaikenemisen kulttuuri.

Viime lehdessä yritin herätellä poliittisia päättäjiä avaamaan silmänsä ja puuttumaan päätöksiin, jotka kuulostavat tavallisesta kuntalaisesta järjettömiltä. Hiljaista on ollut silläkin rintamalla. Esimerkiksi uimahallitoiveet on hukutettu kylpylän pärskeisiin.

Nostan olematonta hattuani Raimo Sirenille, joka on myös kiinnittänyt huomiota vaikenemisen kulttuuriin. Hän siteeraa kuntastrategiaa, jossa ”olemme tavoitettavissa, puhumme avoimesti ja löydämme ratkaisut yhdessä”. Keitä ne ihmiset ovat, jotka ovat yhdessä löytäneet ratkaisut? Ymmärsin, että se ei ollut selvinnyt asioista laajasti perillä olevalle Sirenillekään. Miten sitten tavallinen nöyrä veronmaksaja voisi tietää mitään kunnan asioista, päätösten taustoista ja perusteluista? Ei mitenkään, koska meitä ei katsota sen arvoisiksi, että kannattaisi uhrata aikaa kertomiseen.

Kyllä-sana muuttui minun ajatuksissani ensin vitsiksi ja vähitellen siitä on tullut kirosana. Konsultilta kalliilla hankittu sana kääntyy itseään vastaan, kun sillä ei ole mitään sisältöä. Viime vuonna vaahdottiin valiokuntatyöstä ja mm. kunnanjohtajan suulla kerrottiin, että kunta pyrkii kaikessa tekemisessään avoimuuteen. Katin kontit! Toistaiseksi ei avoimuudesta ole näkynyt minkäänlaista merkkiä.

Näkyvin ja kuntalaisia eniten juuri nyt askarruttava asia on keskustan rakentaminen. Onko liikaa vaadittu, että projektin vastuuhenkilöt selostavat tämän lehden palstoilla kuukausittain työn etenemistä? Monia ihmetyttää, että rakenteilla näyttää olevan tiivis slummialue, kun alun perin puhuttiin puutarhamaisesta keskustasta. Me ihmettelijät olemme osaltamme hankkeen maksajia, joten meillä on oikeus saada tietoa. Erityisesti kiinnostaa rahoitus. Siren kiinnitti huomiota hyväksytyn strategian vastaiseen velan kasvuun. Monet muutkin haluaisivat tietää, miltä osin keskustahanke vaikuttaa siihen. Miksi näistä ei voi meille kertoa?

Avoimuus on asennekysymys. Kun kunnan johto suhtautuu alamaisiinsa ylimielisesti, oikeaa avoimuutta on turha edes toivoa. Tämänkin lehden palstoilla on esitetty aika ajoin kysymyksiä kunnan johdolle. Vastauksia ei ole näkynyt. Ymmärrän kyllä, että norsunluutornissa tuntuu kiusalliselta, kun alamaiset ahdistelevat. Virkamiesjohto elää omassa maailmassaan, mutta entä kunnanhallituksen ja –valtuuston puheenjohtajat?

Avoimuus on myös valtakysymys. Itänaapurissamme on esimerkki siitä, miten valtaapitävä tilkitsee kaikki kanavat, jotka voisivat paljastaa asian todellisen laidan. Emme kai ota sieltä mallia?

Kuten joulukuussa lupasin, seuraan tänä vuonna tarkasti luvattua avoimuuden kehittymistä. Toistaiseksi arvosana 1 – 5 asteikolla on pyöreä nolla. Toivottavasti kevään aikana päästään ykköseen.

 

Kirjoittajan mielestä vaikeneminen on salailua.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.